Varhaisen nivelreuman hoito vaatii aktiivista otetta myös lääkäriltä (Väitös LL Laura Kuusalo, 12.1.2018, sisätautioppi)

05.01.2018

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan LL Laura Kuusalo selvitti, mitkä tekijät tehokkaan lääkehoidon lisäksi vaikuttavat intensiivisesti hoidetun varhaisen nivelreuman hoitotuloksiin. Tutkimus osoitti, että esimerkiksi lääkäreiden tarkka hoitosuunnitelman noudattaminen ja tulehtuneiden nivelten hoitaminen paikallispistoksilla vaikuttavat hoidon tuloksiin.

​Turun yliopiston tiedote 8.1.2018

Nivelreuma on yleisin tulehduksellinen nivelsairaus. Kyseessä on krooninen sairaus, joka johtaa hoitamattomana usein pysyviin nivelvaurioihin. Suomessa nivelreumaan sairastuu vuosittain noin 2000 henkilöä, joista 2/3 on työikäisiä.

– Heti diagnoosin yhteydessä aloitettava, oireettomuuteen eli remissioon tähtäävä tehokas yhdistelmälääkehoito ja tiivis seuranta ovat varhaisen nivelreuman hoidon kulmakivet. Tehokkaan hoidon myötä suurin osa potilaista saavuttaa remission ja nivelvaurioiden syntyminen voidaan estää. Aina hoito ei kuitenkaan tehoa. Väitöskirjatutkimuksessani pyrin selvittämään, mihin tehokkaan lääkehoidon lisäksi tulisi kiinnittää huomiota, jotta yhä useampi saavuttaisi nivelreumaan sairastuttuaan remission, LL Laura Kuusalo kertoo.

Kuusalon tutkimus osoitti, että lääkäreiden tarkka hoitosuunnitelman noudattaminen paransi hoitotuloksia. Tarkasti hoidetut potilaat saavuttivat viiden vuoden seurannassa oireettomuuden useammin ja tarvitsivat lääkitysmuutoksia harvemmin kuin potilaat, joiden hoidossa suunnitelmaa ei noudatettu tunnollisesti.

Myös kaikkien tulehtuneiden nivelten hoitaminen paikallisella glukokortikoidi-pistoksella osoittautui tärkeäksi. Potilaat, joiden kaikkia turvonneita niveliä ei paikallishoidettu, saavuttivat oireettomuuden harvemmin, ja heidän elämänlaatunsa oli huonompi verrattuna potilaisiin, joiden tulehtuneet nivelet hoidettiin paikallisesti. 

– Väitöskirjatyöni perustuu kliiniseen tutkimukseen, jossa potilaita hoidettiin erittäin intensiivisesti ja suurin osa saavutti oireettomuuden. Siitä huolimatta pystyimme osoittamaan, että lääkärin hoitoon sitoutuminen ja nivelinjektioiden käyttö vaikuttavat hoitotuloksiin. Nivelinjektioiden aktiivisella käytöllä on Suomessa pitkät perinteet, mutta aihetta on tutkittu hyvin vähän, Kuusalo selittää.

Potilaan herkkyys lääkehaitoille voi vaikuttaa hoitotuloksiin

Tutkimuksessa selvisi myös, että diagnoosivaiheessa potilaan itse ilmoittaman elämänlaadun tietyt osa-alueet ja ensimmäisen vuoden aikana koetut lääkehaitat saattavat auttaa tunnistamaan potilaat, joilla on alentunut remission saavuttamisen todennäköisyys.
 
– Osa potilaista saattaa kokea lääkehaittoja muita herkemmin. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti heidän hoitomyöntyvyyteensä ja sitä kautta hoitotuloksiin, Kuusalo kertoo.
 
Uusi suomalainen nivelreuman kombinaatiohoito (NEO-REKO) -tutkimuksessa 99:ää varhaista nivelreumaa sairastavaa potilasta hoidettiin kaksi vuotta kolmen perinteisen reumalääkkeen, prednisolonin ja nivelensisäisten glukokortikoidi-injektioiden yhdistelmällä. Lisäksi potilaat satunnaistettiin saamaan biologista reumalääkettä tai lumelääkettä kuuden kuukauden ajan. Tiivistä seurantaa jatkettiin viisi vuotta.
 
Tutkimuksessa arvioitiin lääkärin hoitoon sitoutumisen, tulehtuneiden nivelten glukokortikoidi-injektiolla hoitamatta jättämisen ja ensimmäisen vuoden aikana koettujen haittatapahtumien aiheuttaman taakan vaikutus hoitotulokseen. Lisäksi selvitettiin, voidaanko remission saavuttamista ennustaa potilaiden diagnoosivaiheessa itse ilmoittamien toimintakyvyn, kipu- ja reumaoireiden, sekä elämänlaadun avulla.
 
***

LL Laura Kuusalo esittää väitöskirjansa Factors associated with improved outcomes in intensively treated early rheumatoid arthritis julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.1.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Markku Hakala (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Risto Tuominen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
 
LL Laura Kuusalo on syntynyt vuonna 1980 ja kirjoitti ylioppilaaksi Palokan lukiossa Jyväskylässä vuonna 1998. Korkeakoulututkintonsa (LL) Kuusalo suoritti Turun yliopistossa vuonna 2004. Väitöksen alana on sisätautioppi.
 
Väittelijän yhteystiedot: p. 0505321793, laanku@utu.fi  
 
 
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7067-4  
 
 
Luotu 05.01.2018 | Muokattu 08.01.2018