Öljyjatropa-kasvi on varteenotettava bioenergian lähde kehittyvissä maissa (Väitös: MSc Ang Dawa Lama, 29.5.2017, ympäristötiede)

23.05.2017

Öljyjatropan siemenistä voidaan valmistaa biopolttoainetta, mikä tekee siitä potentiaalisen bioenergiakasvin kehittyvien maiden energiantuotantoon. Turun yliopistossa väittelevä Ang Dawa Lama tarkasteli tutkimuksessaan öljykasvin ominaisuuksia.

​Turun yliopiston tiedote 23.5.2017

Ang Dawa Laman väitöskirjan aiheena on trooppisilla alueilla yleisen öljyjatropa-kasvin, Jatropha curcasin, kasvuun, tuottavuuteen ja kasvinsyöjiin vaikuttavat tekijät.

– Kiinnostus bioenergiakasveihin on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, koska niiden avulla voidaan korvata uusiutuvalla energialla ainakin osa fossiilisista polttoaineista, Dawa Lama sanoo.

Kehittyvien maiden energiantuotannon kannalta lupaava öljyjatropa voi kasvaa melko kuivissakin olosuhteissa, eikä se yleensä kilpaile kasvupaikoista ravintokasvien kanssa. Kasvia hyödynnetään myös lääkkeenä ja eroosion torjunnassa.

Dawa Laman väitöstutkimus perustui osittain tutkimuskirjallisuuteen ja osittain Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa tehtyihin kasvatuskokeisiin. Työn kokeellisessa osassa Dawa Lama selvitti kasvinsyöjien vaikutusta jäljittelevän lehtibiomassan poiston ja kuivuuskäsittelyjen vaikutusta öljyjatropan siementaimien fysiologiaan, puolustusreaktioihin ja kasvuun.

– Havaitsin merkittäviä eroja käsittelyjen välillä. Kasvu oli hitainta ja biomassa pienin niillä kasveilla, joiden lehtipinta-alasta oli poistettu neljännes ja joiden saama sademäärä oli ainoastaan 200 millimetriä vuodessa, Dawa Lama toteaa.

Väitöstutkimuksen kirjallisuuskatsauksen mukaan koko maailmasta tunnetaan vain 78 niveljalkaislajia, jotka käyttävät öljyjatropaa ravintonaan. Yleisimpiä niistä ovat kukkien ja hedelmien syöjät.

– Odotusten mukaisesti lajin perinnöllinen monimuotoisuus oli suurin alkuperäisalueella Keski-Amerikassa, Dawa Lama kertoo

Vuotuinen siemensato vaihteli levinneisyysalueen eri osissa välillä 26–11 150 kg/ha keskisadon ollessa 2 220 kg/ha. Siemensadon vaihtelu alueiden välillä voi väittelijän mukaan johtua paikallisista ilmasto- ja maaperäolosuhteista, perinnöllisistä eroista tai sadon lisäykseen käytetyistä viljelytekniikoista.

***

MSc Ang Dawa Lama esittää väitöskirjansa Ecological and physiological factors affecting growth, productivity and herbivory load in the physic nut (Jatropha curcas L.) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 29.5.2017 klo 12 (Turun yliopisto, Arcanum, Arc 1, Arcanuminkuja 4, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Matti Nummelin (Ulkoasiainministeriö) ja kustoksena dosentti Timo Vuorisalo (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

MSc Ang Dawa Lama on syntynyt vuonna 1976 Nepalissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1996. Dawa Lama suoritti korkeakoulututkintonsa (MSc) Turun yliopistossa vuonna 2010. Väitöksen alana on ympäristötiede. Dawa Lama työskentelee Turun yliopistossa tutkijana.

Väittelijän yhteystiedot: p 040 355 9810 adlama(a)utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/dawalama_ang.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/134828

Luotu 23.05.2017 | Muokattu 23.05.2017