Pikkukeskosten neurologinen pitkäaikaisseuranta kannattaa (Väitös: LL Sirkku Setänen, 20.5.2016, lastenneurologia ja lastentautioppi)

​Turun yliopiston tiedote 16.5.2016

Väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää, miten lasketun ajan aivojen rakenteellinen magneettitutkimus, varhaiset aivojen ultraäänitutkimukset ja pitkäaikaisseurannan aikana tehdyt yksityiskohtaiset neurologiset tutkimukset ennustavat pikkukeskosten kehitystä 11 vuoden ikään asti osana PIPARI-tutkimusta (Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään). Tavoitteena oli myös kuvailla aivotilavuuksien yhteys neurologiseen ja motoriseen pitkäaikaiskehitykseen. Pitkäaikaisseuranta sisälsi neurosensorisen kehityksen (CP-vamma, vaikea kuulovamma, vaikea näkövamma) arvioinnin 2 vuoden iässä, kognitiivisen kehityksen arvioinnin 5 vuoden iässä, sekä neurologisen ja motorisen kehityksen arvioinnin 11 vuoden iässä. 

– Lasketussa ajassa tehty aivojen magneettitutkimus, varhaiset ultraäänitutkimukset sekä yksityiskohtainen neurologinen tutkimus lasketussa ajassa ja 2-vuotiaana ennustivat pikkukeskosten motorista kehitystä jopa 11 vuoden ikään saakka. PIPARI-perheiden uskomattoman hyvä sitoutuminen tutkimukseen on mahdollistanut erittäin kattavan pitkäaikaisseurannan, mikä lisää tulosten arvoa maailmanlaajuisestikin, Turun yliopistossa väittelevä Sirkku Setänen sanoo.

Normaalit kuvantamislöydökset ennustavat normaalia pitkäaikaiskehitystä

Sekä normaalit kuvantamislöydökset että normaalit neurologiset tutkimustulokset ennustivat erinomaisesti normaalia pitkäaikaiskehitystä, mikä voi olla pikkukeskosten vanhemmille ja perheille helpottavaa.

– Erityisesti lasketun ajan normaalin neurologisen tutkimuksen hyvä ennustearvo normaalille neurologiselle kehitykselle on merkittävää, sillä kaikkialla maailmassa ei ole mahdollisuuksia arvokkaisiin kuvantamistutkimuksiin.

Poikkeavan kehityksen ennustaminen oli edelleen haastavaa. Neurologisten tutkimustulosten yhdistäminen aivojen magneettitutkimuksen tai ultraäänitutkimusten löydöksiin paransi yksittäisen kuvantamistutkimuksen ennustearvoa myöhemmälle kehitykselle.

– Myös niillä pikkukeskosilla, joilla todetaan vaikea aivovaurio, on mahdollisuus normaaliin kehitykseen.

Säännöllinen liikuntaharrastus edesauttaa motorisen toimintakyvyn kehittymistä

Suurimmalla osalla pikkukeskosista todettiin ikätasoinen motorinen kehitys 11-vuotiaana. Pikkukeskosten hyvästä motorisesta toimintakyvystä kertoo myös se, että valtaosalla oli säännöllinen liikuntaharrastus.

– Motorisia vaikeuksia esiintyy kuitenkin edelleen enemmän kuin normaaliväestössä. Opettajien on tärkeää tiedostaa keskosuuden aiheuttamat riskit motoriselle kehitykselle, jotta lapsia osataan tukea yksilöllisesti ja rohkaista liikuntatunneilla, Setänen korostaa.

Pienemmät aivotilavuudet lasketussa ajassa liittyivät heikompaan neurologiseen ja motoriseen suoriutumiseen 11-vuotiaana.

– Aivotilavuuksien perusteella voidaan mahdollisesti tunnistaa ne pikkukeskoset, joilla on suurentunut riski neurologisen ja motorisen kehityksen ongelmille. Yhtenäistä mittausmenetelmää tai viitearvoja ei kuitenkaan ole, minkä vuoksi aivotilavuuksia ei pystytä vielä hyödyntämään käytännön potilastyössä.

Varhainen aivokuvantaminen voi auttaa tunnistamaan kehitysriskejä

Tutkimustulosten perusteella yksityiskohtaisia neurologisia tutkimuksia suositellaan 2 ikävuoteen saakka vaikeiden neurologisten vammojen löytämiseksi ainakin kaikille niille pikkukeskosille, joilla on todettu vaikea aivovaurio.

– Aivojen kuvantamislöydöksistä riippumatta kaikkien pikkukeskosten pitkäaikainen kliininen seuranta on tärkeää muiden keskosuuteen liittyvien kehityksellisten riskien vuoksi.

Pikkukeskosuus lisää riskiä aivovauriolle ja poikkeavalle kehitykselle. Vaikka CP-vamman esiintyvyys on keskoshoidon kehittymisen myötä vähentynyt, lievempiä neurologisia ja motorisia ongelmia esiintyy edelleen merkittävästi pikkukeskosina syntyneillä lapsilla. Varhaiset aivojen kuvantamistutkimukset voivat auttaa tunnistamaan pitkäaikaisseurantaa tarvitsevat lapset sekä antamaan vanhemmille tietoa kehitykseen liittyvistä riskeistä.

***

Lääketieteen lisensiaatti Sirkku Setänen esittää väitöskirjansa Prediction of neurodevelopment and neuromotor trajectories in very preterm born children up to 11 years of age, PIPARI Study julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.5.2016 klo 12.00 (Tyks, U-sairaala, Auditorium Paediatricum Tuomas Peltonen, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Lena Hellström-Westas (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Liisa Lehtonen. Tilaisuus on englanninkielinen.

LL Sirkku Setänen on syntynyt vuonna 1984 Kaarinassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2004 Puolalanmäen lukiossa Turussa. Korkeakoulututkintonsa (LL) Setänen suoritti Turun yliopistossa 2010. Väittelijä toimii tutkijana ja erikoistuvana lääkärinä Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten ja nuorten klinikalla. Väitöksen alana on lastenneurologia ja lastentautioppi.

Väittelijän yhteystiedot: sirkku.setanen@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/setanen_sirkku.JPG

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/123239

Väitöstutkimus oli osa PIPARI-tutkimusta (Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään), josta löytyy lisätietoja osoitteesta www.utu.fi/pipari