Tulevaisuuden verisuoniterveyttä hoidetaan perunalla ja rypsillä? (Väitös DI Sari Mäkinen 12.12.2014, elintarvikekemia)

04.12.2014
Väitös

Peruna- ja rypsiteollisuudessa muodostuvien sivuvirtojen käyttöä voitaisiin tehostaa hyödyntämällä niiden proteiinia laadukkaiden elintarvikkeiden tuotannossa. Diplomi-insinööri Sari Mäkinen kehitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa menetelmiä, joilla sivuvirroista voidaan tuottaa bioaktiivisia peptidejä. Hän havaitsi myös, että enstymaattisen hydrolyysin avulla tuotetut peptideillä on antioksidatiivista vaikutusta. Eläimillä saatiin viitteitä myös rypsipeptidien verenpainevaikutuksista.

 

Turun yliopiston tiedote 4.12.2014 

​– Perunan ja rypsin teolliset sivuvirrat osoittautuivat monimuotoisiksi bioaktiivisten peptidien lähteiksi. Tutkimustulokseni tuovat tietoa teollisuuteen sopivista peptidien tuotantotavoista. Olemme kiinnostuneita erityisesti peptidien suotuisista vaikutuksista verenpaineeseen. Ne vaikuttavat angiotensiiniä konvertoivaan entsyymiin eli ACE:hen, jolla on keskeinen rooli verenpaineen säätelyssä, Mäkinen kertoo.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa työskentelevä Mäkinen selvitti tutkimuksessaan myös peptidien antioksidanttisia ominaisuuksia. Niillä voitaisiin edistää verisuoniterveyttä estämällä solujen hapettumisreaktioita.

Terveysvaikutukset esiin kemiallisella prosessilla

Pelkästään perunansyöntiä lisäämällä peptidien hyödyt eivät tule esiin, vaan niiden tuottamiseen tarvitaan sopiva prosessointimenetelmä. Mäkisen tutkimuksessa peptidejä tuotettiin entsymaattisen hydrolyysin ja fermentoinnin avulla.

– Perunan mukulan proteiinipitoisuus on pieni, vaikka perunan proteiini onkin ravitsemuksellisesti hyvälaatuista. Ruoansulatus ei pysty tuottamaan perunasta riittävän tehokkaasti vaikuttavia peptidejä, vaan peptidien muodostumiseen tarvitaan hydrolyysikäsittely, jolla perunan proteiinit pilkotaan oikeista kohdista. Myös rypsin proteiineille tarvitaan sopiva hydrolyysikäsittely, Mäkinen kertoo.
Tulokset osoittivat, että entsymaattisen hydrolyysin avulla rypsi- ja perunaproteiineista voidaan tuottaa peptidejä, jotka vaikuttavat ACE:n toimintaan ja joilla on antioksidatiivista vaikutusta. Rypsipeptidien verenpainevaikutuksista saatiin viitteitä myös eläimillä.

Teolliseen mittakaavaan tulevaisuudessa?

Perunan tai rypsin peptidien teollinen valmistaminen ei ole Suomessa vielä mahdollista ja matka kaupallisiin terveystuotteisiin on melko pitkä. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät ovat kuitenkin elintarvikekelpoisia ja sovellettavissa teolliseen mittakaavaan.
 
– Tulevaisuudessa kaupalliset rypsi- ja perunapeptidituotteet ovat mahdollisia, kun saadaan lisää tutkimustietoa peptidien vaikutuksista ihmisillä. Myös uutta teknologiaa tarvitaan, jotta pystytään tuottamaan riittävän tehokas valmiste teollisessa mittakaavassa. Laboratoriomenetelmien siirtämineen teolliseen mittakaavaan luo omat haasteensa, Mäkinen kuvailee.
 
Mäkinen on aloittanut peptiditutkimuksen jo teknillisen biokemian diplomityössään, ja arvelee että näille mielenkiintoisille aineille löytyy monenlaista käyttöä tulevaisuuden elintarvikkeissa.
 
– Laboratoriotulokset ovat lupaavia ja peptidien verenpainevaikutuksia eläimillä tutkitaan parhaillaan. Jotta voidaan kaupallistaa tuote terveysväittämällä, tulee tieteellisen näytön verenpainevaikutuksista ihmisillä olla hyvin laaja ja kattava. Tämä edellyttää laajoja kliinisiä kokeita, joissa määritetään tarkasti peptidien fysiologiset verenpainevaikutukset, vaikutusmekanismit ja peptidien pienimmät vaikuttavat pitoisuudet. Toisaalta, perunan ja myös rypsin proteiini on ravitsemuksellisesti hyvälaatuista ja sen hyödyntämistä elintarvikkeissa nykyistä laajemmin voitaisiin myös miettiä ilman varsinaista terveysväittämää, Mäkinen pohtii.

 

**

Perjantaina 12. joulukuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Arcanum, Arc1-auditorio, Arcanuminkuja 4,Turku) julkisesti tarkastettavaksi DI Sari Mäkisen väitöskirja ”Production, isolation and characterization of bioactive peptides with antihypertensive properties from rapeseed and potato protein” (Bioaktiivisten peptidien tuottaminen rypsin ja perunan proteiineista ja teollisista sivuvirroista). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Richard J. FitzGerald Limerickin yliopistosta Irlannista ja kustoksena professori Heikki Kallio Turun yliopistosta.

DI Sari Mäkinen on syntynyt 1978 Halikossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1997 Halikon lukiosta. Diplomi-insinööriksi Mäkinen valmistui 2004 Teknillisestä Korkeakoulusta. Parhaillaan hän toimii tutkijana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä. Väitös kuuluu elintarvikekemian alaan.

Luotu 04.12.2014 | Muokattu 28.07.2021