Synnytyskomplikaatiot yleistyneet sekä alatiesynnytyksissä että keisarileikkauksissa – alatiesynnytys edelleen turvallisin synnytystapa (Väitös: LL Nanneli Pallasmaa, 6.6.2014, synnytys- ja naistentautioppi)
Virheellinen luulo keisarinleikkauksien turvallisuudesta on lisännyt monissa maissa keisarileikkausten määrää. Yhä useampi länsimainen äiti uskoo, että lääketiede on kyennyt poistamaan suuren leikkauksen aiheuttamat riskit. Lääketieteen lisensiaatti Nanneli Pallasmaa todistaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstyössään keisarinleikkauksen komplikaatioriskien olevan merkittävästi suuremmat kuin alatiesynnytyksissä.
Turun yliopiston tiedote 230.5.2014
– Nykyisin helposti ajatellaan, että keisarileikkaus on jo niin turvallinen että synnytystapa voisi olla valintakysymys, mutta kyseessä on suuri leikkaus ja suuren leikkauksen riskit. Synnytyskomplikaatioiden esiintyvyys on noussut vuosi vuodelta, ja riskien tiedostaminen on välttämätöntä turvallisuuden parantamiseksi, Pallasmaa sanoo.
Yli joka neljäs keisarinleikattu kärsi komplikaatioista
Pallasmaa selvitti väitöstyössään äitien keisarileikkauksiin liittyviä välittömiä komplikaatioita ja niiden riskitekijöitä.
Useissa kehittyneissä maissa äitiyskuolleisuus lisääntynyt
Keisarileikkaus on maailmassa yleisin naisille tehty suuri leikkaus. Se tehdään yleensä, jos alatiesynnytys arvioidaan mahdottomaksi tai liian riskialttiiksi. Siihen liittyy tyypilliset suuren kirurgisen toimenpiteen riskit: verenvuoto, infektio, syvä laskimotukos ja anestesiakomplikaatiot, jotka toisinaan johtavat kuolemaan.
– Viime vuosina on useissa kehittyneissä maissa raportoitu vakavien synnytyskomplikaatioiden ja myös äitiyskuolleisuuden lisääntyneen. Keisarileikkausten sekä ylipainoisten ja iäkkäiden synnyttäjien lisääntynyt osuus saattaa selittää ilmiötä, Pallasmaa sanoo.
Hänen vuotta 2002 koskevassa rekisteritutkimuksessaan henkeä uhkaavia komplikaatioita ilmeni 0,76 prosentissa synnytyksistä, kun mukaan otettiin kaikki synnytystavat. Esiintyvyys oli matalin alatiesynnytyksissä, korkeampi instrumentaaliavusteisissa alatiesynnytyksissä ja suunnitelluissa keisarileikkauksissa, ja korkein päivystyskeisarileikkauksissa.
– Alatiesynnytyksen yritys, sisältäen päivystyskeisarileikkauksen riskit, oli turvallisin synnytystapa myös useimmille korkean riskin ryhmiin kuuluville naisille, Pallasmaa sanoo.
Kynnys leikkaukseen ryhtymiseen vaihtelee suuresti eri sairaaloiden ja maiden välillä. Esimerkiksi Suomessa äidin toive ei voi virallisesti olla syynä keisarinleikkaukseen toisin kuin esimerkiksi Tanskassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa.
– Leikkauksia tehdään monissa maissa myös ilman lääketieteellistä syytä, joten meidän on syytä tiedostaa riskit. On tärkeää tietää myös synnyttäjän ominaisuuksiin ja synnytyksen hoitoon liittyvät riskitekijät, jotka lisäävät riskiä komplikaatioihin, jotta voitaisiin valita mahdollisimman turvallinen synnytystapa ja voitaisiin varautua etukäteen suuren riskin potilaan ongelmiin, Pallasmaa sanoo.
******
Perjantaina 6. kesäkuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, luentosali Externum, Kiinamyllynkatu 10) julkisesti tarkastettavaksi LL Nanneli Pallasmaan väitöskirja ”Cesarean section - short term maternal complications related to the mode of delivery” (Keisarileikkaus - synnytystavan vaikutus äidin synnytyskomplikaatioiden esiintyvyyteen). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Erja Halmesmäki, Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Juha Mäkinen.
LL Nanneli Pallasmaa on syntynyt 1959 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1978 Töölön yhteiskoulusta Helsingistä. Lääketieteen lisensiaatiksi Pallasmaa valmistui 1987 Tampereen yliopistosta. Parhaillaan hän työskentelee Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Väitös kuuluu synnytys- ja naistentautiopin alaan.