Verotus vaikuttaa selvästi omistajayrittäjien tulolajin valintaan (Väitös VTM Jarkko Harju, 5.12.2013)

​Turun yliopiston tiedote

VTM Jarkko Harju tutki taloustieteen alan kuuluvassa väitöskirjassaan erilaisten veromuutosten vaikutuksia yksilö- ja yritystason aineistoilla neljässä eri artikkelissa, joiden tutkimuskysymykset ovat keskeisiä verojärjestelmän tehokkuuden arvioinnin kannalta.

Tuloverotuksen vaikutus tulolajin valintaan on yksi Harjun tutkimuskysymyksistä. Suomessa on käytössä eriytetty tuloverojärjestelmä, jossa ansio- ja pääomatuloja verotetaan eri säännöillä.  Järjestelmä luo mahdollisuuden tulonmuuntoon.

‒ Tällä tarkoitetaan tulojen siirtämistä ansiotuloista pääomatuloiksi tai päinvastoin. Tämä kannustin on erityinen listaamattomien osakeyhtiöiden omistajille, jotka voivat nostaa tuloa yrityksestään sekä palkkana että osinkoina, Harju sanoo.

Harju selvitti väitöstutkimuksessaan, miten Suomessa vuonna 2005 toteutettu yritys- ja osinkoverouudistus vaikutti omistajien tulolajin valintaan osinkojen ja palkkojen välillä. Tulonmuuntoa mitataan tutkimuksessa vertailemalla verotuksellisesti optimaalista palkkaa yrittäjän todellisiin maksettuihin palkkoihin.

Väitöstyössä selvisi, että verotus vaikuttaa selvästi omistajayrittäjien tulolajin valintaan. Yhden euron muutos vero-optimaalisessa palkassa muuttaa keskimäärin 66 senttiä havaittua palkkaa.

‒ Tulos on melko riippumaton omistajan tai yrityksen ominaisuuksista. Lisäksi löytyi viitteitä siitä, että verosuunnittelusta aiheutuvat kustannukset ja hyödyt vaikuttavat siihen, miten aktiivisesti omistajat tulolajin valitsevat. Tulonmuunnolla on vaikutuksia suoraan verotuloihin. Se myös aiheuttaa verosuunnittelukustannuksia ja sen vuoksi vähentää taloudellista tehokkuutta.

Harjun mukaan tulonmuuntoa ja sen haitallisia vaikutuksia voitaisiin vähentää joko pienentämällä eri tulolajien verokantaeroja tai vaikuttamalla lainsäädännöllisesti osinko- ja palkkatulojen määräytymisperusteisiin.

Muita aiheita yritystason verotus, vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja ravintoloiden arvonlisäveron alennus

Väitöskirjassa tarkastellaan myös yritystason verotuksen vaikutuksia monikansallisten yritysten osingonjakoon, konsernin sisäisiin rahavirtoihin ja investointeihin. Osingonjako ja konsernin sisäiset rahavirrat reagoivat selvästi yritysveroihin, mutta investoinnit eivät. Tulosten perusteella yritysverotuksen voidaankin arvioida vaikuttavan erityisesti monikansallisten yritysten verosuunnitteluun, mutta ei suoranaisiin reaalisiin suureisiin, kuten investointien määrään.

Lisäksi Harju tarkastelee vapaaehtoisia eläkevakuutuksia ja vuoden 2005 verouudistuksen vaikutuksia säästäjien käyttäytymiseen. Tutkimuksen mukaan suurituloisten keskimääräiset säästöt pienenivät ja heidän yleinen säästämisaktiivisuutensa eläkevakuutustileille laski. Pienituloisten säästämisaktiivisuus eläkevakuutustileille sen sijaan nousi.

Väitöskirjan neljännessä artikkelissa Harju tarkastelee ravintoloiden arvonlisäveroalennuksen vaikutusta kuluttajahintoihin, aterioiden kysyntään ja työllisyyteen.

‒ Tulosten perusteella voidaan sanoa, että aterioiden kysyntä ja työllisyys eivät kasvaneet ravintola-alalla verouudistuksen jälkeen. Näyttää siis siltä, että arvonlisäveronalennus ravintola-alalle ei toteuttanut sille asetettuja tavoitteita.

***

Torstaina 5. joulukuuta 2013 kello 13 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub1-luentosali, Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi valtiotieteiden maisteri Jarkko Tapio Harjun väitöskirja ”Essays on taxation - Evidence from tax reforms ” (Esseitä verotuksesta - Tuloksia verouudistusten vaikutuksista). Virallisena vastaväittäjänä toimii tutkijatohtori Tuomas Pekkarinen Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Kaisa Kotakorpi.

VTM Jarkko Harju on syntynyt 1983 Kälviällä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kälviän lukiosta 2002. Hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi 2008 Turun yliopistosta. Harju toimii tutkijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Väitös kuuluu taloustieteen alaan.