Uusi sokerirakenne vaimentaa allergista tulehdusta (Väitös: LL Kaarina Mäkinen, 16.1.2015, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)
Kaarina Mäkisen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa kehitettiin allergista tulehdusvastetta tehokkaasti vaimentava sokerirakenne, jota voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää siedätyshoidon tehosteena.
Turun yliopiston tiedote 9.1.2015
Kaarina Mäkisen väitöstutkimuksessa kehitettiin 51 erilaista sokerirakennetta Candida albicans -hiivan sokerirakenteiden pohjalta. Tehokkaimmaksi näistä osoittautui asetyloitu trivalentti mannobioosi eli TADM. Tämä sokerirakenne osoittautui tutkimuksissa jopa paremmaksi kuin jo kliinisessä käytössä olevat tehosteet.
– Aluksi tutkimuksessa selvitettiin useiden eri sienien, homeiden ja hiivojen uutteiden sekä sokerirakenteiden ominaisuuksia siedätyshoidon tehosteena. Candida albicans -hiiva ja sen sokerirakenteet osoittautuivat tehokkaimmiksi allergiselta tulehdukselta suojaavan puolustusvasteen aktivoijiksi, Mäkinen kertoo.
Allergian taustalla on epätasapaino allergeenin aiheuttamissa elimistön puolustusvasteissa. Siedätyshoidon tärkeimpiin tehtäviin kuuluukin luontaisen tasapainon palauttaminen. Väitöstutkimuksessa TADM sai aikaan allergialta suojaavan puolustusvasteen terveiltä henkilöiltä eristetyissä soluissa. TADM vaimensi myös allergisten henkilöiden solujen tulehdusvastetta allergeenille.
Tulokset sokerirakenteen tehokkuudesta vahvistuivat vielä koe-eläinmallissa, jossa TADM vaimensi allergista tulehdusvastetta kananmunan valkuaisen proteiinille herkistetyillä astmaattisilla hiirillä.
– Tutkimustulokset osoittivat solutasolla ja hiirimallissa, että TADM säätelee elimistön puolustusvastetta tehokkaasti. Tulevaisuudessa TADM:ia voidaan mahdollisesti käyttää siedätyshoidon tehosteena vaimentamaan allergista tulehdusreaktiota ja toisaalta rokotteiden tehosteena antamaan paremman suojan tulehduksia vastaan, Mäkinen sanoo.
***
Perjantaina 16. tammikuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Tyks, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku) julkisesti tarkastettavaksi LL Kaarina Mäkisen väitöskirja ”Development of a glycocluster adjuvant mimicking natural yeast β-(1,2)-structures” (Sienien β-(1,2)-sokerirakenteita muistuttavan adjuvantin kehittäminen). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Risto Renkonen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Johannes Savolainen Turun yliopistosta.
LL Kaarina Mäkinen on syntynyt 1987 Porissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2006 Porin suomalaisen yhteislyseon lukiosta. Lääketieteen lisensiaatiksi Mäkinen valmistui 2012 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu keuhkosairausopin ja kliinisen allergologian alaan.
Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/