Väittelijä löysi uusia ihon okasolusyövän merkkitekijöitä (Väitös: LL Pilvi Riihilä, 10.4.2015, iho- ja sukupuolitautioppi)
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää syöpälääkkeiden kehittämisessä.
Turun yliopiston tiedote 1.4.2015
Ihosyövät lisääntyvät vuosittain Suomessa ja muualla maailmassa. Ihon levyepiteelisyöpä, okasolusyöpä, on yleisin etäpesäkkeitä lähettävä ihosyöpä, ja se aiheuttaa 20 prosenttia ihosyöpäkuolemista. Okasolusyöpä voi kehittyä kroonisesti haavautuneelle tai tulehtuneelle ihoalueelle. Auringon UV-säteily on tärkein okasolusyövän riskitekijä. Suuri osa ihon okasolusyöpätapauksista olisi ehkäistävissä erityisesti lasten aurinkoaltistuksen ja ihon palamisen vähentämisellä.
Tällä hetkellä okasolusyövän aggressiivisuutta tai nopeaa etäpesäkkeiden lähettämiskykyä ennustavia merkkitekijöitä ei tunneta. Pilvi Riihilä selvitti iho- ja sukupuolitautiopin alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan, mikä on komplementtijärjestelmän merkitys ihon okasolusyövän kehittymisessä. Komplementtijärjestelmä on tärkeä osa ihmisen synnynnäistä puolustusjärjestelmää, ja se säätelee tulehdusreaktioita.
CFH:n, CFI:n, C3:n ja CFB:n tuotannon estäminen vähentää okasolusyöpäkasvainten kasvua
Riihilä löysi väitöstutkimuksessaan uusia okasolusyövän merkkitekijöitä, joiden avulla voidaan kehittää merkkitekijäpaneelia tunnistamaan okasolusyöpätapauksia, joilla on suurentunut riski nopealle kasvulle, uusiutumiselle tai leviämiselle.
Tutkimuksen mukaan ihon okasolusyöpäsolut tuottavat enemmän komplementtijärjestelmän osia kuin ihon normaalit pintasolut, keratinosyytit. Komplementtijärjestelmän komponenteilla ja inhibiittoreilla havaittiin olevan osuus okasolusyövän kehittymisessä.
Okasolusyöpäsolut tuottavat komplementtijärjestelmän tärkeimpiä estäjiä komplementtitekijä H:ta (CFH) ja I:tä (CFI) sekä komplementin keskeisiä osasia komponentti C3:a ja komplementtitekijä B:tä (CFB) enemmän kuin normaalit ihon keratinosyytit soluviljelmissä. Lisäksi yksi keskeisimmistä havainnoista oli, että CFH:n, CFI:n, C3:n ja CFB:n tuotannon osoitettiin olevan vahvempaa okasolusyöpäkudoksessa kuin okasolusyövän esiasteessa. CFH:n, CFI:n, C3:n ja CFB:n tuotannon estäminen vähentää okasolusyöpäkasvainten kasvua vähentämällä syöpäsolujen elinkykyä ja liikkumista sekä säätelemällä tulehdusreaktiota kasvainkudoksessa.
Tuloksia voidaan hyödyntää uusien syöpälääkkeiden kehittämiseen okasolusyöpään ja sen esiasteisiin.
***
Perjantaina 10. huhtikuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku) julkisesti tarkastettavaksi LL Pilvi Riihilän väitöskirja ”Complement system in cutaneous squamous cell carcinoma” (Komplementtijärjestelmä ihon okasolusyövässä). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Annamari Ranki Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Veli-Matti Kähäri Turun yliopistosta.
LL Pilvi Riihilä on syntynyt 1980 Noormarkussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1999 Ulvilan lukiosta. Lääketieteen lisensiaatiksi Riihilä valmistui 2006 Turun yliopistosta. Hän toimii parhaillaan erikoistuvana lääkärinä Tyksissä. Väitös kuuluu iho- ja sukupuolitautiopin alaan.
Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/