Patenttipoolit estävät patenttisotia (Väitös OTK Jarkko Vuorinen, 15.6.2013)
06.06.2013
Patenttipooleista haetaan apua korkean teknologian keksintöjen riidattomaan hyödyntämiseen. Monien korkean teknologian tuotteiden valmistaminen vaatii satojen patenttien lisensioimista, joten tahatonkin patenttiloukkaus on mahdollista. Patenttipoolit keräävät tietyn teknologian käyttämiseen liittyvät välttämättömät patentit yhteen niin, että ne voitaisiin lisensioida niistä kiinnostuneille yhdellä kattavalla lisenssillä.
Turun yliopiston tiedote 6.6.2013
Patenttipooleja Turun yliopistoon tekemässään väitöstyössään tutkinut oikeustieteiden kandidaatti Jarkko Vuorinen toteaa, että patenttien vaikea hallittavuus voi jopa vaikeuttaa uusien tuotteiden luomista.
– Korkean teknologian hyödyntämisessä tarvittavien patenttien lukumäärällinen kasvu, hajaantuminen lukuisille oikeudenhaltioille ja monimutkaiset oikeudenkäynnit voivat haitata tuotteiden kaupallistamista, Vuorinen toteaa.
Hänen mukaansa uhkana on, että patenttijärjestelmä saattaa osoittautua jopa innovaatioita edistävän tarkoituksensa vastaiseksi.
– Tarve yhteistyölle on siis ilmeinen, jotta kaikki tarvittavat patentit saataisiin lisensioitua kohtuullisin ehdoin, Vuorinen toteaa.
Tutkimus kuitenkin paljasti, että vaikka oikeuskirjallisuudessa usein viitataan patenttipooleihin, niiden perustaminen on hankalaa. Syynä ovat useiden oikeudenhaltijoiden erilaiset näkemysten yhteensovittamisen vaikeudet.
– Korkean teknologian hyödyntämisessä tarvittavien patenttien lukumäärällinen kasvu, hajaantuminen lukuisille oikeudenhaltioille ja monimutkaiset oikeudenkäynnit voivat haitata tuotteiden kaupallistamista, Vuorinen toteaa.
Hänen mukaansa uhkana on, että patenttijärjestelmä saattaa osoittautua jopa innovaatioita edistävän tarkoituksensa vastaiseksi.
– Tarve yhteistyölle on siis ilmeinen, jotta kaikki tarvittavat patentit saataisiin lisensioitua kohtuullisin ehdoin, Vuorinen toteaa.
Tutkimus kuitenkin paljasti, että vaikka oikeuskirjallisuudessa usein viitataan patenttipooleihin, niiden perustaminen on hankalaa. Syynä ovat useiden oikeudenhaltijoiden erilaiset näkemysten yhteensovittamisen vaikeudet.
Poolien määrä kasvussa
Yksi patentinhaltijoita yhteistyöhön pakottava tekijä on verkostotalous.
– Korkean teknologian aloilla patentoidaan keksintöjä niin paljon, että voidaan puhua patenttitiheiköistä. Monien korkean teknologian tuotteiden valmistaminen vaatii satojen patenttien lisensioimista tai muuten ovat uhkana oikeudenkäynnit, joissa laitevalmistaja voi joutua vetämään tiettyä patenttia loukkaavan tuotteen pois markkinoilta, Vuorinen toteaa.
Koska laitevalmistaja joutuu ottamaan toiminnassaan huomioon satoja patentteja, tahatonkin patenttiloukkaus on Vuorisen mukaan mahdollista.
– Kaikkien mahdollisten patenttioikeuksien selvittäminen ja lisensiointineuvottelujen käyminen osoittautuvat usein kalliiksi. Tilannetta ei ole helppo korjata julkisella sääntelyllä, joka on pikemminkin osa ongelmaa, Vuorinen toteaa.
Patenttipoolit on nähty yhdeksi ratkaisuksi, ja niiden määrä onkin viime vuosina kasvanut.
– Patenttipooli pyrkii keräämään tietyn teknologian käyttämiseen liittyvät välttämättömät patentit yhteen niin, että ne voitaisiin lisensioida niistä kiinnostuneille yhdellä kattavalla lisenssillä. Tämä alentaa kustannuksia ja tuo ennakoitavuutta sekä hallintaa patenttitiheikköihin. Patenttipooleissa on kyse itsesääntelystä, johon patentinhaltijat ja lisenssinottajat sitoutuvat, Vuorinen sanoo.
Vanha sumuverho ei enää estä kilpailua
Vuorinen huomauttaa, että patenttipoolit eivät kuitenkaan ole ongelmattomia.
– 1900-luvun alun Yhdysvalloissa patenttipoolit toimivat sumuverhona kartelleille. Lisensiointiehtojen lisäksi saatettiin sopia hintakartelleista, johon kuuluivat lähes kaikki tietyn teollisuusalan yritykset. Tämän johdosta patenttipoolit olivat tiukan kilpailuoikeussääntelyn kohteena vielä 1960- ja 1970-luvuilla, Vuorinen kertoo.
Tilanne muuttui 1990-luvulla, kun patenttitiheikköjen aiheuttamat ongelmat ilmenivät ja patenttipoolien edut niiden aiheuttamien ongelmien hallinnassa tunnustettiin. Nykyisin patenttipooleja on eri puolilla maailmaa. Suomessa esimerkiksi Nokia on tunnettu patenttipoolien perustaja ja lisenssinottaja.
– Uudet patenttipoolit eivät ole osoittautuneet erityisen vaaralliseksi kilpailuoikeuden kannalta, Vuorinen sanoo.
***
Lauantaina 15. kesäkuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Calonia, Cal1-auditorio, Caloniankuja 3) julkisesti tarkastettavaksi oikeustieteen kandidaatti Jarkko Tapio Vuorisen väitöskirja ”Beyond Patent Pools: Patent Thickets, Transaction Costs, Self-regulation and Competition”. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Petri Kuoppamäki Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Ari Saarnilehto.
OTK Jarkko Vuorinen on syntynyt vuonna 1972 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1991 Kaarinan lukiosta. Hän on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi 2001 ja valtiotieteiden kandidaatiksi 2008 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tohtorikoulutettavana. Väitös kuuluu kauppaoikeuden alaan.