Sotia edeltänyt maalais-Suomi pursusi omaperäistä kekseliäisyyttä (Väitös: FM Tiina Männistö-Funk, 17.5.2014, Suomen historia)

​Turun yliopiston tiedote 8.5.2014

Tiina Männistö-Funkin Suomen historian alan tutkimuksen keskiössä on kysymys siitä, miten 1900-luvun mullistuksista perusteellisin, materiaalinen murros, oikeastaan tapahtui.

– 1900-luvun alkupuolisko jää usein vuosisadan jälkipuoliskon varjoon, kun puhutaan kulutuksen ja arjen muutoksista. Kuitenkin juuri 1900-luvun alussa rakennettiin suomalaisen modernin elämän pohja. Itse asiassa tavaramaailman jatkuva runsastuminen alkoi jo 1880-luvulla, Turun yliopistossa väittelevä Tiina Männistö-Funk sanoo.

Polkupyörästä tuli käsityöläisten taidonnäyte

Gramofonille, polkupyörälle ja valokuvaukselle ei ollut selkeitä edeltäjiä eikä valmiita käyttötapoja. Jotta uudet keksinnöt pystyivät muuttumaan pysyviksi osiksi arkista elämää, niiden oli liityttävä sen tärkeisiin tilanteisiin – joskus nykynäkökulmasta yllättävilläkin tavoilla.

Männistö-Funk ottaa esimerkiksi polkupyörän, joka ei saapunut maalaisväestön elämään hyödyllisenä kulkuneuvona, vaan mahdollisuutena kokeilla teknisiä käsityötaitoja.

– Siinä missä kaupunkien hyväosaiset osallistuivat muodikkaasti kansainväliseen näyttäytymiseen polkupyöräilijöinä, maaseudun torpparit, sepät, pientilalliset ja käsityöläiset nikkaroivat puusta ja raudasta polkupyöriä omien kyläläistensä hämmästykseksi.

Valokuvia maalaiset ryhtyivät otattamaan itsestään erityisesti 1910-luvulla. Valokuvien avulla voitiin lujittaa ja luoda tärkeitä sosiaalisia verkostoja.

– Esimerkiksi kuolleiden merkitseminen valokuviin risteillä kertoo myöhemmistä kotialbumeista täysin poikkeavasta tavasta käyttää ja näyttää valokuvia, Männistö-Funk huomauttaa.

Uutuudet eivät syrjäyttäneet perinteitä

Tavalliset suomalaiset muokkasivat uutta teknologiaa ja sen käyttötapoja aktiivisesti. Uutuudet eivät työntäneet tieltään maaseudun perinteitä, vaan sulautuivat niihin. Usein uutuudet ankkuroituivat johonkin niitä edeltäneeseen esinetyyppiin.

– Valokuvat löysivät kodeissa paikkansa piirongeista, jotka olivat ehtineet vakiintua kaluston keskipisteiksi. Gramofonit tulivat haitarin rinnalle ja sijalle nurkkatanssien soittimiksi. Polkupyörät tarjosivat mahdollisuuden matkata seurojentaloille, joista oli muodostunut kylillä tärkeitä paikkoja, Männistö-Funk havainnollistaa.

Teknologiat menestyivät niukkuudenkin keskellä, koska ihmisten oli mahdollista hyödyntää niitä elämälleen keskeisissä tehtävissä, esimerkiksi aviopuolison löytämisessä. Ne sopivat hyvin maaseudun omaehtoiseen kulttuuriin ja omavaraiseen esinemaailmaan. Uudet teknologiat merkitsivät vähittäistä siirtymistä kohti koulutuksen ja kuluttamisen hallitsemaa tekniikkasuhdetta.

Kun materiaalisen arjen muutosta tarkastellaan ruohonjuuritasolla, se auttaa ymmärtämään esineiden roolia kulttuurissa ylipäätään.

– Esinemaailmamme runsastuu yhä kiihtyvällä vauhdilla, mikä on johtanut vakaviin ympäristöongelmiin. Jos haluamme vaikuttaa tähän, meidän täytyy olla perillä materiaalisen muutoksen dynamiikasta ja siitä, millainen historia oman arkemme käytännöillä on.

***

Lauantaina 17. toukokuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Yliopistonmäki) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Tiina Männistö-Funkin väitöskirja ”Itse tehty moderni: Gramofoni, polkupyörä ja valokuvaus suomalaisten elämässä 1880-luvulta 1940-luvulle". Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Minna Sarantola-Weiss Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Timo Myllyntaus.

FM Tiina Männistö-Funk on syntynyt 1978 Kiukaisissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1997 Kiukaisten lukiosta. Filosofian maisteriksi Männistö-Funk valmistui 2003 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu Suomen historian alaan.