Uusia ennustetekijöitä rintasyövän kliinisen kulun ennustamiseen (Väitös: HLL, LL Pia Boström, 5.12.2014, patologia)

Turun yliopiston tiedote 1.12.2014

Rintasyöpä, joka on naisten yleisin syöpä, on äärimmäisen monimuotoinen sairaus. Rintasyövän on ymmärretty olevan joukko erilaisia kasvaimia, jotka poikkeavat toisistaan huomattavasti kasvutavaltaan, ennusteeltaan ja hoitoon reagoinniltaan. Käyttökelpoisten ennusteellisten tekijöiden löytäminen auttaa kohdentamaan aggressiivisemmat hoidot suuremman uusiutumisriskin omaaville potilaille.

Solujakautumista säätelevien sykliinien esiintyminen syövässä poikkeavaa

Syöpä johtuu kontrolloimattomasta solujen jakautumisesta. Solunjakautuminen tapahtuu solusyklissä, jota säätelevät erilaistuneet proteiinit. Solusyklissä on useita tarkastuspisteitä, joissa säätelyjärjestelmän pääkomponentteina toimivat sykliinit ja sykliiniriippuvaiset proteiinikinaasit. Sykliinien ilmentyminen on poikkeavaa syövässä.

Boströmin tutkimustyössä solunjakautumisen sykliinejä A, B1, D1 ja E:n esiintymistä verrattiin rintasyövän erilaistumisasteeseen, molekulaarisiin rintasyövän alatyyppeihin ja käytössä oleviin ennusteellisiin tekijöihin.

– Solunjakautumisessa tärkeiden sykliinien A, B1 ja E:n havaittiin tutkimuksessa korreloivan rintasyövän huonompaan ennusteeseen. Sykliini D1 sen sijaan korreloi parempaan ennusteeseen, Boström selvittää.

Syöpäkudosta ympäröivällä soluväliaineella on tärkeä merkitys syövän etenemisessä

Lisäksi tutkimuksessa löytyi uusi itsenäinen syövän uusiutumista ennustava tekijä, solun ulkoisen väliaineen pilkkomisessa mukana olevan matriksin metalloproteinaasi 1:n ilmentyminen syöpäsoluissa. Näillä MMP-entsyymeillä on perinteisesti ajateltu olevan osuutta syöpäsolujen leviämisessä. Tässä tutkimuksessa analysoitiin MMP-1:n ilmentymistä sekä rintasyöpäsoluissa että niitä ympäröivien väliaineen soluissa. Tutkimustulokset osoittavat, että MMP-1 osallistuu syövän säätelyyn sekä tumatasolla että solun ulkopuolella.

- Soluväliaineen hajotus on lisääntynyt rintasyövässä. Matriksin metalloproteinaaseiksi nimitetään entsyymiperhettä, joka osaltaan vastaa tästä. Näiden proteolyyttisten entsyymien ilmentymisellä saattaa olla ennusteellista arvoa eri syövissä, Boström kertoo havainnosta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi dekoriinin ilmentymistä. Dekoriini on sidekudosväliaineessa esiintyvä proteoglykaani, jolla on kykyä säädellä solujen jakautumista. Pienentynyt dekoriini-ekspressio on liitetty huonoennusteisiin syöpiin. Dekoriinin ilmentymisestä erilaisissa syöpäkudoksissa ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta. Tutkimuksessa rintasyöpäsoluista ei löytynyt dekoriinia. Dekoriinia osoitettiin tutkimuksessa esiintyvän ainoastaan sidekudosväliaineessa, ei syöpäsoluissa.

- Dekoriinin saattaminen virusvälitteisesti dekoriini-negatiivisiin rintasyöpäsoluihin sai aikaan merkittäviä muutoksia syöpäsolujen kasvutapaan ja -nopeuteen. Tutkimustulosten perusteella dekoriinia voisi tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää rintasyövän hoidossa.

**

Perjantaina 5. joulukuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, Externum-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku) julkisesti tarkastettavaksi HLL, LL, erikoislääkäri Pia Boströmin väitöskirja ”Prognostic factors in breast cancer. With special reference to cyclins A, B1, D1 and E, MMP-1 and Decorin” (Rintasyövän ennustetekijät. Tutkimuksen kohteena sykliinit A, B1, D1 ja E, MMP-1 ja dekoriini). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Paula Kujala Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena professori Ilmo Leivo Turun yliopistosta.

HLL, LL Pia Boström on syntynyt 1963 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1982 Puolalanmäen lukiosta Turusta. Hammaslääketieteen lisensiaatiksi Boström valmistui 1987, lääketieteen lisensiaatiksi 1996 ja patologian erikoislääkäriksi 2005 Turun yliopistosta. Hän toimii patologian erikoislääkärinä Tyksissä. Väitös kuuluu patologian alaan.