Vanhempien syömiskäyttäytyminen vaikuttaa vauvan imetysajan kestoon (Väitös: FM, TtM Jenni Vaarno, 17.6.2016, lastentautioppi)

10.06.2016

FM, TtM Jenni Vaarno osoittaa väitöstutkimuksessaan, että äitien normaali syömiskäyttäytyminen ennustaa vauvojen pidempää imetystä ja myöhäisempää kiinteiden lisäruokien aloittamista.

​Turun yliopiston tiedote 10.6.2016

Imetyksen hyödyt sekä lapselle että äidille ovat kiistattomat. Kuitenkin Suomessa imetetään lyhyemmän aikaa ja aloitetaan syöttämään lapsille kiinteitä ruokia aiemmin kuin on hyväksi.

– Useimmat äidit myös haluaisivat imettää pidempään, mutta monilla imetys loppuu suunniteltua eri syistä. Vanhempien tukeminen imetyksen jatkamisessa olisikin erittäin tärkeää, Jenni Vaarno sanoo.

Vaarnon väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että äitien uusien ruokien karttaminen eli ruokaneofobia, raskauden jälkeinen masennus ja huono parisuhdetyytyväisyys sekä isien huono ruokavalion laatu olivat yhteydessä lyhyeen imetykseen.

Äitien syömiskäyttäytymisen tietoinen rajoittaminen ja masennus ennustivat puolestaan lisäruokien aikaista aloittamista ja äitien syömiskäyttäytyminen sekä depressio olivat yhteydessä lapsen syöttämiseen suositusten vastaisesti.

Syömistään kontrolloiva äiti aloittaa lisäruoat muita aiemmin

Rintamaidon määrää, jonka lapsi syö imettäessä on vaikea arvioida. Tämä voi aiheuttaa äidille epävarmuutta siitä, saako lapsi varmasti tarpeeksi ravintoa kasvuun ja kehitykseen. Jos äiti kontrolloi omaa syömistään, voi hän haluta myös kontrolloida herkemmin sitä mitä ja miten paljon lapsi syö. Tämä saattaa aiheuttaa äidin siirtymisen imetyksestä syöttämään lapsensa pullomaidolla tai aloittamaan kiinteät lisäruuat aiemmin. 

Vaarnon mukaan myös äitien masennus ja parisuhdetyytyväisyys voivat ennustaa imetyksen kestoa ja lisäruokien aloittamisaikaa. 

Tutkimuksessa ne äidit, joilla oli synnytyksen jälkeistä masennusta, täysimettivät lapsiaan lyhyemmän aikaa ja aloittivat lisäruuat aiemmin kuin äidit, joilla masennusta ei ollut. Masennus oli yhteydessä myös suositusten noudattamatta jättämiseen.

– Lyhimpään imettivät äidit, joilla oli masennusoireita raskausaikana ja joiden oireet jatkuivat synnytyksen jälkeen. Äitien masennusoireisiin tulisikin puuttua terveydenhuollossa jo raskauden aikana, Vaarno sanoo.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että äitien tyytymättömyys parisuhteeseen liittyi pidempään täysimetyksen kestoon.

– Tämä voisi johtua siitä, että jos äiti kokee parisuhteessa menevän huonosti, hän kompensoi tätä vahvemmalla vuorovaikutuksella lapsen kanssa ja imettää pidempään, Vaarno arvioi.

Perheille tarjottava monipuolisesti tietoa lapsen syöttämiseen vaikuttavista tekijöistä

Vaarno korostaa, että perheille annettavassa ravitsemusneuvonnassa pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota lapsen syöttämiseen vaikuttaviin psykologisiin, sosiaalisiin ja ympäristötekijöihin.

– Jo raskauden aikana voitaisiin neuvolassa kartoittaa äitien asenteita ja suunnitelmia lasten syöttämiseen liittyen sekä taustatekijöitä, mitkä mahdollisesti vaikuttavat imetyksen onnistumiseen. Ympäristön kannustavuutta suositeltuun lapsen syöttämiseen voisi lisätä tekemällä imetys näkyvämmäksi yhteiskunnassa tai lisäämällä imetysohjauksen ja vertaistuen saatavuutta. 

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös äitien näkemyksiä ja kokemuksia pienten lasten syöttämisestä kahdessa hyvin erilaisessa ympäristössä; Suomessa ja Salomonsaarilla. Imetyksen koettiin olevan paras tapa ruokkia lapsi sekä Suomessa että Salomonsaarilla. Suomessa paine olla lapselleen täydellinen äiti, mutta samalla myös epävarmuus omasta kyvystä tuottaa lapselleen tarpeeksi rintamaitoa tai lapsen kyvystä säädellä omaa ravinnonsaantiaan tuli ilmi monien äitien haastatteluissa. Nämä tekijät yhdistettynä äitien kokemukseen riittämättömästä tai ristiriitaisesta imetysohjauksesta tai ympäristön tuesta liittyivät imetyksen keston jäämiseen suositeltua ja suunniteltua lyhyemmäksi ja lisäruokien aikaisempaan aloittamiseen.

Salomonsaarilla imetys oli hyvin yleistä, mutta sitä ei arvotettu täydellisen äitiyden merkiksi ja lapsen syöttäminen tapahtui yleensä lapsen tahtisesti. Yhteiskunnassa oli paljon mahdollisuuksia mallioppimiseen ja tukea tarjolla, joka vaikutti positiivisesti myös äitien asenteisiin ja kokemuksiin syöttämisestä.

**

FM, TtM Jenni Vaarno esittää väitöskirjansa Parental influences and mothers experiences on infant and young child feeding practices (Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset pienten lasten imetyksestä ja lisäruokien antamisesta) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.6.2016 klo 12 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Maijaliisa Erkkola (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Harri Niinikoski, Turun yliopisto. Tilaisuus on suomenkielinen.

FM, TtM Jenni Vaarno on syntynyt vuonna 1976 Leppävirralla ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1995 Leppävirran lukiossa. Korkeakoulututkintonsa (FM) Vaarno suoritti 2003 Turun yliopistossa ja (TtM) 2014 Itä-Suomen yliopistossa. Väitöksen alana on lastentautioppi.

Väittelijän yhteystiedot: p. 050 309 7464, jekary@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/vaarno_jenni.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/124124

Luotu 10.06.2016 | Muokattu 10.06.2016