Susan Vaarne-Perämäki

Susanin opiskelijatarina: Elinikäinen uteliaisuus vei historian opintoihin

Luvialainen Susan Vaarne-Perämäki opiskelee Turun yliopiston avoimessa yliopistossa historiaa. Historian ja arkeologian perusopintojen jälkeen tie vei historian aineopintoihin. Menneisyydestä kiinnostuneen Vaarne-Perämäen haaveena on jonain päivänä tehdä töitä historian parissa.

Työskentelen koulunkäynninohjaajana Luvian yhtenäiskoulussa, ja olen myös neljän aikuisen tyttären äiti sekä kolmen lapsen mummu. Kotijoukoissa asustelee mieheni lisäksi ranskanbulldoggi Usko. Meri ja mökillä olo on minulle tärkeää. Mökkeily on hyvää vastapainoa vilkkaalle ja äänekkäälle työlleni. 

Menneisyyden eletty elämä, sen ihmiset ja varsinkin historialliset rakennukset ovat aina kiehtoneet minua. Kun nuorin tyttäristäni aloitti pari vuotta sitten opintonsa Turun yliopistossa, kannustin häntä usein ottamaan historian opintoja sivuaineeksi. Historia kun on niin mielenkiintoista! Kerran tytär sitten tokaisi, että “äiti, ala itse lukemaan historiaa!” 

Niinpä menin selailemaan avoimen yliopiston sivuja ja sillä tiellä ollaan. 

Opinnot ovat olleet todella mielenkiintoisia, ja tavoitteena onkin nyt lukea historiaa ja arkeologiaa niin paljon kuin avoimessa yliopistossa pystyy. Haaveena olisi, että voisin vielä tehdä jotain historiaan liittyvää ennen eläkkeelle pääsyä – ja miksei sen jälkeenkin. 

Tekemällä oppii 

Yliopisto-opintojen suorittaminen avoimessa vähän jännitti, koska en ollut ennen opiskellut yliopistossa. Opintoihin on kuulunut itsenäistä opiskelua, luennoille osallistumista ja Zoom-tapaamisia. Kirjalliset tehtävät tuottivat aluksi vaikeuksia, mutta mitä enemmän niitä teki, sen vaivattomammaksi kirjoittaminen tuli. Vieläkään en ole pro kirjoittamisessa, viittauksissa tai lähteissä, mutta tueksi sain hyvän opaskirjan. 

Parasta avoimen opinnoissa on ollut opettajilta ja opintoneuvojilta saatu apu. Aina on voinut kysyä mitä vaan, ja apua olen saanut nopeasti. Luettavaa ja tehtäviä on paljon, mutta olen pyrkinyt siihen, että teen kaikki tehtävät ajoissa, jottei tule kiire juuri ennen viimeistä palautuspäivää. Tehtävien aikatauluttaminen on ollut minulle hyvä tapa opiskella, koska haluan palauttaa tehtävät ilman loppukiriä ja pitää välillä vapaatakin opinnoista. 

Avoimen yliopiston opinnot tarjoavat kaikille koulutustaustaa ja ikää katsomatta pääsyn opiskelemaan itseä kiinnostavia aiheita. Oppia ikä kaikki! 

Susan Vaarne-Perämäki