Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät yhteydessä valtimoiden jäykistymiseen ja sydämen rakenteeseen jo lapsuudessa (Väitös: LL Hanna Mikola, 25.5.2018, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

16.05.2018

Hanna Mikola osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että useat sydän- ja verisuonisairauksille altistavat tekijät, kuten insuliiniresistenssi sekä kohonnut verenpaine ja seerumin kolesterolipitoisuus, ovat yhteydessä valtimoiden jäykistymiseen nuorella iällä. Verenpaine, paino, liikunta sekä syntymäpaino heijastuivat sydämen vasemman kammion massaan nuoruudessa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että varhaisella iällä aloitetulla ravitsemus- ja elämäntapaneuvonnalla voidaan edistää ihanteellista sydänterveyttä nuoruudessa.

Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa lasten skolioosikirurgian leikkausmenetelmistä ja komplikaatioista (Väitös: LL Heli Keskinen, 18.5.2018, lastenkirurgia)

15.05.2018

Skolioosileikkaus on suuri toimenpide lapsille ja nuorille, ja siihen voi liittyä merkittävää leikkauksen aikaista verenvuotoa ja leikkauksen jälkeistä virtsaamisvaikeutta. Turun yliopistossa väittelevän LL Heli Keskisen tutkimuksen perusteella gelatiini matrixi käytettynä muiden verenvuodon kontrollointimenetelmien kanssa vähentää leikkauksen aikaista verenvuotoa ja leikkauksen jälkeistä hemoglobiinin laskua skolioosikirurgiassa.

Veteraanipuut säilyttämällä turvataan Suomen ainoa erakkokuoriaisesiintymä Turussa (Väitös: FM Matti Landvik 19.5.2018, biologia)

14.05.2018

Turun Ruissalossa elävän erakkokuoriaisen lajinimi Osmoderma eremita oli noin 200 vuoden ajan virheellinen. Matti Landvik tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa ensimmäistä kertaa populaatiota geenimarkkerin avulla ja alkuperäksi paljastuikin itäinen erakkokuoriaislaji Osmoderma barnabita. Väitöstutkimuksessa tarkentuivat lisäksi tiedot populaation elinympäristön käytöstä, levinneisyydestä ja historiasta. Saaduilla tuloksilla pyritään turvaamaan Fennoskandian ainoan O. barnabita esiintymän tulevaisuus Turun seudulla.

Solujen happisensorimolekyyli PHD3 edistää munuaissyöpäsolujen kasvua ja aineenvaihdunnan muutoksia (Väitös: FM Petra Miikkulainen, 18.5.2018, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

14.05.2018

Petra Miikkulainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan solujen happisensorimolekyylinä aiemmin tunnetun entsyymin, HIF-prolyylihydroksylaasi PHD3:n merkitystä munuaissyövässä. Tutkimus osoitti, että PHD3:lla on merkittävä rooli munuaissyöpäsolujen kasvun ja pahanlaatuisen aineenvaihdunnan säätelyssä.

Aivoinfarkti on liian usein eteisvärinän ensimmäinen ilmentymä (Väitös: LL Jussi Jaakkola, 18.5.2018, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

09.05.2018

Jussi Jaakkola osoittaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että 21 prosentilla eteisvärinäpotilaista rytmihäiriö todetaan vasta aivotapahtuman yhteydessä. Aivoinfarktin sairastaneilla alle 75-vuotiailla potilailla, joilla ei ollut tiedossa aiempaa sydänsairautta, vastaava osuus oli jopa 37 prosenttia. Jaakkola selvitti tutkimuksessaan aivoinfarktin yleisyyttä eteisvärinän ensimmäisenä ilmentymänä ja tutki innovatiivisen älypuhelinmenetelmän sekä pulssin tunnustelun soveltuvuutta eteisvärinän seulontaan.

Mobiilipeli soveltuu tupakkaan liittyvän terveysohjauksen menetelmäksi varhaisnuorilla (Väitös: TtM Heidi Parisod, 18.5.2018, hoitotiede)

08.05.2018

Varhaisnuoret tutustuivat vapaa-ajallaan enemmän tupakoinnin ennaltaehkäisyyn tarkoitettuun terveysohjausmateriaaliin, kun se oli toteutettu mobiilipelin muodossa internet-sivustoon verrattuna. Tupakka-aiheinen terveyspeli Fume herätti myös 10–13-vuotiaiden varhaisnuorten keskuudessa internet-sivustoa enemmän kiinnostusta. TtM Heidi Parisodin Turun yliopistossa tarkastettavassa hoitotieteen väitöskirjassa osoitettiin, että mobiilipelillä saavutettiin myös myönteisiä muutoksia varhaisnuorten savukkeisiin liittyvissä mielikuvissa ja asenteissa.

Kohonnut PAPP-A:n pitoisuus lisää sepelvaltimokohtauksen uusiutumisriskiä (Väitös: LL Juha Lund, 11.5.2018, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

07.05.2018

PAPP-A-proteiinin ja erityisesti sen vapaan, aktiivisen muodon kohonnut veripitoisuus voi toimia epävakaan sepelvaltimoplakin merkkiaineena. Kohonnut veripitoisuus liittyy korkeampaan kuolleisuuteen ja sydäninfarktin riskiin akuutin sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen etenkin potilailla, joilla ei todeta veren troponiinipitoisuuden merkittävää nousua. Tulokset käyvät ilmi LL Juha Lundin Turun yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.

Kasvutekijäreseptori lisää lihasmassaa ja luun muodostusta sekä vähentää rasvan kertymistä eri hiirimalleilla (Väitös: HLL Tero Puolakkainen, 4.5.2018, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

27.04.2018

Turun yliopistossa väittelevän Tero Puolakkaisen tutkimuksessa todettiin, että liukoinen aktiviini tyypin IIB reseptorin (ActRIIB-Fc) antaminen lisää luun muodostusta, vahvistaa luita sekä nopeuttaa luumurtumien paranemista kliinisesti merkityksellisissä hiirimalleissa. Tutkimustulosten perusteella luuhun kohdistuneet suotuisat vaikutukset ovat seurausta lisääntyneestä luun muodostuksesta sekä vähentyneestä luun hajotuksesta. Reseptorin antaminen lisäsi myös lihasmassaa ja vähensi rasvan kertymistä elimistöön.