Raskaudenaikainen tupakointi lisää lasten ja nuorten psykiatrista sairastuvuutta (Väitös LL Mikael Ekblad, 26.4.2013)
LL Mikael Ekbladin lastentautiopin väitöstutkimuksen mukaan raskaudenaikaisen tupakoinnin yleisyys eroaa selkeästi Pohjoismaiden välillä. Tutkimuksessa osoitettiin raskaudenaikaisen tupakoinnin haittaavan pikkukeskosten aivojen kehitystä. Raskaudenaikainen tupakointi myös lisää lasten ja nuorten psykiatrista sairastuvuutta sekä psykiatristen lääkkeiden käyttöä.
Turun yliopiston väitöstiedote 19.4.2013
Vaikka tietoisuus tupakoinnin haitoista on lisääntynyt, on raskaudenaikainen tupakointi pysynyt Suomessa 20 viime vuoden aikana vakaasti 15 % tasolla. Samaan aikaan muissa Pohjoismaissa tupakointi raskauden aikana on puolittunut.
Raskaudenaikaisella tupakoinnilla tiedetään olevan kasvavaan sikiöön useita haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi kasvun hidastuminen.
– Viime vuosina on saatu viitteitä myös siitä, että raskaudenaikaisella tupakoinnilla on kielteisiä vaikutuksia sikiön keskushermoston kehitykseen. Tällä saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia kehittyvän lapsen terveyteen, Mikael Ekblad muistuttaa.
Joka toinen raskaana oleva suomalaisteini tupakoi
Pohjoismaiden raskaudenaikaisen tupakoinnin yleisyyttä tutkittiin vertailemalla Pohjoismaiden syntymärekistereiden tietoja raskaudenaikaisesta tupakoinnista. Useimmin raskausaikana tupakoivat naimattomat ja teini-ikäiset sekä naiset, joilla oli alhainen koulutustaso.
– Lähes joka toinen raskaana oleva teini-ikäinen tupakoi Suomessa ja Norjassa, vastaavasti Ruotsissa vain joka neljäs. Huolestuttavinta oli, että tupakointi raskausaikana teini-ikäisillä on yleistynyt viime vuosina Suomessa ja Norjassa, Ekblad kertoo.
Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan PIPARI-tutkimus sisälsi 232 pikkukeskosta, joiden tupakka-altistus tiedettiin. Näiden pikkukeskosten aivojen tilavuuksia tutkittiin lasketussa ajassa pään magneettitutkimuksella. Tupakalle altistuneilla pikkukeskosilla otsalohkon ja pikkuaivojen tilavuudet olivat pienemmät kuin tupakoinnille altistumattomilla. Ilmiö saattaa selittää aiemmin havaittua sikiöaikaisen tupakka-altistuksen yhteyttä tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriöön ja muihin käytösongelmiin.
Psykiatrista sairastuvuutta voidaan vähentää ehkäisemällä tupakointia raskausaikana
Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin THL:n syntymä- ja hoitoilmoitusrekisteriä sekä Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisteriä ja Kelan rekisteriä korvatuista psykiatrisista lääkkeistä. Ekbladin tutkimuksessa seurattiin kaikkia Suomessa vuosina 1987–1989 yksisikiöisenä syntyneitä lapsia nuoreen aikuisuuteen. Raskaudenaikana tupakalle altistui 15 % tutkimushenkilöistä.
– Tuloksista ilmeni, että raskaudenaikainen tupakka-altistus lisäsi huomattavasti psykiatrista sairastuvuutta ja psykiatristen lääkkeiden käyttöä verrattuna altistumattomiin nuoriin. Selvin yhteys nähtiin päihteiden väärinkäytön sekä käytös- ja tunne-elämän ongelmien suhteen. Altistuneita lapsia ja nuoria lääkittiin huomattavasti useammin masennus- ja ylivilkkaushäiriöihin tarkoitetuilla lääkkeillä verrattuna altistumattomiin, Ekblad sanoo.
Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että psykiatrista sairastuvuutta olisi mahdollista vähentää ehkäisemällä tupakointia raskaudenaikana. Kohdistamalla tupakkavalistus ryhmiin, joissa raskaudenaikainen tupakointi on yleisintä, pystyttäisiin tehokkaimmin vähentämään raskaudenaikaista tupakointia.
***
Perjantaina 26. huhtikuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Mikael Ekbladin väitöskirja ”Smoking during pregnancy and fetal brain development” (Raskaudenaikainen tupakointi ja keskushermoston kehitys). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Eero Kajantie Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja kustoksena professori Erika Isolauri.
LL Mikael Ekblad on syntynyt 1986 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2005 Luostarivuoren lukiosta. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 2011 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu lastentautiopin alaan.