Sepelvaltimotoimenpiteiden yksilöllinen suunnittelu parantaa verenohennushoitopotilaiden hoidon turvallisuutta (Väitös: LL Antti- Pekka Annala, 25.9.2015, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

18.09.2015

Sepelvaltimon pallolaajennuksen jälkeen aikainen hyytymisenestolääkityksen lopettaminen on todettu stenttitromboosin merkittävimmäksi riskitekijäksi. Lääketieteen lisensiaatti Antti-Pekka Annala osoitti väitöstutkimuksensa 3,5-vuotisessa seurannassa, että verenohennuspotilailla on vähän myöhäisiä stenttitrombeja eli metalliverkon tukkeutumia vaikka hoidossa käytettiin lääkeainestenttejä ja lyhyttä klopidogreelihoitoa hyytymien estossa. Kuitenkin pallolaajennetuilla verenohennuspotilailla todettiin paljon verenvuoto – ja muita komplikaatioita.

 

​Turun yliopiston tiedote 18.9.2015

Hyytymisenestolääkkeiden käyttö sepelvaltimotoimenpiteiden yhteydessä ja niiden jälkeen on haastavaa tasapainottelua vuotojen ja hyytymien aiheuttamien komplikaatioiden välillä. Tehokkaiden uusien lääkkeitten myötä tukostaipumusriski on pienentynyt, mutta jopa henkeä uhkaavien vuotojen mahdollisuus on olemassa.
– Erityisesti vuotoriski on kasvanut jatkuvaa verenohennuslääkehoitoa saavilla potilailla. Pallolaajennuksessa suonen uudelleenahtaumisen estämiseksi asetettu verkkoputki, stentti, altistaa hyytymien kehittymiseen suoneen ennen sen paranemista. Erityisesti ns. ensimmäisen sukupolven lääkeainepinnoitetuilla stenteillä on todettu hidastunut suonen paraneminen.  Lyhyt klopidogreelihoito sepelvaltimon pallolaajennuksen jälkeen verenohennuslääke Marevania käyttävillä potilailla ei lisännyt stenttitromboosien riskiä. Tutkimustulos tukee hoitokäytäntöä, jossa pyritään mahdollisimman lyhyeen kolmoishoitoon (varfariini+klopidogreeli+aspiriini) pallolaajennuksen jälkeen, Annala toteaa.

Ohennuslääkettä ei tarvitse tauottaa

Aikaisemmin suositeltiin keskeyttämään verta ohentavan varfariini ennen sepelvaltimoiden varjoainekuvausta ja pallolaajennushoitoa. Keskeytymätön Marevanin käyttö varjoainekuvauksen aikana ei lisännyt tutkimuksessa vuotoriskiä, Annala sanoo.

Eteisvärinäpotilaan vuotoriskin arvioitiin on kehitetty erilaisia pisteytyksiä.

– Vaikka tutkimuksessa todettiin kohtuullinen ennustearvo yhdelle näistä pisteytyksistä, ei vuotoriskin arvio voi perustua pelkästään tähän, vaan jokaisen potilaan riskit on  huomioitava kokonaisvaltaisesti  ja määrättävä lääkkeet yksilöllisesti.

Valokerroskuvaus (OCT) on uusi tekniikka, jolla voidaan kuvata sepelvaltimoa erittäin yksityiskohtaisesti suonen sisältä.

– Sillä kuvautuvat hyvin suonen sisäpinnan plakit eli kovettumat,  mahdolliset seinämän repeämät ja hyytymät sekä stentin asettuminen suonen seinämää vasten ja stentin peittyminen suonen parantuessa.

Annala havaitsi, että titaanityppioksidilla päällystetty metalliverkko näytti parantuneen hyvin jo kuukauden kuluttua toimenpiteestä suonensisäisellä valokerroskuvauksella arvioituna.

Myös kolmen vuoden seurannassa titaanistentillä hoidetuilla potilailla oli merkittävästi vähemmän sydänkomplikaatioita verrattaessa heitä  paklitakseli-päällysteisillä, ensimmäisen sukupolven lääkestenteillä hoidettuihin potilaisiin.

***

Perjantaina 25. syyskuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Mediwest auditorio, Koskenalantie 16, Seinäjoki) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Antti-Pekka Annalan väitöskirja Safety and Outcome of Coronary Interventions with Special Reference to Anticoagulation and Stent Type (Sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon turvallisuus ja tulokset verenohennushoidon aikana ja eri stenttityypeillä). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Kjell Nikus Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori
Juhani Airaksinen Turun yliopistosta.

LL Antti-Pekka Annala on syntynyt vuonna 1967 Seinäjoella ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1987 Seinäjoen lukiosta. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Annala suoritti 1995 Oulun yliopistossa, sisätautien erikoislääkäriksi hän valmistui 2002 ja kardiologian erikoislääkäriksi 2008 Tampereen yliopistosta. Annala toimii osastonylilääkärinä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Väitös kuuluu kardiologian ja kardiovaskulaarilääketieteen alaan.

**

Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet
Luotu 18.09.2015 | Muokattu 06.08.2021