Asiasana: Väitös

Tiilitysten eli eri muotoisista kuvioista koottujen äärettömien muodostelmien rakennetta rajoittavat vain laskennalliset ehdot. Tämän havaitsi filosofian maisteri Ilkka Törmä Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Diskreetin matematiikan alaan lukeutuva väitös täydentää jo pidempään tutkitun ”ratkeamattomuuden suon” tutkimussuuntausta yhdistämällä siihen logiikan ja atomaattiteorian aloja.

Saaristomeren alueiden väliset erot vesien ominaisuuksissa eivät pysy samanlaisina läpi vuoden, joten vedenlaadun tarkastelu pelkästään keskikesällä antaa yksioikoisen kuvan Saaristomeren tilanteesta, toteaa Turun yliopistossa väittelevä Tapio Suominen tutkimuksessaan.

Tärykalvon liikkuvuutta mittaava tympanometri on lääkärille tarpeellinen apuväline välikorvatulehduksen diagnostiikassa. Lääketieteen lisensiaatti Miia Laine osoitti väitöskirjatutkimuksessaan koulutettujen hoitajien pystyvän luotettavasti toteamaan tympanometrilla, ettei oireettoman lapsen välikorvassa ollut eritettä. On mahdollista, että hoitajat voivat tulevaisuudessa tehdä välikorvatulehduksen jälkitarkastuksia. Tätä ennen tarvitaan kuitenkin vielä laajempia tutkimuksia perusterveydenhuollon toimipisteissä.

Maaperässä elävät bakteerit ovat lupaavimpia uusien antibioottien lähteitä. FM Pekka Patrikainen selvitti väitöstyössään, että muutokset yksittäisissä entsyymeissä mahdollistavat näiden bakteerien kyvyn tuottaa erilaisia lääkinnällisiä yhdisteitä. Tutkimuksessa saadut tulokset tuovat työkaluja uusien antibioottien muokkaukseen ja kehitystyöhön.

Kasvien ellagitanniinit vaikuttaisivat suojelevan kasveja hyönteistoukilta riippumatta siitä, onko toukkien ruuansulatuskanavassa matala tai korkea happamuustaso. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Johanna Moilanen oli erityisen kiinnostunut siitä, perustuuko ellagitanniinien biologinen aktiivisuus niiden hapettumisherkkyyteen eli oksidatiiviseen aktiivisuuteen tilanteessa, jossa hyönteistoukkien ruoansulatuskanavassa on korkea pH.

Aarteenetsintään perustuvaa geokätköilyä voi hyödyntää pedagogisena menetelmänä, joka korostaa kokemalla oppimista. Turun yliopistossa väittelevä Pirita Ihamäki tarkasteli tutkimuksessaan geokätköilyn soveltamista opetuksen ja matkailun tarpeisiin.

Nobufumi Inaba tutki väitöstyössään suomen kielen datiivigenetiivin juuria.

DI Tuomas Poikela kehitti Euroopan ydintutkimuskeskuksessa CERNissä nopeita elektronisia piirejä, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi astronauttien säteilyilmaisimissa. Poikelan kehittämät piirit pystyvät siirtämään säteilyhiukkasten aika-, paikka- ja varaustiedon mahdollisimman lyhyellä viiveellä ja energiatehokkaasti.

Leena Rossi tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan tavallisen suomalaisen suhdetta luontoon ja kulttuuriympäristöön. Ympäristösuhde on moniulotteinen ilmiö, ja sen kartoittaminen haastaa historiantutkijan hyvin monipuolisen lähdeaineiston käyttöön.

Keskeisessä osassa missä tahansa evolutiivisessa muutoksessa on perinnöllinen muuntelu. FM Aino Kalskeen väitöstutkimus osoittaa, että perinnöllistä muuntelua vähentävä sisäsiitos voi muuttaa lajienvälistä vuorovaikutusta sekä vaikuttaa niiden väliseen evolutiiviseen kehitykseen.