Venäläistaustaisten työelämään kiinnittymisessä tarvitaan enemmän luottamuksen avautumista ja luottamuksen rakentumisen tapojen ymmärtämistä (Väitös: VTM Outi Kähäri, 1.12.2017, sosiologia)
Outi Kähärin väitöskirjatutkimuksessa selvisi, että sosialisaatio ja kokemukset sekä Neuvostoliitossa ja Venäjällä että Suomessa vaikuttavat venäläistaustaisten integroitumiseen työmarkkinoilla. Yhteiskunnalliseen taustaan ja luottamuskulttuureihin liittyvät tekijät tulivat esille sekä venäläistaustaisille että kantasuomalaisille tehdyissä tutkimushaastatteluissa.
Turun yliopiston tiedote 27.11.2017
Työvoimapula ammattialojen ja maantieteellisten alueiden periferioissa on tarjonnut venäläistaustaisille merkittäviä työllistymismahdollisuuksia sekä ammattitaitoa vaativilla että vaatimattomilla aloilla. Suomessa työmarkkinat ovat perinteisesti jakautuneet miesten ja naisten töihin, mutta Kähärin mukaan kantaväestön ja maahan muuttaneiden väliseen työelämäsegregaatioon olisi kiinnitettävä yhä enemmän huomiota.
– Työmarkkinoiden eriytymistä kantaväestön ja maahanmuuttajien töihin tulisi erinäisin keinoin koettaa vähentää. Tällä hetkellä maahanmuuttajien tekemää työtä kuitenkin ohjataan – jopa poliittisesti – työvoimapulasta kärsiville aloille, Kähäri sanoo.
Venäläiset eivät luota vieraisiin – työllistyvät omilla kontakteilla
Kähäri määrittää tutkimuksessaan Venäjän alhaisen yleistyneen luottamuksen yhteiskunnaksi. Venäläiset pitävät monien julkisten yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaa epäoikeudenmukaisena ja arvaamattomana.
– Venäjällä ei luoteta vieraisiin ihmisiin. Tällöin ihmiset etsivät yksityisiä etuja tai palveluksia vertikaalisten suhteiden kautta ja luottamus on kohdistunut pääasiallisesti omiin rajautuneisiin sosiaalisiin verkostoihin.
Venäläistaustaisten Suomessa kohdattu syrjintä ja työelämän epävarmuus vahvistavat Kähärin mukaan maahan muuttaneiden yleistynyttä epäluottamusta, kun puolestaan oikeudenmukaiset julkiset käytännöt ja onnistuminen työmarkkinoilla vahvistavat luottamusorientaatiota. Kähärin aineistosta käy myös ilmi, että Suomessa asuvat venäläistaustaiset hyödyntävät työllistymisessä tyypillisesti omia, usein venäläistaustaisten luottamusta, vastavuoroisuutta ja velvollisuuksia korostavia ystävä‐ ja ammattilaiskontakteja.
– Näiden kontaktien kautta päädyttiin kuitenkin monissa tapauksissa kantaväestön keskuudessa välteltyihin työpaikkoihin. Ystävyyksiä ja tuttavuuksia kantaväestöön kuuluvien kanssa voisi hyödyntää tulevaisuudessa enemmän, jotta Venäjältä muuttaneet työllistyisivät paremmin koulutusta vastaaviin tehtäviin myös vetovoimaisille ja vakaille ydinpaikoille.
Ammatilliset hierarkiat vaikuttavat luottamuksen rakentumiseen
Kähärin tutkimuksessa selvisi, että luotettavuuden, turvallisuuden, varmuuden ja oikeudenmukaisuuden arvioinnit ja kokemukset heijastuivat sekä yksilöiden että ryhmien välisissä luottamus- ja epäluottamussuhteissa. Luottamuksen syntymisellä oli ensisijainen yhteys ammatillisiin hierarkioihin.
– Vahvoissa asiantuntija-ammattiasemissa työskentelevillä oli huomattavasti korkeampi sekä vertikaalinen että horisontaalinen luottamus kuin heikoissa ammattiasemissa matalapalkka-aloilla työskentelevillä. Tältä osin empiiriset havaintoni vahvistavat aikaisempaa sosiologista luottamusteoreettista tutkimusta, Kähäri toteaa.
Toimivat työelämäsuhteet edellyttävät kognitiivista ja affektiivista luottamusta
Luottamuksen rakentumista selittivät toissijaisesti ammattihierarkioista riippumattomat, yhteiskunnalliseen taustaan liittyvät painotukset. Työtovereiden osoittama arvostus ja kunnioitus saivat aikaan affektiivista luottamusta, jota sosiaalisissa verkostoissa tarjottu vastavuoroinen apu ja huomaavaisuus niin ikään vahvistivat.
– Kognitiivisen luottamuksen merkityksellisyys ilmeni vahvemmin kantasuomalaisten luottamusta heijastavissa toiminnan arvioissa, vaikkakin myös venäläistaustaisten haastatteluissa tällä luottamuksen ulottuvuudella oli merkitystä. Itsenäinen suorittaminen, työn sujuvuus sekä kommunikaation selkeys ja rehellisyys osoittivat selvimmin kognitiivisen luottamuksen rakentumista, Kähäri kertoo.
Keskittyminen vain toisen luottamuksen ulottuvuuteen ei Kähärin mukaan yleensä riitä toimivien ja vastavuoroisten työelämäsuhteiden syntymiseen kantaväestön ja maahan muuttaneiden välillä.
– Affektiivista ja kognitiivista luottamusta tulisi pyrkiä tietoisemmin rakentamaan samanaikaisesti ja vastavuoroisesti suomalaisissa työyhteisöissä. Luottamuksen rakentumisen osatekijät ovat tutkimuksessani niin kutsuttuja luottamuksen ehtoja tai luottamuksen lähteitä – näillä ehdoilla tai lähteillä työntekijöiden väliset työelämän luottamussuhteet tyypillisesti syntyvät.
***
VTM Outi Kähäri esittää väitöskirjansa Luottamus venäläistaustaisten ja kantasuomalaisten työelämän suhteissa julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1.12.2017 kello 12 (Turun yliopisto, Sirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Jukka Niemelä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Ruonavaara (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
VTM Outi Kähäri on syntynyt vuonna 1981 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Länsi-Porin lukiossa vuonna 2000. Kähäri suoritti korkeakoulututkintonsa (VTM) vuonna 2008 Turun yliopistossa. Väitöksen alana on sosiologia.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0443348952, oekaha@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/kahari_outi.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6996-8