Päiväkirurgista potilasta kuultava hoidon jatkuvuuden takaamiseksi (Väitös: THM Marja Renholm, 6.11.2015, hoitotiede)

29.10.2015

Hoidon jatkuvuus on osa laadukkaan potilashoidon toteutumista. Turun yliopistossa väittelevä Marja Renholm selvitti tutkimuksessaan, että päiväkirurgisten potilaiden hoidon jatkuvuus toteutuu Suomessa sekä potilaiden että sairaanhoitajien mielestä pääsääntöisesti hyvin. Potilaiden valinnanvapauden lisääntyessä hoidon jatkuvuudesta on tulossa yksi terveydenhuoltoyksiköiden kilpailuvalteista.

 

​Turun yliopiston tiedote 29.10.2015

Päiväkirurginen hoito on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Päiväkirurgiseksi toimenpiteeksi rekisteröidään jakso, jossa potilas tulee leikkaukseen ja lähtee kotiin saman päivän aikana.

Hoidon jatkuvuus on osa laadukkaan potilashoidon toteutumista päiväkirurgiassa. Potilaan hoitoketju alkaa useasti terveyskeskuksesta tai yksityislääkäriltä. Seuraavana vaiheena on hoito päiväkirurgisessa yksikössä. Leikkaushoitoon sisältyy usein myös jälkikontrolli, jossa potilas käy terveyskeskuksessa.

– Päiväkirurgisessa hoidossa korostuu leikkauksen jälkeisenä aikana potilaan itsehoito kotona ja omaisten antama hoito. Palvelujärjestelmällä ja sen hoitoketjuilla on merkittävä osuus siinä, miten hoidon jatkuvuus käytännössä toteutuu, Turun yliopistossa hoitotieteen alalta väittelevä Marja Renholm sanoo.

Hyvästä hoitoprosessista kilpailuvaltti

Suomessa suunnitteilla olevan sote-uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä luoda toimivat palvelu- ja hoitoketjut. Hoidon jatkuvuutta arvioitaessa ja kehitettäessä tärkeää on huomioida potilaiden näkemykset ja kokemukset hoidosta. Potilaiden tulee voida luottaa siihen, että heidän hoitonsa on hyvin koordinoitua ja jatkuvaa eri hoitopaikkojen välillä.

– Potilaiden vapaa liikkuvuus ja valinnanvapaus hoitopaikkansa suhteen tuovat uudenlaisen kilpailuasetelman terveydenhuoltoon tulevaisuudessa. Potilaat saattavat tehdä valinnan sen perusteella, miten he kokevat hoitonsa jatkuvuuden toteutuvan, tutkija ennakoi.

Sekä potilaan että sairaanhoitajan näkökulma huomioon

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli analysoida, mitkä tekijät ovat tärkeitä potilaan hoidon jatkuvuudessa ja miten potilaiden hoidon jatkuvuus toteutuu hoidon eri vaiheissa. Kaksivaiheisen tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa jatkuvuutta tarkasteltiin osana hoitoketjuja koskevaa kirjallisuutta, analysoitiin potilaille tärkeitä asioita sekä jatkuvuuden toteutumisessa ilmeneviä mahdollisia ongelmia. Toisessa vaiheessa analysoitiin päiväkirurgisten potilaiden hoidon jatkuvuuden toteutumista potilaiden ja sairaanhoitajien näkökulmasta sekä määriteltiin keinoja, joilla potilaiden hoidon jatkuvuutta on mahdollista parantaa.

Tutkimuksessa käytetyt päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuuden kategoriat ovat ajallinen kulku, hoidon sujuvuus, hoitosuhde ja tiedonkulku. Tutkimuksen mukaan hoidon jatkuvuus toteutui sekä potilaiden että sairaanhoitajien mielestä pääsääntöisesti hyvin.

– Potilaiden näkökulmasta kehitettävää on erityisesti hoitoon pääsyssä ja hoitosuhteessa. Potilaille on tärkeää tietää heitä hoitava sairaanhoitaja ja kirurgi. Sairaanhoitajien näkökulmasta taas kehitettävää on hoidon sujuvuudessa, Renholm kertoo.

***
Perjantaina 6. marraskuuta 2015 kello 12.00 esitetään Turun yliopistossa (PharmaCity, luentosali Pharma1, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku) julkisesti tarkastettavaksi terveydenhuollon maisteri Marja Renholmin väitöskirja Continuity of Patient Care in Day Surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Arja Häggman-Laitila Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi Turun yliopistosta.

THM Marja Renholm on syntynyt vuonna 1965 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1984 Espoonlahden lukiosta. Terveydenhuollon maisteriksi Renholm valmistui 1997. Väitös kuuluu hoitotieteen alaan.

Luotu 29.10.2015 | Muokattu 06.08.2021