Taitavat oppilaat pystyvät yhdessä säätelemään oppimistaan (Väitös: KL Tuike Iiskala, 2.10.2015, kasvatustiede)

25.09.2015

Taitavat oppilaat osaavat myös yhdessä työskennellessään säädellä yhteistä oppimisprosessiaan. Ilmiö paljastuu kasvatustieteen lisensiaatti Tuike Iiskalan väitöstutkimuksessa. Tavallisesti taitavan oppimisen merkkinä on pidetty, että oppilas osaa säädellä omaa oppimistaan. Taito säädellä yhteistä oppimisprosessia vie oppilasparin ja -pienryhmän yhteistä oppimista ja ajattelua eteenpäin.

Turun yliopiston tiedote 25.9.2015

Perinteisesti korkeatasoisen oppimisen tunnusmerkkiä, oppijan taitoa ajatella ja säädellä omaa ajattelu- ja oppimisprosessiaan, on tarkasteltu yksilön oppimisessa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että taito ajatella ja säädellä omaa ajattelu- ja oppimisprosessiaan on yhteydessä oppijan hyvään oppimistulokseen eri oppiaineissa, kuten matematiikassa, luetun ymmärtämisessä ja luonnontieteen oppimisessa.

– Väitöstutkimuksessani osoitan, että yhteisöllisessä oppimistilanteessa, kuten pari- ja pienryhmätyöskentelyssä, jo alakouluikäiset – neljäs- ja kuudesluokkalaiset – taitavat oppilaat pystyvät yhdessä säätelemään yhteistä oppimistaan ja oppimisen aikaisia ajatteluprosessejaan, mikä edistää parin ja pienryhmän oppimista ja ajattelua, Iiskala sanoo.

Ajattelun kohde ratkaisevaa taitavassa oppimisessa

Iiskala kykeni väitöstutkimuksessaan erottamaan oppilasparien ja pienryhmän yhteisessä ajattelu- ja oppimisprosessin säätelemisessä erilaisia kohteita.

– Tulosten mukaan oppilasparien ja -pienryhmien yhteisessä oppimisprosessin säätelemisessä ei ole tärkeää, kuinka paljon oppilaat säätelevät yhteistä oppimistaan vaan oleellista on erityisesti, mihin asioihin oppilaiden ajattelu kohdistuu, Iiskala sanoo.

Oppilaiden ajattelun kohdistuminen ymmärtämiseen tai sekä ymmärtämiseen että oppimisen etenemiseen tukee korkeatasoisen oppimistuloksen saavuttamista. Sen sijaan ajattelun kohdistuminen yksittäisiin asioihin tai sekä yksittäisiin asioihin että oppimisen etenemiseen näyttää helpommin johtavan heikkoon oppimistulokseen.

Tehtävän vaatimustaso tärkeä

Iiskalan väitöstutkimus myös osoitti, että mikäli tehtävä on oppilaille liian helppo heidän tasoonsa nähden, oppilaat eivät säätele yhdessä yhteistä prosessiaan. Tällöin oppilailla ei ole tarvetta jakaa ajatteluaan keskenään ja säädellä oppimista yhdessä.

– Tehtävän tulisikin olla oppilaille heidän tasoonsa nähden mieluummin sopivan haastava kuin keskitasoinen tai helppo, Iiskala sanoo.

Iiskala havaitsi, että haastavissa tehtävissä oppilaiden yhteinen ajattelu- ja oppimisprosessin sääteleminen myös kohdistui enemmän ymmärtämiseen kuin keskitasoisissa ja helpoissa tehtävissä. Näin haastavat tehtävät tukivat oppilaiden yhdessä ajattelua ja oppimisprosessin säätelyä sekä sen kohdistumista ymmärtämiseen.

Oppilaiden yhteisellä ajattelu- ja oppimisprosessin säätelyllä osoitettiin myös olevan erilaisia tehtäviä. Mikäli oppilaiden ratkaisema tehtävä oli helppo, oppilaat lähinnä varmistelivat, että ajattelun suunta oli oikea. Sen sijaan haastavimmissa tehtävissä oppilaat tarvittaessa myös muuttivat ajattelunsa ja oppimisprosessinsa kulun suuntaa. Iiskalan mukaan oppilaiden onkin tärkeää ajatella yhteistä ajatteluprosessiaan myös kriittisesti ja tarvittaessa korjata ajattelun kulun suuntaa oppimistehtävän tekemisen aikana, esimerkiksi korjata vääriä ajattelumalleja.

Pienet sanalliset merkit vuorovaikutuksessa oleellisia

Oppilaiden yhteisen ajattelu- ja oppimisprosessin alkamisessa pienet sanalliset merkit olivat tärkeitä, esimerkiksi oppilaan lausahdukset toiselle oppilaalle, kuten “Hei, odota hetki”, “Miten niin?”, “Olen hämmentynyt...” ja “En ole varma, onkohan tämä oikein”. Kuitenkin yhtä tärkeää oli, että toinen oppilas reagoi näihin pieniin merkkeihin, jolloin oppilaat alkoivat yhdessä ajatella ja säädellä ajattelun ja oppimisen kulkua.

Väitöstutkimuksen pohjalta Iiskala ehdottaa, että oppilaan yksilöllisen oppimisen tukemisen lisäksi koulussa tulisi vahvasti tukea oppilaiden yhteistä oppimis- ja ajatteluprosessien säätelyn taitoa. Yhteisen oppimisen ja ajattelun säätelyn taidot tukevat tärkeällä tavalla myös yleisemmin yhdessä toiminnan taitojen kehittymistä.

***

Perjantaina 2. lokakuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Educarium, Edu1-auditorio, Assistentinkatu 5, Turku) julkisesti tarkastettavaksi kasvatustieteen lisensiaatti Tuike Iiskalan väitöskirja ”Socially shared metacognitive regulation during collaborative learning processes in student dyads and small groups” (Sosiaalisesti jaettu metakognitiivinen säätely oppilasparien ja -pienryhmien yhteisöllisissä oppimisprosesseissa). Virallisena vastaväittäjänä toimii tohtori David Whitebread Cambridgen yliopistosta ja kustoksena professori Simone Volet Murdochin yliopistosta Australiasta (vieraileva professori, Turun yliopisto).

KL Tuike Iiskala on syntynyt vuonna 1972 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1991 Uotilanrinteen lukiosta Raumalta. Kasvatustieteen maisteriksi Iiskala valmistui 1997 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu kasvatustieteen alaan.

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/

**

Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet

Luotu 25.09.2015 | Muokattu 06.08.2021