Väitöstutkimus paljasti Tyynenmeren saarten rikkaan varaanilajiston (Väitös: FM Valter Weijola, 24.11.2017, biologia)

17.11.2017

Geneettiset tutkimukset osoittavat, että Tyynenmeren saarilla elää monia varaanilajeja, jotka ovat vielä tieteelle tuntemattomia. Turun yliopistossa väittelevä Valter Weijola on tarkastellut tutkimuksessaan Tyynenmeren saarten lajimonimuotoisuutta ja eliömaantiedettä. Weijola on itse kuvannut ja nimennyt alueelta kolme uutta varaanilajia.

​Turun yliopiston tiedote 17.11.2017

Varaanit ovat levittäytyneet laajalle alueelle Uudessa-Guineassa, Salomonsaarilla, Molukeilla ja Mikronesian saarilla. Syrjäisen alueen suurikokoiset liskot muodostavat huippupetoina tärkeän osan alueen eliölajistosta, mutta niiden monimuotoisuus tunnetaan vielä huonosti.

Valter Weijola on viettänyt liki kaksi vuotta Tyynenmeren saarilla tutkien alueen varaaneja ja keräten niistä kudosnäytteitä molekyylitutkimuksia varten.

Weijola toteaa väitöstutkimuksessaan, että Tyynenmeren saarten varaanit voidaan jakaa kolmeen eri lajiryhmään. Varanus doreanus- ja Varanus jobiensi- ryhmät elävät pääasiassa sademetsäalueilla Uudessa-Guineassa ja sitä ympäröivillä saarilla. Varanus indicus -ryhmän levinneisyys on kahta muuta ryhmää laajempi, kattaen Salomonsaaret, Molukit, Palaun ja Pohjois-Mariaanit. Tämän ryhmän edustajat elävät pääsääntöisesti rannikolla ja vesistöjen varrella.

– Ihmisen on oletettu vaikuttaneen istutusten kautta Varanus indicus -ryhmän varaanilajien levinneisyyteen, mutta väitöskirjassani osoitan, että jopa hyvin syrjäisten Mariaanien ja Palau-saarten varaanit ovat asuttaneet saaret jo kauan ennen ihmisten saapumista, Weijola kertoo.

Varaanilajeja tunnetaan Tyynenmeren alueelta tällä hetkellä yhteensä viisitoista, joista kolme Weijola on kuvannut pro-gradussaan ja väitöskirjatyössään. Geneettiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että lajeja on reilusti enemmän - varsinkin Varanus jobiensis- ja Varanus indicus -ryhmissä on vielä monta tieteelle kuvaamatonta lajia.

– Vuoristojen muodostuminen miljoonien vuosien aikana on edesauttanut Varanus jobiensis -ryhmän lajiutumista eristämällä populaatioita toisistaan. Sen sijaan Varanus indicus -ryhmän evoluutiossa meret ovat olleet avainasemassa, ja ryhmän lajiutuminen on geenitutkimusten mukaan tapahtunut pleistoseenikaudella viimeisen parin miljoonan vuoden aikana, Weijola sanoo.

***

FM Valter Weijola esittää väitöskirjansa Phylogeny and taxonomy of the Pacific monitor lizards (Squamata: Varanus: Euprepiosaurus) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24.11.2017 kello 12 (Turun yliopisto, Natura, luentosali X, Turku).

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Knud Andreas Jønsson (Natural History Museum of Denmark, Tanska) ja kustoksena tutkimusjohtaja Ilari E. Sääksjärvi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

FM Valter Weijola on syntynyt vuonna 1984 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Vasa Övningsskolan lukiossa Vaasassa vuonna 2003. Weijola suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) vuonna 2011 Åbo Akademissa. Weijola toimii tutkijana Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä. Väitöksen alana on biologia.

Väittelijän yhteystiedot: p 0505751096, vsawei@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/valter_weijola.jpg (kuvaaja Magnus Östman)

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.utupub.fi/handle/10024/144072

Luotu 17.11.2017 | Muokattu 17.11.2017