Tekonivelrekisterit löytävät toimivat tekonivelmallit (Väitös: LL Mika Junnila, 15.12.2017, ortopedia ja traumatologia)
Kansalliset tekonivelrekisterit on perustettu tuottamaan tietoa tekonivelten uusintaleikkauksista. Rekisterien tavoitteena on havaita huonot tekonivelmallit mahdollisimman aikaisin, jotta uusintaleikkauksien määrä saataisiin pidettyä vähäisenä. Turun yliopistossa väittelevän LL Mika Junnilan väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli arvioida metalli–metalli-liukupintaisiin lonkan tekoniveliin liittyvien metallihierrekomplikaatioiden yleisyyttä ja riskitekijöitä käytettäessä BHR- ja ReCap Magnum -lonkkaproteeseja. Tutkimus paljasti, että BHR-pinnoitetekonivelleikkaukseen saattaa liittyä aiemmin luultua enemmän ongelmia. Tutkimus perustuu Turun yliopistollisen sairaalan proteesirekisteriin, Suomen tekonivelrekisteriin ja yhteispohjoismaiseen NARA-rekisteriin.
Turun yliopiston tiedote 13.12.2017
Sementtikiinnitteinen lonkan tekonivelleikkaus on modernin lonkkaproteesikirurgian perusta. Muiden leikkausmenetelmien pysyvyystuloksia verrataan edelleen 1960-luvulta peräisin olevaan sementtikiinnitteisen Charnleyn proteesiin. Sementtikiinnitteisen proteesin uusintaleikkauksen yleisin syy on sementtikiinnityksen pettäminen eli aseptinen irtoaminen.
Uusia kiinnitysmenetelmiä ja liukupintaratkaisuja kehitettiinkin sementtiproteesien verrattain tavallisen irtoamisongelman takia. Sementitön lonkan tekonivel kiinnittyy luutumisen kautta. Perinteisen muovi–metalli-liukuparin lisäksi on käytetty keraami–keraami sekä keraami–muovi -liukupintavaihtoehtoja. 2000-luvulla liukupintamateriaaleina yleistyivät metalli–metalli-liukupinnat.
– Väitöskirjatutkimukseni tarkoituksena oli lonkan tekoniveliin liittyvien metallihierrekomplikaatioiden yleisyyden ja riskitekijöiden arvioinnin lisäksi tarkastella lonkan pinnoiteproteesien ja vastaavien kokotekonivelmallien pysyvyyttä lyhyen aikavälin seurannassa Suomen Tekonivelrekisteriin perustuen. Tutkin myös sementtikiinnitteisten lonkan tekonivelten eri mallien pysyvyyseroja Pohjoismaisessa NARA-rekisterissä, LL Mika Junnila kertoo.
Junnila totesi väitöstutkimuksessaan, että BHR-pinnoitetekonivelleikkaukseen saattaa liittyä aiemmin luultua enemmän ongelmia.
– Tuloksien perusteella voidaankin suositella BHR-pinnoitetekonivelleikkauksen läpikäyneiden potilaiden systemaattista seurantaa. Metallihierrekomplikaatioiden määrä myös ReCap Magnum -proteesia käytettäessä oli varsin korkea. Lyhyen aikavälin uusintaleikkausriski käytettäessä pinnoiteproteesia tai vastaavaa isonuppista, metalli–metalli-liukupintaista kokotekoniveltä oli samaa suuruusluokkaa. Havaitsimme lisäksi, että monet sementtikiinnitteiset kokotekonivelmallit toimivat hyvin pitkällä aikavälillä. Mallien pitkäaikaispysyvyydessä oli kuitenkin merkitseviä eroja.
***
LL Mika Junnila esittää väitöskirjansa Registers in assessing complication and revision rate after hip arthroplasty julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.12.2017 kello 12 (Turun yliopisto, Medisiina, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jari Salo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Aro (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Mika Junnila on syntynyt vuonna 1978 ja kirjoitti ylioppilaaksi Säkylän lukiossa vuonna 1997. Junnila suoritti korkeakoulututkintonsa vuonna 2004 (LL) Oulun yliopistossa. Väitöksen alana on ortopedia ja traumatologia. Junnila työskentelee Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ortopedian ja traumatologian erikoislääkärinä.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0405946882, mika.junnila@tyks.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/junnila_mika.jpeg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7048-3