Poliisin tehovalvonta voi siirtää ongelmat laajemmalle alueelle (Väitös: YTL Timo Korander, 25.10.2014, oikeustiede, kriminologia)

​Väkevällä järjestyspoliisilla on tuettu suomalaisen hyvinvointivaltion olemassaoloa. Sillä voidaan kuitenkin tukea myös jälkihyvinvointivaltiota, joka käyttää ankaria vankeusrangaistuksia korvamaan heikkoa sosiaalipolitiikkaa, kuten USA:ssa. Poliisiammattikorkeakoulun kriminologian yliopettaja Timo Korander on tutkimuksessaan vertaillut Suomen ja New Yorkin poliisia niin toimintateorian kuin toiminnan tasolla.

Kuuluisin teoria poliisin järjestyksen¬valvonnasta on rikottujen ikkunoiden teoria. Teorian mukaan yksikin rikottu ikkuna johtaa muiden ikkunoiden rikkomiseen, joten se on heti korjattava. Teoriassa oletetaan, että poliisin tiukka järjestyksen ylläpito, eli nollatoleranssi pieniä rikoksia kohtaan, estää vakavampien rikosten lisääntymisen. Väitetään, että poliisivalvonta estää jopa asuinalueiden slummiutumiskierteitä.

– Tulkintani mukaan samat oletukset näkyvät suomalaisen järjestyspoliisin toiminnassa ja sen sääntelyssä. Täällä puhutaan poliisioikeudellisesta vaarasta, mitä tässä tutkimuksessa nimitän puuttumattomuusriskiksi. Ajatukseksi, että on riski olla puuttumatta. Näin on myös ikkuna-teoriassa, jossa poliisi puuttuu jo ennalta, etteivät ongelmat pahene, Korander toteaa.

Mittakaava New Yorkissa ja Helsingissä on täysin eri kokoa, mutta molemmissa valvonta kohdistuu esimerkiksi mellakoitsijoihin, häiriköihin, asunnottomiin, spontaanien tapahtumien järjestäjiin, graffitien piirtäjiin, katuprostituoituihin, huumeidenkäyttäjiin ja nuoriin parveilijoihin. Kaikkia näitä poliisi valvoo alhaisella puuttumiskynnyksellä, pyrkien estämään ennalta ongelmien laajenemisen.

– Suomessa poliisin ei väitetä kuitenkaan estäneen asuinalueiden eriarvoistumiskehitystä. Poliisin nollatoleranssi on tehokasta, mutta sillä voi tutkimuksen mukaan olla kielteisiä sivuvaikutuksia. Ongelmat voivat siirtyä tehovalvotulta alueelta toisaalle, Korander kertoo.

Poliisisointi saattaa kasvattaa syrjäytyneiden joukkoa

Koranderin mukaan Suomessakin olisi voinut syntyä hedelmällinen maaperä USA:n kaltaiselle kriminaalipolitiikalle, jos kaduillamme olisi ilmennyt kansalaisia pelottavia merkittäviä häiriöitä, joihin hyvinvointivaltio tai poliisi ei olisi reagoinut.

USA:ta kutsutaan kriminologiassa rangaistusvaltioksi, sillä sen kriminaalipolitiikka perustuu massavankeuteen. Poliisin ja hyvinvointivaltion tehokkaan yhteisvaikutuksen johdosta Korander kutsuu Suomea hyvinvointikontrollivaltioksi.

– Kehitin tutkimuksessa poliisisoinnin käsitteen, joka tarkoittaa, että hyvinvointivaltion aiemmin hoitamat ongelmat jätetään poliisin hoidettaviksi. Poliisisointia pahimmillaan on se, että kasvatetaan syrjäytyneiden joukkoa, varoittaa Korander.

Suomalaisessa kriminologiassa on osoitettu, että mitä vakavammasta väkivaltarikollisuudesta on kyse, sitä kouluttamattomampia ja tulo- ja sosiaaliluokaltaan alempia sekä rikoksen tekijät että uhrit ovat. Syrjäytyneet vastaavat suuresta osasta poliisia työllistäviä järjestyshäiriöitä, joten yhteiskunnan kasvavalla eriarvoisuudella on merkittävä rooli.

Uuskonservatiivinen ideologia leimaa syrjäytyneet rikollisiksi

Korander määrittelee yhdysvaltalaisen rikotut ikkunat -teorian tutkimuksessaan uuskonservatiiviseksi ideologiaksi, jossa syrjäytyneet leimataan potentiaalisiksi rikollisiksi. Asunnottomia, vähemmistöjen pettyneitä nuoria ja köyhiä syyllistetään asuinalueidensa slummiutumiskierteistä.

– Näin he ovat oikeutettuja pelkästään poliisikontrollin eivätkä hyvinvointivaltion tasa-arvoistavien toimien kohteiksi, Korander sanoo.

Uuskonservatiiviset ajatushautomot väittävät ikkunateorian tulleen todistetuksi New Yorkin katujen siivoamisella, jonka seurauksena vakava rikollisuus väheni rajusti. Väite kuitenkin kyseenalaistetaan riippumattomissa tutkimuksissa. Tutkimuksissa on todettu USA:n suurissa kaupungeissa ja useimmissa länsivalloissa jo aiemmin alkaneen suuren rikosromahduksen johtuneen lukuisista syistä, kuten taloustilanteesta ja työllisyydestä.

Rikotut ikkunat ja nollatoleranssi -käsitteet ovat tahriintuneet New Yorkin poliisien törkeissä väärinkäytöksissä, kuten viattomien pahoinpitely- ja ampumistapauksissa. Samalla vähemmistöt ovat arvostelleet poliisia heihin rasistisesti kohdistuvasta kontrollista. Poliisit ja poliitikot ovatkin sittemmin ryhtyneet puhumaan nollatoleranssin sijaan elämänlaatupolitiikasta.

***

Lauantaina 25. lokakuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Calonia, Cal1-auditorio, Caloniankuja 3, Turku) julkisesti tarkastettavaksi yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Timo Koranderin oikeustieteen väitöskirja ”Rikottujen ikkunoiden nollatoleranssi. Tutkimus New Yorkin rikoksentorjunnan uuskonservatiivi-mallista Suomessa”.  Virallisena vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja kustoksena professori Anne Alvesalo-Kuusi Turun yliopistosta.

YTL Timo Korander on syntynyt 1966 Lahdessa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1985 Kannaksen lukiosta Lahdesta. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi Korander valmistui 1996 Kuopion yliopistosta. Hän toimii yliopettajana Poliisiammattikorkeakoulussa. Väitös kuuluu kriminologian alaan.