Suvilahden, Hanasaaren ja Vuosaaren voimalaitokset Helsingissä ovat osa moniarvoista kaupunkikuvaa (Väitös: FM, DI Ilkka Pirvola, 22.6.2016, taidehistoria)
Kaupunkivoimalaitos on olennainen osa kaupungin toimintaa ylläpitävää infrastruktuuria. Se muodostaa usein melko monotonisesta kaupunkikuvasta poikkeavan ja kooltaan hyvin suuren yksikön, joka vaikuttaa monella tavoin ympäristöönsä. Ilkka Pirvola osoittaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten hänelle aikaisemmasta työelämästä läpikotaisin tuttu helsinkiläinen voimalaitos tekee kaupunkikuvasta huomattavasti moniarvoisemman, moni-ilmeisemmän ja monikulttuurisemman.
Turun yliopiston tiedote 16.6.2016
Helen Oy:n eli entisen Helsingin Energian toimitusjohtajan tehtävästä eläkkeellä oleva Ilkka Pirvola tutkii taidehistorian alan väitöskirjassaan Helsingissä sijaitsevia voimalaitoksia: Suvilahtea, Hanasaari A:ta sekä Vuosaaren A- ja B-laitoksia. Tarkastelussa on näiden 1910-, 1950- ja 1990-luvuilla rakennettujen voimalaitosten arkkitehtuuri ja rakennustyyppi sekä niiden erot ja erityisyydet. Tutkimuksessa tuodaan esiin voimalaitosten rooli ja vaikutus Helsingin kaupunkisuunnitteluun ja -rakentamiseen, kaupunkikuvaan sekä ympäristöestetiikkaan.
Tutkimuksen tarkoituksena on ensinnäkin selvittää seikkoja, jotka ovat vaikuttaneet kunkin voimalaitoksen arkkitehtuuriin ja rakennustyyppiin kunakin aikakautena. Kaupunkivoimalan olennaiset elementit ovat korkea savupiippu, mittava polttoainevarasto sekä massiiviset rakennukset, jotka vaativat runsasta maankäyttöä. Toiseksi tutkimuksessa paneudutaan kaupunkisuunnitteluun laitoksen sijoittumisen osalta sekä ajallisesti että paikallisesti. Kolmanneksi selvitetään kaupunkikuvallisia ja ympäristöesteettisiä seikkoja, sekä niiden vaikutusten kehitystä voimalaitoksen toteutuksen ja nykyhetken kesken.
– Haen tutkimuksessani vastauksia kysymyksiin, miten Helsingissä sijaitseva voimalaitos arkkitehtuuriltaan, rakennustyypiltään ja sijoitukseltaan on soveltunut ja jatkossa soveltuu kaupunkisuunnittelun kannalta kaupunkikuvallisesti sekä ympäristöesteettisesti kyseiseen kaupunkiympäristöön, Turun yliopistossa väittelevä Ilkka Pirvola sanoo.
Purkamisen sijaan kannattaisi selvittää uusiokäytön mahdollisuudet
Tutkimus selvittää myös sitä ilmeistä ristiriitaa, joka syntyy kaupungin kehittyessä ja laajentuessa, jolloin voimalaitos infrastruktuurinsa ja useimmiten suunnattoman kokonsa vuoksi edustaa pysyvyyttä rakentuvan alueen sisällä. Tutkimuksessa pohditaan esimerkkikohteiden avulla voimalaitoksen säilyttämistä puoltavia rakennustaiteellisia arvoja, mahdollista korvattavuutta, ja haetaan vastauksia jäljelle jäävälle laitosrakennukselle kaupunkisuunnittelun kannalta asetettavista uusiokäytön vaatimuksista ja mahdollisuuksista.
Helsingin kaupunginvaltuusto teki ennen joulua päätöksen, jonka mukaan voimalaitostoiminta Hanasaaressa päättyy ja Hanasaaren B-voimalaitos suljetaan 2020-luvulla. Tämän jopa eräässä vertailussa Helsingin kauneimmaksi ja komeimmaksi rakennukseksi rankatun, arkkitehti Timo Penttilän suunnitteleman luomuksen jatkokäyttö on avoin. Sen tuotanto on päätetty lopettaa lähivuosina, mutta itse rakennuksen osalta tilanne on avoin.
– Tuleeko siitä kaupunginosansa kaupunkikuvaa ja ilmettä monipuolistava kohde, kun siihen ja sen sisältämiin arvoihin todella paneudutaan? Onko Suomessa jo purettu riittävästi vanhempaa teollisuusperintöä sen tulevaa käyttöä loppuun asti miettimättä? Uusiokäytön mukanaan tuomat haasteet ovat ratkaistavissa ja mahdollisuudet käytettävissä, kun taas purkaminen merkitsee aina lopullista päätöstä, Pirvola muistuttaa.
***
Filosofian maisteri, diplomi-insinööri Ilkka Pirvola esittää väitöskirjansa Urbaania energiaa. Suvilahden, Hanasaaren A- ja Vuosaaren voimalaitokset osana helsinkiläistä kaupunkiympäristöä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 22.6.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, Sirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori emerita Kaisa Broner-Bauer Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Altti Kuusamo Turun yliopistosta. Tilaisuus on suomenkielinen.
FM, DI Ilkka Pirvola on syntynyt vuonna 1937 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1957 Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa. Korkeakoulututkintonsa (FM) Pirvola suoritti Turun yliopistossa 2007 ja (DI) Teknillisessä korkeakoulussa 1963. Pirvola on eläkkeellä Helen Oy:n (aikaisemmin Helsingin Energia) toimitusjohtajan tehtävästä. Väitöksen alana on taidehistoria.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0400 474 722, pirvolat@saunalahti.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/pirvola_ilkka.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/123717