Perheet hyötyvät äitiysneuvolan ja lastenneuvolan palvelujen yhdistämisestä (Väitös Th Miia Tuominen, 1.10.2016, kansanterveystiede)

22.09.2016

Vanhemmat voivat saada enemmän tukea yhdistetyssä äitiys- ja lastenneuvolassa verrattuna malliin, jossa äitiys- ja lastenneuvolat toimivat omina yksikköinään. Äidit kokivat saavansa yhdistelmäneuvolassa parempaa tukea esimerkiksi vanhemmuudessa ja liikunnassa. Kotikäyntejä ja tukea terveysongelmissa kokivat saavansa enemmän sekä isät että äidit. Äidin ja lapsen terveyden näkökulmasta neuvolamallit ovat yhtä vaikuttavia.

​Turun yliopiston tiedote 22.9.2016

Miia Tuominen vertaili Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa äitiysneuvolaa ja lastenneuvolaa sekä yhdistettyä äitiys- ja lastenneuvolaa käyttäneiden naisten syntymärekisteritietoja sekä vanhempien neuvolapalveluihin sekä vanhemmuuden kyvykkyyteen liittyviä kokemuksia.
 
– Tulosten mukaan molemmat neuvolamallit ovat vaikuttavia, mutta yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola, jossa sama terveydenhoitaja vastaa perheen seurannasta alkuraskaudesta lapsen kouluikään saakka, voi parantaa vanhempien neuvolakokemuksia ja tarjota enemmän tukea vanhemmuuteen, Tuominen sanoo.
 

Yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola mahdollistaa terveydenhoitajan ja perheen välisen jatkuvan yhteistyösuhteen, joka ei katkea perheen siirtyessä äitiysneuvolasta lastenneuvolan palveluihin. Tuomisen tutkimus osoitti perheiden hyötyvän tästä hoidon jatkuvuudesta.
 
– Tutkimukseni osoitti myös, että neuvolassa koettu hoidon jatkuvuus voi tarjota parempien palvelukokemusten lisäksi myös suojaa masentuneiden äitien ja isien vanhemmuuden kyvykkyyden tunteelle, eli koetulle kyvylle selviytyä erilaisista vanhemmuuteen liittyvistä tehtävistä, Tuominen sanoo.

Perheet suosivat yhdistelmämallia

Äitiysneuvolan ja lastenneuvolan sekä yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvolan väliset erot havaittiin kyselyssä, johon vastasi noin 1 000 äitiä ja 800 isää lapsen ollessa 4 ja 18 kuukauden ikäinen.
 

– Yhdistelmäneuvolaa käyttäneet äidit arvioivat paremmaksi useat neuvolapalvelun osa-alueet, kuten neuvolan antaman tuen vanhemmuuteen ja liikuntaan. Sekä äidit että isät kokivat terveysongelmiin saadun tuen paremmaksi yhdistelmäneuvolassa, joka tarjosi asiakkailleen myös enemmän terveydenhoitajan tekemiä kotikäyntejä, Tuominen sanoo.

Tuominen vertaili tutkimuksessaan myös lähes kolmentuhannen varsinaissuomalaisen naisen syntymärekisteritietoja.

– Neuvolamalli ei ollut yhteydessä esimerkiksi neuvola- ja äitiyspoliklinikkakäyntien ja raskaudenaikaisen sairaalahoidon määrään, synnytyksen kulkuun tai vastasyntyneen vointiin.  Oli hienoa voida osoittaa, että tässä onnistutaan hyvin riippumatta siitä, miten äitiysneuvolapalvelut on organisoitu, Miia Tuominen sanoo.

Enemmistö tutkimukseen osallistuneista vanhemmista toivoi neuvolapalveluiden olevan tulevaisuudessa järjestetty niin, että sama terveydenhoitaja voi huolehtia perheestä äitiysneuvolassa ja lastenneuvolassa.

Tutkijan mukaan tulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimusnäyttöä terveydenhuollon ammattihenkilön ja potilaan välisen hoitosuhteen jatkuvuuden tärkeydestä. Sen tiedetään esimerkiksi lisäävän potilastyytyväisyyttä sekä luottamusta hoitosuhteessa.

– Neuvolan on perheitä varten, ja siksi vanhempien kokemukset ja toiveet pitää huomioida palvelujen järjestämisessä.  Vanhempien kuuleminen on edellytys entistä asiakaslähtöisemmän neuvolan kehittämiselle. Tutkimuksessani molemmat neuvolamallit näyttäytyivät äidin ja lapsen terveyden näkökulmasta yhtä vaikuttavina, mutta hoidon jatkuvuuden mahdollistavan yhdistelmäneuvolan asiakkaina vanhemmat hyötyivät neuvolapalveluista enemmän. Yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola näyttäisi siis olevan perheille erillisiä neuvoloita parempi tapa järjestää neuvolapalvelut, tiivistää Miia Tuominen.

**

Th (ylempi AMK) Miia Tuominen esittää väitöskirjansa Hyötyvätkö perheet äitiysneuvolan ja lastenneuvolan palvelujen yhdistämisestä? Vertaileva palvelujärjestelmätutkimus julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 1.10.2016 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Marjaana Pelkonen (Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki) ja kustoksena professori Päivi Rautava. Tilaisuus on suomenkielinen.

Miia Tuominen suoritti korkeakoulututkintonsa (th ylempi AMK, Master of Health Care) 2009 Turun ammattikorkeakoulussa. Väittelijä toimii opettajana Turun ammattikorkeakoulussa. Väitöksen alana on kansanterveystiede.

Väittelijän yhteystiedot: p. 044 907 4575, miia.tuominen(at)utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/tuominen_miia.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/125185

**

Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet 

Luotu 22.09.2016 | Muokattu 22.09.2016