Väittelijä selvitti syanobakteerin keinoja sopeutua raudanpuutokseen (Väitös: FM Linda Vuorijoki, 27.10.2017, molekulaarinen kasvibiologia)
Rauta on elämälle välttämätön alkuaine, jonka vähäinen määrä rajoittaa fotosynteettisten syanobakteerien, kansanomaisesti sinilevien, kasvua jopa kolmasosassa maailman vesistöistä. Turun yliopistossa väittelevä Linda Vuorijoki selvitti väitöskirjassaan, kuinka syanobakteerit sopeutuvat raudanpuutokseen muokkaamalla fotosynteesikoneistoaan.
Turun yliopiston tiedote 23.10.2017
Syanobakteereille rauta ja sen käyttöön liittyvät reaktiot ovat erityisen tärkeitä, sillä solun auringonvaloa käyttävä fotosynteesikoneisto on riippuvainen lukuisista rautaa sisältävistä entsyymeihin sitoutuneista kofaktoreista. Yhtenä merkittävämpänä löytönään Vuorijoki osoitti rautarikki-kofaktorien biogeneesistä vastaavien geenien ilmenemisen olevan tarkoin säädelty prosessi, josta on vastuussa kaksi säätelijää; repressoriproteiini SufR ja pieni RNA molekyyli IsaR1.
Nämä kaksi säätelijää rajoittivat rautarikki-kofaktorien biosynteesiä eri kasvuolosuhteissa muodostaen koordinoidun säätelysysteemin, joka reagoi hyvin herkästi solunsisäiseen rautapitoisuuteen. Tällä tavoin varmistetaan, että solun toiminnoille välttämätön kofaktoreita tuottava koneisto on aktiivinen vain silloin, kun siihen on tarvetta ja solulla on siihen resursseja.
– Rautarikki-klusterien biogeneesi on solun fysiologian kannalta erittäin tärkeä prosessi, ja perustuu erityisen hienovaraiseen säätelyyn, jossa tuotettujen klustereiden ja niitä sitovien proteiinien määrän tulee olla tasapainossa. Mikäli tasapainoa ei saada ylläpidettyä, johtaa se moninaisiin aineenvaihdunnan häiriöihin, Vuorijoki kertoo.
Keskeinen osa Vuorijoen väitöskirjaa oli selvittää raudan puutoksen aiheuttamia proteiinitason muutoksia. Vuorijoen käyttämällä SRM (selected reaction monitoring) -menetelmällä voitiin samanaikaisesti saada uutta tietoa lähes sadan kohteeksi valitun entsyymin määristä eri olosuhteissa. Menetelmän hyödyllisyydestä ja mahdollisuuksista solun toimintojen kartoittamisessa kertoo se, että suurinta osaa tutkituista proteiineista ei ole vaihtoehtoisella proteomiikkamenetelmällä kyetty aikaisemmin havaitsemaan.
Syanobakteerien aineenvaihduntareaktioiden tarkempi tunteminen edesauttaa fotosynteesikoneiston hyödyntämistä hiilipohjaisten yhdisteiden, kuten biopolttoaineiden, liuottimien tai muovien raaka-aineiden, tuottamiseen suoraan ilmassa olevasta hiilidioksidista, käyttäen energiana auringon valoa. Vuorijoen käyttöönottamaa proteomiikkamenetelmää on jo sovellettu alan jatkotutkimuksissa ja työssä kehitettyä SRM-kirjastoa on edelleen laajennettu tutkimusyhteisön käyttöön.
***
FM Linda Vuorijoki esittää väitöskirjansa Targeted proteomics in characterizing iron-deprived cyanobacteria: Insights into the regulation of iron-sulfur cluster biogenesis julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.10.2017 kello 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii tohtori Janneke Balk (John Innes Centre, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Eva-Mari Aro (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
FM Linda Vuorijoki on syntynyt vuonna 1983 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Perniön lukiossa Salossa vuonna 2002. Vuorijoki suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) vuonna 2011 Turun yliopistossa. Väitöksen alana on molekulaarinen kasvibiologia. Vuorijoki työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0503605583, lkvuor@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/vuorijoki_linda.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6967-8