Mari
Lehto
Ota yhteyttä
Linkit
Asiantuntijuusalueet
Biografia
Työskentelen tutkijatohtorina Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumissa (TIAS). Vuosina 2025–2028 toteutettavassa TIAS-hankkeessani tutkin ADHD-kokemusta suhteessa sosiaaliseen mediaan ja digitaaliseen kulttuuriin.
Tutkimuksiani on julkaistu muun muassa Feminist Media Studies-, European Journal of Cultural Studies-, International Journal of Cultural Studies- ja Convergence-lehdissä, ja olen yksi Social Media + Society -lehden Affective Body Politics of Social Media -erikoisnumeron toimittajista.
Valmistuin filosofian tohtoriksi mediatutkimuksesta (2021). Väitöskirjassani tarkastelin sosiaalisen median vanhemmuuskulttuurien affektiivista voimaa Suomessa 2010-luvulla. Väitöksen jälkeen työskentelin hankkeissa Viestintää yli rajojen: politiikan, tieteen ja viestinnän muuttuva kenttä ja Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa, joissa tutkimukseni keskittyi sosiaalisen median vaikuttajatyöhön ja Instagramin politisoitumiseen.
Opetus
I have taught courses on social media and media studies methods, and supervised the Bachelor's seminar in Media Studies.
Tutkimus
My research project Networked Neurodivergence – ADHD Experience in Digital Media Cultures (NeuroNet) explores how ADHD is experienced in relation to social media and platformed exchanges. It brings together three bodies of work–media studies, critical neurodiversity studies, and cultural theorizations of affect–to develop an interdisciplinary framework centred on its novel key concept, networked neurodivergence. Thinking through networked neurodivergence opens up new ways to understand embodied ADHD knowledges and identities, alongside the affective ambiguities of mental health in an era of constant connectivity.
To generate empirical knowledge about lived ADHD experiences in digitally saturated social contexts, NeuroNet builds on ethnographic methods such as digital and sensory ethnography, in-depth interviews, and digital media diaries. These approaches are positioned at the intersection of feminist scholarship, which emphasises an active, situated stance, and the neurodiversity perspective rooted in self-advocacy and online networks. By developing a participatory methodological approach, Neuroinclusive Digital Ethnography, the project also advances broader and more inclusive ways of studying networked lived experiences.