Raskaudenaikainen probioottien käyttö vaikuttaa sekä äidin että lapsen geenien säätelyyn (Väitös: FM Sanna Vähämiko, 30.6.2016, lastentautioppi)
Aiemmin on jo tiedetty, että äidin raskaudenaikainen ylipaino lisää syntymässä olevan lapsen riskiä ylipainoon ja muihin kroonisiin sairauksiin hänen omassa aikuisuudessaan, mutta yksityiskohtaisia mekanismeja tämän niin sanotun sikiökautisen ohjelmoitumisen takana ei tunneta. FM Sanna Vähämikon väitöstutkimuksessa osoitettiin, että raskauden aikana syödyt probiootit osallistuvat lihavuuteen liittyvien geenien säätelyyn sekä äideillä että lapsilla.
Turun yliopiston tiedote 21.6.2016
Äidin raskaudenaikaisella probioottien käytöllä on aiemmin todettu olevan monia hyödyllisiä vaikutuksia lapsen terveyteen. Vähämiko selvitti väitöstutkimuksessaan voitaisiinko raskaudenaikaisella ravitsemusohjauksella, ruokavalion koostumuksella tai probioottien käytöllä edistää lapsen terveyden ohjelmoitumista.
Tutkimusryhmän aiemmat tulokset ovat viitanneet siihen, että suolistomikrobisto vaikuttaa jopa lihomisherkkyyteemme. Toisaalta epidemiologinen näyttö osoittaa, että jo sikiökautiset tapahtumat vaikuttavat lapsen terveyteen kauaksi tulevaisuuteen.
– Oma tutkimukseni haki molekyylitason selitystä näille löydöksille ja havaitsemmekin, että äidin raskaudenaikainen probioottien käyttö vaikuttaa lihavuuteen liittyvien geenien toiminnan säätelyyn sekä äidillä että lapsilla, toteaa Vähämiko.
Vähämikon väitöstutkimus tukee aiempia tutkimuksia siitä, että suoliston mikrobeilla on olennaisen tärkeä merkitys terveyteemme. Probioottien käytön lisäksi lapsen terveyteen vaikuttaa äidin raskaudenaikainen ruokavalio.
– Tutkimme raskaudenaikaisen ravitsemusohjauksen vaikutusta lapsen terveyden ohjelmoitumiseen ja tulokset olivat lupaavia. Ravitsemusohjauksella äitien antioksidanttivitamiinien saanti nousi ja vaikutukset heijastuivat myös rintamaidon vitamiinipitoisuuksiin ja sitä kautta lapsille. Ruokavalion kokonaisuudessa taas tärkeää näyttää olevan äidin runsas kuidun saanti ja alhainen tyydyttyneen rasvan ja sokerin saanti, sillä niillä oli hyödyllinen vaikutus äidin tulehdusmittari leptiinin pitoisuuteen. Tulokset ovat yhteneväisiä kansallisten ravitsemussuositustemme kanssa, kertoo Vähämiko.
Kokonaisuutena Vähämikon tutkimus osoittaa, että raskaudenaikaisella ruokavalion laadulla, ravitsemusohjauksella ja probioottien käytöllä voidaan tukea lapsen myöhemmän terveyden ohjelmoitumista.
Väitöstutkimus toteutettiin osana Turun yliopiston ja Tyks:n NAMI- (neonatologia, allergia, suoliston mikrobisto ja immunologia) tutkimusta ja siihen osallistui 256 äiti-lapsi-paria. Kaksi tutkimusryhmää sai yksilöllistä ravitsemusohjausta varhaisraskaudesta lähtien joko probioottivalmistetta (Lactobacillus rhamnosus GG ja Bifidobacterium lactis Bb12) tai lumevalmistetta. Verrokkiryhmä sai pelkästään lumevalmistetta.
**
Filosofian maisteri Sanna Vähämiko esittää väitöskirjansa Diet and probiotics during pregnancy – Endorsing developmental programming (Ravitsemus ja probiootit raskauden aikana – tukemassa sikiökautista ohjelmoitumista) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 30.6.2016 klo 12 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Tiina Laatikainen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja kustoksena professori Erika Isolauri, Turun yliopisto. Tilaisuus on suomenkielinen.
FM Sanna Vähämiko on syntynyt vuonna 1973 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1992 Mynämäen lukiossa. Korkeakoulututkintonsa (FM) Vähämiko suoritti Turun yliopistossa 1997. Vähämiko työskentelee projektipäällikkönä Turun yliopiston Brahea-keskuksessa. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 547 7172, sanna.vahamiko(at)utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/vahamiko_sanna.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/124363