Väittelijä selvitti avoimen lähdekoodin hyötyjä teknologiavetoisessa kehitysyhteistyössä (Väitös: KTM Jussi Nissilä, 4.11.2016, tietojärjestelmätiede)
KTM Jussi Nissilän väitöstutkimuksesta selviää, että avoin lähdekoodi tarjoaa paljon mahdollisuuksia teknologiavetoiseen kehitysyhteistyöhön, mikäli kehitettyjen teknologioiden käyttöönotto ja vakiinnuttaminen tehdään yhteistyössä paikallisten kaupallisten toimijoiden kanssa.
Turun yliopiston tiedote 27.10.2016
Turun yliopistossa väittelevä Jussi Nissilä selvitti väitöstutkimuksessaan avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntämistä teknologiavetoisissa kehitysyhteistyöhankkeissa.
‒ Useat maat Suomi mukaan lukien ovat kehityspolitiikassaan pyrkineet edistämään tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä kehitysyhteistyössä. Teknologiavetoisen kehitysyhteistyön tuloksena syntyy paljon pilottihankkeita, mutta liian harvoin skaalautuvia ja kestäviä ratkaisuja kehitysmaiden toimintavalmiuksien parantamiseksi, Nissilä toteaa.
Nissilän tutkimuksen mukaan kehitysyhteistyöhankkeissa kehitettyjen ohjelmistojen laajaa ja kestävää käyttöönottoa edistää se, jos ohjelmistot on lisensoitu avoimen lähdekoodin lisensseillä, jotka alentavat käyttöönoton kustannuksia ja sallivat vapaan käytön.
‒ Loppukäyttäjät tarvitsevat kuitenkin apua esimerkiksi asennukseen, käytön tukeen ja uusien ominaisuuksien kehittämiseen. Kehitysyhteistyöhankkeiden rajallisten resurssien vuoksi on yleensä epärealistista odottaa, että hanke itsessään pystyy tarjoamaan tukea kaikille tarvitseville tai kovin pitkään. Kaupallisesti tarjotut tukipalvelut ovatkin usein edellytys sille, että ohjelmisto saadaan laajasti ja kestävästi käyttöön. Avoimen lähdekoodin lisensointi mahdollistaa myös sen, että paikalliset ohjelmistoyritykset tarjoavat omia palvelujaan käytön tueksi, Nissilä toteaa.
Avoin lähdekoodi ei ratkaise kysyntään ja tarjontaan liittyviä haasteita
Nissilä tutki aihetta Suomen kehitysyhteistyöohjelman tukemassa hankkeessa Keniassa, jossa kehitettiin ohjelmisto paikallisten maatalousosuuskuntien toiminnan tueksi. Nissilän mukaan ainoa tapa saada ohjelmisto osuuskuntien käyttöön oli luottaa markkinoihin ‒ eli siihen, että paikalliset tieto- ja viestintäteknologiayritykset markkinoisivat ohjelmistoa ja tarjoaisivat tukipalveluja.
‒ Keniassa maatalousosuuskuntien jäsenet ovat olleet yksi köyhimmistä kansanosista. Markkinoiden avautuessa osuuskunnat ovat joutuneet ahtaalle, ja sitä myötä myös niiden jäsenet.
Nissilän tutkimassa pilottihankkeessa kehitetty ohjelmisto toi merkittäviä hyötyjä sekä osuuskunnalle että sen jäsenille, mutta ohjelmiston käyttöä ei hankkeen aikana saatu skaalattua pilottiosuuskunnan lisäksi kuin muutamaan muuhun osuuskuntaan. Myös ohjelmiston käytön kestävyys jäi kyseenalaiseksi, koska tarjolla oli vain vähän tukipalveluja.
‒ Kyseessä oli eräänlainen noidankehä: muutama köyhänpuoleinen osuuskunta ei asiakaskuntana houkutellut yrityksiä tarjoamaan palveluja, ja vähäiseksi jäänyt palveluntarjonta puolestaan vähensi osuuskuntien kiinnostusta ohjelmistoon. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoista oli apua, mutta se ei riittänyt, Nissilä kertoo.
Nissilä toteaakin, että avoimen lähdekoodin ohjelmistot eivät itsessään ratkaise teknologian kysyntään ja tarjontaan liittyviä haasteita.
‒ Avoimen lähdekoodin mahdollisuudet kehitysyhteistyössä on aiemmassa tutkimuksessa esitetty hyvin optimistisesti ja haasteet on jätetty vähäiselle tarkastelulle. Toisaalta skaalautuvuuden ja kestävyyden ongelmaa ei vielä ymmärretä kovin hyvin. Pyrin tutkimuksellani tarjoamaan käsitteellisiä työkaluja ongelman hahmottamiseen ja ratkaisuun, sillä uskon, että oikein käytettyinä avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla ja tieto- ja viestintäteknologialla yleisemminkin voidaan ratkaista kehitysmaiden ongelmia.
***
KTM Jussi Nissilä esittää väitöskirjansa Promoting Scalability and Sustainability of ICT4D Projects Using Open Source Software julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.11.2016 klo 12.00 (Turun kauppakorkeakoulu, Elovena-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).
Vastaväittäjänä toimii tohtori Ton Spil (Twenten yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena professori Hannu Salmela (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
KTM Jussi Nissilä on syntynyt vuonna 1977 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Ounasvaaran lukiossa Rovaniemellä vuonna 1996. Korkeakoulututkintonsa (KTM) Nissilä suoritti Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2003. Väittelijä työskentelee Helsingin kaupungin elinkeino-osastolla elinkeinopoliittisten hankkeiden valmistelun ja toteutuksen parissa. Väitöksen alana on tietojärjestelmätiede.
Väittelijän yhteystiedot: p. 041 544 6440, jusnis(at)gmail.com
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/nissila_jussi.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://doria.fi/handle/10024/125610