Mikä on ravinnerikkaan marjan salaisuus? (Väitös FM Jie Zheng, 23.9.2013)
Yleinen käsitys siitä, että sijainti, auringonpaiste tai kokonaissademäärä vaikuttaisi jollakin tietyllä tavalla marjojen ravintoarvoon tai aistittavaan laatuun, on harhaa. FM Jie Zheng havaitsi väitöstutkimuksessaan, että herukoiden ja tyrnien lajikeominaisuudet ovat tärkein marjojen laatua ohjaava tekijä, kun taas kasvuolosuhteiden vaikutukset ovat hyvin kasvikohtaisia.
Turun yliopiston tiedote 17.9.2013
Elintarvikekemian alaan kuuluvassa väitöstyössä tutkittiin kuuden herukkalajikkeen ja kahden tyrnialalajin marjojen sokereiden, hedelmähappojen, C-vitamiinin ja fenolisten yhdisteiden laadun ja määrän riippuvuutta kasvupaikasta ja kasvuolosuhteista.
– Viljelimme marjoja useana vuonna Suomessa, Kiinassa ja Kanadassa eri leveyspiireillä ja vaihtelevalla korkeudella merenpinnasta. Sääolosuhteet ja niiden vaikutukset voitiin määrittää Suomessa erityisen tarkasti, Kanadassa ja Kiinassa vain rajoitetusti, Zheng kertoo.
Suomalaisten tyrnien terveyttä edistävä sokerijohdospitoisuus on suurempi pohjoisessa
Lajike- ja lajikohtaisesti havaittiin monia säännönmukaisuuksia. Tyrnimarjoissa on aina vähemmän sokeria kuin herukoissa, mutta kiinalainen tyrni on aina makeampi kuin muut tyrnialalajit. Korkea sokerien ja hedelmähappojen suhde antaa makean maun. Tästä on erityisenä esimerkkinä viherherukka nimeltään Vertti.
Vanhan mustaherukkalajikkeen, Melalahden, koostumus ei juurikaan riippunut olosuhteista, kasvoi se sitten Rovaniemellä tai Piikkiössä, sateessa tai paisteessa. Lämpimät kesät tuottivat erityisen sokeripitoisia marjoja mustaherukoilla Mortti ja Ola, mutta alensivat valkoherukan sokeripitoisuutta.
Tyrneillä taas aurinkoiset säät vähensivät merkittävästi marjojen hedelmähappojen, erityisesti omenahapon määrää. Suomalaisissa tyrneissä sokeripitoisuus on aina alhainen, eikä se juuri lisäänny syksyn edetessä.
Etyyliglukosidi on suomalaisissa tyrneissä esiintyvä erityinen sokerijohdos, jolla on yleisen käsityksen mukaan edullisia vaikutuksia terveyteen. Tämän yhdisteen pitoisuus kasvaa siirryttäessä kohti pohjoista.
Myöskään C-vitamiinipitoisuudet eivät ole tyrnissä vakioita. Kiinan vuoristoalueen marjojen C-vitamiinipitoisuudet ovat aina korkeita, sitä korkeampia mitä ylempänä pensaat kasvavat. Piikkiössä kasvaneiden mustaherukoiden antosyaanivärien määrä oli suurempi kuin Rovaniemellä. Punaherukoilla tilanne oli päinvastainen.
– Tietyn marjalajikkeen koostumuksen riippuvuus kasvupaikasta ja sääolosuhteista ei ole helposti ennustettavissa. Ympäristön aikaansaamia vaikutuksia joutuu selvittämään yritys ja erehdys –periaatteella, Zheng sanoo.
--
Maanantaina 23. syyskuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Arcanum, Arc1-auditorio, Arcanuminkuja 4) julkisesti tarkastettavaksi MSc Jie Zhengin väitöskirja ”Sugars, acids and phenolic compounds in currants and sea buckthorn in relation to the effects of environmental factors” (Ympäristötekijöiden vaikutus herukoiden ja tyrnimarjan sokereihin, hedelmähappoihin ja fenolisiin yhdisteisiin). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Hely Häggman Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Baoru Yang.
MSc Jie Zheng on syntynyt vuonna 1981 Shanghaissa Kiinassa. Hän on kirjoittanut siellä ylioppilaaksi 1999. Zheng on suorittanut Bachelor of Science -tutkinnon vuonna 2003 ja Master of Science -tutkinnon 2006, molemmat Jinanin yliopistossa Kiinassa. Parhaillaan hän toimii jatko-opiskelijana Turun yliopistossa. Väitös kuuluu elintarvikekemian alaan.