Sydäninfarktidiagnoosi voi viivästyä veressä esiintyvien autovasta-aineiden vuoksi (Väitös: FM Tanja Savukoki, 17.10.2014, molekulaarinen biotekniikka ja diagnostiikka)

09.10.2014

FM Tanja Savukosken väitöstutkimus antaa uutta tietoa sydäninfarktidiagnostiikassa tärkeiden troponiinitestien häiriötekijästä, troponiineja tunnistavista autovasta-aineista. Tutkimustulosten perusteella kehitettiin uusia määritysmenetelmiä, jotka mahdollistavat näiden autovasta-aineiden kliinisen merkityksen arvioimisen.

 

​Turun yliopiston tiedote 9.10.2014

Sydäninfarkti on sydämen äkillisestä hapenpuutteesta johtuva sairaskohtaus, jossa osa sydänlihaksesta vaurioituu pysyvästi. Tilanteen nopea toteaminen mahdollistaa tarvittavan hoidon viiveettömän aloituksen.

– Tämä on potilaan kannalta ensiarvoisen tärkeää, koska nopealla hoidolla saadaan rajattua pysyvän sydänlihasvaurion laajuutta ja parannettua potilaan ennustetta, Turun yliopistosta väittelevä Tanja Savukoski kertoo.

Sydäninfarktin diagnoosi perustuu kliinisten oireiden ja sydänfilmilöydösten ohella verestä tehtyihin troponiinitesteihin. Troponiinit ovat poikkijuovaisten lihasten supistumista sääteleviä rakenneproteiineja, joiden sydänspesifisiä muotoja vapautuu verenkiertoon ainoastaan sydänlihasvaurion seurauksena.

Vaikka positiivinen eli koholla oleva troponiinitestitulos on paras sydäninfarktin osoittaja, voivat erilaiset veren häiriötekijät vääristää troponiinituloksia.

Autovasta-aineita joka kymmenennellä sydäninfarktipotilaalla

Vasta-aineet ovat osa elimistön puolustusjärjestelmää, jonka tärkein tehtävä on torjua erilaisia taudinaiheuttajia. Kun vasta-aineet kohdistuvat virheellisesti elimistön omiin rakenteisiin, puhutaan autovasta-aineista. Vaikka autovasta-aineet osallistuvat tiettyjen autoimmuunisairauksien syntyyn, niitä esiintyy myös terveillä henkilöillä.

Troponiineja tunnistavat autovasta-aineet aiheuttavat virheellisen matalia troponiinituloksia silloin, kun ne sitoutuvat samoihin kohtiin määrityksissä käytettävien analyyttisten vasta-aineiden kanssa. Virheellisesti negatiivinen troponiinitestitulos puolestaan viivästyttää sydäninfarktidiagnoosia.

– Väitöstutkimukseni perusteella henkilöistä, jotka hakeutuvat ensiapuun sydäninfarktiepäilyn vuoksi, lähes joka 10:nnellä on verenkierrossaan tällaisia troponiinimäärityksiä häiritseviä autovasta-aineita, Savukoski sanoo.

Savukoski havaitsi tutkimuksessaan, etteivät kaikki eri kohtiin sitoutuvista analyyttisistä vasta-aineista ole yhtä alttiita autovasta-aineiden aiheuttamalle häiriölle. Vähemmän häiriintyviä vasta-aineita hyödyntämällä työssä kehitettiin sekä parannettu versio aikaisemmin julkaistusta autovasta-ainemäärityksestä että täysin uudenlainen troponiinimääritys, johon autovasta-ainehäiriö ei vaikuta.

– Koska tutkimustulosteni perusteella autovasta-aineet voivat estää troponiinin määrittämisen useimmilla kliinisessä käytössä olevista troponiinimäärityksistä, autovasta-aineiden vaikutus potilaiden toipumiseen tulee seuraavaksi selvittää. Nyt meillä on tähän vaadittavat analyyttiset työkalut, Savukoski tiivistää.

***

Perjantaina 17. lokakuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (BioCity, Presidentti-auditorio, Tykistökatu 6, Turku) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Tanja Savukosken väitöskirja "Cardiac Troponin Specific Autoantibodies: Analytical Tools for Exploring their Impact on Cardiac Troponin I Testing" (Sydänperäisiä troponiineja tunnistavat autovasta-aineet: analyyttisiä työkaluja, joiden avulla voidaan selvittää niiden vaikutus sydänperäistä troponiini I:tä mittaaviin määrityksiin).  Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Alan Wu Kalifornian yliopistosta Yhdysvalloista ja kustoksena professori Kim Pettersson Turun yliopistosta.

FM Tanja Savukoski on syntynyt 1983 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2002 Turun Klassikon lukiosta. Filosofian maisteriksi Savukoski valmistui 2008 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii projektitutkijana. Väitös kuuluu molekulaarisen biotekniikan ja diagnostiikan alaan.

Luotu 09.10.2014 | Muokattu 26.07.2021