Ohjeet Turun yliopistossa väittelevälle

Tältä sivulta löydät Turun yliopiston väitösohjeet.

Suomalaisissa yliopistoissa väitöskirjan tarkastusprosessi on kaksivaiheinen: siihen kuulu esitarkastus ja julkinen väitöstilaisuus. Esitarkastuksessa kaksi ulkopuolista asiantuntijaa arvioi käsikirjoituksen ja molempien tarkastajien täytyy kirjallisissa lausunnoissaan todeta, että käsikirjoitus täyttää väitöskirjalle asetetut vaatimukset. Täten esitarkastajat samalla puoltavat työn etenemistä toiseen vaiheeseen, julkiseen väittelyyn. Esitarkastuksella on määräaika, 2–3 kuukautta (tiedekunnasta riippuen).

Esitarkastuksen jälkeen työ arvioidaan lopullisesti julkisessa väitöstilaisuudessa, jossa tarkastuksesta vastaa 1–2 tiedekunnan nimeämää vastaväittäjää. Väitöstilaisuudessa vastaväittäjä johtaa työn kriittistä ja arvioivaa käsittelyä ja keskustelua. Suomalaisissa yliopistoissa väitöstilaisuus on julkinen ja kaikille avoin. Myös väitöstutkimuksen täytyy olla julkistettu ja yleisesti saatavilla viimeistään 10 päivää ennen väitöstä.

Arviointia varten saatetaan joissakin tiedekunnissa nimetä vastaväittäjän lisäksi myös arvostelutoimikunta, joka osallistuu sekä väitöskirjan että väitöstilaisuuden arviointiin.

    Väitöskirjaprosessi kaaviona
    1. Esitarkastajien lausuntojen saavuttua tiedekuntaan lausunnot toimitetaan tohtorikoulutettavalle. Väitöskirjan tekijälle varataan yliopistolain (2009/558) 44 §:n 2 momentin mukaan mahdollisuus antaa kirjallinen vastine esitarkastajien lausunnosta ennen väittelyluvan käsittelyä.​
       
    2. Riippuen tiedekunnasta, tohtorikoulutettava toimittaa esitarkastusprosessissa muokatun väitöskirjakäsikirjoituksensa tai kirjallisen selvityksen esitarkastuslausuntojen perusteella väitöskirjakäsikirjoitukseen tekemistään muutoksista tiedekuntaan (katso tiedekuntasi ohjeet).
       
    3. Tiedekunta päättää väittelyluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen perusteella. Väitöstilaisuuteen nimetään vastaväittäjä, kustos sekä mahdollinen arvostelutoimikunta. Joissakin tiedekunnissa väittelylupaa ja/tai vastaväittäjän ja kustoksen nimeämistä pitää hakea siihen tarkoitetulla lomakkeella (katso tiedekuntasi ohjeet).
       
    4. Väittelijä huolehtii yliopiston ohjeiden mukaisesta väitöstiedottamisesta.
       
    5. Väittelijä huolehtii väitöskirjan julkaisemisesta, mahdollisesta painatuksesta, julkistamisesta, painetun väitöskirjan jakelusta ja väitöstilaisuuden järjestelyistä.
    Väitöskirjakäsikirjoitus esitarkastukseen

    Väittelijä toimittaa tiedekuntaan väitöskirjan käsikirjoituksen sekä ehdotuksen esitarkastajien ja mahdollisesti jo vastaväittäjän ja kustoksen nimeämiseksi. Liitteenä on todistus suoritetusta Turnitin-tarkastuksesta ja muut tiedekunnan edellyttämät liitteet.

    Tiedekunta varmistaa, että esitarkastajat ovat esteettömiä ja päteviä sekä käsikirjoitus on sisällöllisesti ja muodollisesti valmis. Tiedekunta päättää esitarkastuksen aloittamisesta. Esitarkastusprosessin aikana noudatetaan tiedekunnan ohjeita menettelystä esitarkastajien kanssa.

    Esitarkastusprosessissa on tiedekuntakohtaisia eroja. Yhteistä kaikkia koskevaa ohjeistusta ei ole, vaan ohjeet tulee tarkistaa oman tiedekunnan www-sivuilta. Alla on esitetty prosessi Turun yliopistossa pääpiirteissään.

    Esitarkastusprosessi pääpiirteissään

    1. Esitarkastusprosessin aloittaminen

    • tohtorikoulutettava toimittaa tiedekuntaan väitöskirjan käsikirjoituksen sekä ehdotuksen esitarkastajien ja mahdollisesti jo vastaväittäjän nimeämiseksi; hakemuksessa on liitteinä Turnitin-todistus ja muut tiedekunnan edellyttämät liitteet
    • hakemuksen allekirjoittajina ovat tohtorikoulutettava, kaikki ohjaajat ja mahdollisesti oppi-/pääaineen vastuuhenkilö

    2. Esitarkastajien nimeäminen

    • tohtori-/jatkokoulutustoimikunta tai muu tiedekunnan määräämä asiantuntija varmistaa, että käsikirjoitus on sisällöllisesti ja muodollisesti valmis esitarkastukseen, ja että esitarkastajat ovat esteettömiä ja päteviä
    • dekaani tai johtokunta nimeää esitarkastajat

    3. Esitarkastus (2–3 kk riippuen tiedekunnasta)

    • tiedekunnasta toimitetaan tohtorikoulutettavalle tieto esitarkastajien nimeämisestä sekä ohjeet esitarkastajille
    • tiedekunnan ohjeiden mukaan joko tiedekunta tai tohtorikoulutettava lähettää käsikirjoituksen esitarkastajille
    • tiedekunta määrittelee esitarkastusprosessin aikaiset käytännöt tohtorikoulutettavan ja esitarkastajien yhteydenpidosta sekä väitöskirjan työstämisestä esitarkastusprosessin aikana

    4. Esitarkastajat toimittavat lausuntonsa tiedekuntaan

    Väittelylupa

    Väitöskirjan painattamiseen, julkaisuun, julkistamiseen ja julkiseen puolustamiseen tarvitaan väittelylupa tiedekunnalta.

    Tiedekunta (dekaani, varadekaani tai johtokunta) myöntää väittelyluvan sekä nimeää väitöstilaisuuden vastaväittäjän ja kustoksen. Turun kauppakorkeakoulussa, Humanistisessa tiedekunnassa, Kasvatustieteiden tiedekunnassa ja Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa nimetään myös arvostelutoimikunta/arvosteluryhmä.

    Väittelylupa voidaan myöntää, kun

    1. väittelylupaa puoltavat esitarkastuslausunnot ovat saapuneet
    2. jatkotutkintoon vaadittavat opinnot on kokonaisuudessaan hyväksytysti suoritettu

    Väittelylupaan johtavassa prosessissa niin kuin esitarkastusprosessissakin on tiedekuntakohtaisia eroja. Yhteistä kaikkia koskevaa ohjeistusta ei ole, vaan ohjeet tulee tarkistaa oman tiedekunnan www-sivuilta. Alla on esitetty prosessi Turun yliopistossa pääpiirteissään.

    Väittelylupaan johtava prosessi pääpiirteissään

    1. Esitarkastajien lausuntojen saavuttua tiedekuntaan lausunnot toimitetaan tohtorikoulutettavalle. Väitöskirjan tekijälle varataan yliopistolain (2009/558) 44 §:n 2 momentin mukaan mahdollisuus antaa kirjallinen vastine esitarkastajien lausunnosta ennen väittelyluvan käsittelyä.
    2. Riippuen tiedekunnasta, tohtorikoulutettava toimittaa esitarkastusprosessissa muokatun väitöskirjakäsikirjoituksensa tai kirjallisen selvityksen väitöskirjakäsikirjoitukseen tekemistään muutoksista tiedekuntaan (katso tiedekuntasi ohjeet).
    3. Tiedekunta päättää väittelyluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen perusteella. Väitöstilaisuuteen nimetään vastaväittäjä, kustos sekä mahdollinen arvostelutoimikunta. Joissakin tiedekunnissa väittelylupaa ja/tai vastaväittäjän ja kustoksen nimeämistä pitää hakea siihen tarkoitetulla lomakkeella (katso tiedekuntasi ohjeet).
    Väitöskirjan julkaiseminen ja painatus

    Väittelijä päättää, millä tavalla hän väitöskirjansa julkaisee. Yleisin toimintatapa on, että väitöskirja sekä julkaistaan verkossa että siitä painatetaan paperinen kirjaversio. Yleensä väitöskirja julkaistaan Turun yliopiston julkaisusarjassa Annales Universitatis Turkuensis, mutta halutessaan väittelijä voi julkaista väitöskirjansa myös muilla tavoin.

    Verkkojulkaiseminen edistää tieteen avoimuutta ja tieteellisen tiedon saatavuutta ja on siksi suositeltavaa. Väitöskirjaa ei välttämättä tarvitse painattaa kirjaksi, jos väittelijä julkaisee väitöskirjansa verkossa. Artikkeliväitöskirjan verkkoversiossa eivät ole mukana väitöskirjaan kuuluvat artikkelit. Väitöskirjaa ei tarvitse kuitenkaan julkaista verkossa, mikäli väittelijä ei sitä perustellusta syystä halua. Tällöin väitöskirja tulee painattaa.

    > Ohjeet molempiin julkaisumuotoihin sekä vain sähköiseen julkaisemiseen (utuguides.fi-sivustolla)

    > Lataa utuguides.fi-sivustolta Annales Universitatis Turkuensis -väitöskirjajulkaisusarjan Word-templaatti

    Tutustu Turun yliopiston Annales Universitatis Turkuensis -väitöskirjajulkaisusarjan graafiseen ohjeeseen, jossa on hyviä neuvoja mm. oikeakielisyydestä ja typografisista merkintätavoista:
    > Annales Universitatis Turkuensis-sarjan graafinen ohje

    Painatus

    Mikäli väitöskirja painetaan, väittelijän on huolehdittava väittelyluvan saatuaan siitä, että painettu väitöskirja tulee julkiseen jakeluun viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Kirjapainoon tulee ottaa yhteyttä hyvissä ajoin. Painoon kannattaa olla yhteydessä ja kysellä painon työtilannetta ja aikatauluja jo ennen väittelyluvan saantia. Näin on suositeltavaa toimia erityisesti silloin, kun aikataulun tietää olevan kireä.

    Painatusprosessiin on varattava aikaa noin 10 arkipäivää. Jos paino huolehtii väitöskirjan sisäsivujen taitosta, taitto- ja painatusprosessiin on varattava aikaa 21 arkipäivää.

    Yliopisto on kilpailuttanut väitöskirjan taiton ja painatuksen.

    Väitöskirjan tekijän saadessa yliopistolta painatustukea, tulee käyttää kilpailutettua toimittajaa suorittamaan väitöskirjan (taitto ja) painatus.

    Kilpailutuksen perusteella on toimittajiksi valittu etusijajärjestyksellä seuraavat toimittajat:

    1. Painosalama Oy
      yhteyshenkilö: Tero Kylä-Junnila, painosalama@painosalama.fi, p. 02 241 0105
    2. Punamusta Oy
      yhteyshenkilö: Jan Bergman, asiakaspalvelu.turku@punamusta.com, p. 050 409 6413
    3. Grano Oy
      yhteyshenkilö: Ilkka Mäki, ilkka.maki@grano.fi, p. 0400 783 480

    Väitöskirjan tekijän tulee hankkia palvelu etusijan mukaisessa järjestyksessä kääntymällä ensin sijalla 1 olevan Painosalama Oy:n puoleen. Jos sijalla 1 oleva ilmoittaa, ettei voi ottaa työtä vastaan tai ei vastaa tiedusteluun, tulee kääntyä järjestyksessä seuraavana olevan toimittajan puoleen.

    > Ohje väitöskirjan painattamiseen  (PDF, sisältää tiedot tarjouspyyntöön ja tilaukseen)

    Vastuu teoksen oikoluvusta ja painoluvan antamisesta (vedoksen hyväksyminen painamista varten) on väittelijällä. Myös vastuu teoksen ulkoasusta on väittelijällä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että työ vastaa muotovaatimuksiltaan yliopiston ja oman tiedekunnan vaatimuksia ja että työstä löytyvät myös tiivistelmät sekä suomeksi että englanniksi.

    Painos (kappalemäärät)

    > Yliopiston ohje väitöskirjan minimipainatusmääristä ja jakelusta 1.10.2019 lukien (PDF)

    Tarkentavia ohjeita saat omasta tiedekunnastasi (yhteystiedot alla).

    Painatustuki

    Väitöskirjan painatustuen määrä ja edellytykset muuttuvat 1.10.2019 alkaen:
    > Rehtorin päätös väitöskirjan painatustuesta 01102019 lukien (PDF)

    Väitöskirjan painattamista varten jokainen Turun yliopiston väitöskirjatyöntekijä saa painatustukea. Painatustuki maksetaan todellisten ja todennettujen kulujen perusteella, kuitenkin enintään 600 euroa (+ alv 24 %). Painatuksessa käytetään Turun yliopiston väitöskirjojen sopimuspainoja. Jos väitöskirjatyöntekijä julkaisee väitöskirjansa vain sähköisesti, painatustuen voi käyttää pelkän taittopalvelun ostamiseen.

    Painotalo toimittaa suoraan verkkolaskun yliopistolle. Laskutusohjeet löytyvät tiedostosta Ohje väitöskirjan painattamiseen. Laskutusta varten väittelijän tulee ilmoittaa tiedekuntakohtainen sisäinen tilaus (kustannuspaikan numero):

    Humanistinen tiedekunta: 26003181
    Lääketieteellinen tiedekunta: 26002330
    Kasvatustieteiden tiedekunta: 26003160
    Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta: 2606000
    Oikeustieteellinen tiedekunta: 26001563
    Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta: 2603000

    Turun kauppakorkeakoulussa teoksen painopaikan voi valita vapaasti, ja väittelijä itse vastaa painon laskun maksamisesta. Väitöskirjan julkaisurahoitusta voi hakea Turun kauppakorkeakouluseuralta (hakemuksen saa TSE:n tohtoriohjelman koordinaattorilta), ja se maksetaan valmistumisen jälkeen.

    >> Turun kauppakorkeakoulun ohjeet

    Myös säätiöt ja rahastot myöntävät apurahoja väitöskirjan julkaisuun liittyviin kustannuksiin. Näistä saat lisätietoa Aurora-rahoitustietokannasta.

    Jakelu ja julkistaminen

    Väitöskirjan julkistamisella tarkoitetaan sitä, että väittelijä toimittaa väitöskirjansa yliopistolle.

    Väittelijä toimittaa sähköisenä julkaistavan väitöskirjan yliopiston pääkirjastoon julkaisuvalmiina tallenteena (pdf) 15 päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja julkaistaan julkaisuarkistossa viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Jos väitöskirja julkaistaan vain painettuna tai sekä sähköisenä että painettuna, painettu versio tulee luovuttaa yliopistolle viimeistään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta klo 12:een mennessä osoitteeseen: Feeniks-kirjasto, Yliopistonmäki, 20014 TURUN YLIOPISTO.

    Dekaani voi myöntää julkistamiseen jatkoaikaa. Päätös jatkoajasta on toimitettava määräaikaan mennessä yllä mainittuun Feeniks-kirjastoon, jonne myös väitöskirjan painettu kappale valmistuttuaan toimitetaan julkaistavaksi sekä Julkaisemisen palveluihin osoitteeseen julkaisut@utu.fi.

    Painetun väitöskirjan jakelu

    >> Yliopiston ohje väitöskirjan minimipainatusmääristä ja jakelusta (PDF)

    Tarkentavia ohjeita saat omasta tiedekunnastasi (yhteystiedot alla). 

    Väitöskirja on toimitettava myös vastaväittäjälle ja kustokselle. Joissain oppiaineissa edellytetään väittelijän luovuttavan väitöskirjaansa myös muille tahoille. Asiaa voi tiedustella kustokselta.

    Väitöksestä tiedottaminen

    Väitöstiedote tarjoaa sinulle tilaisuuden kertoa tutkimuksestasi sekä harjoitella tutkimuksen popularisointia, tieteen tunnetuksi tekemistä.

    Väitösilmoitus

    Kun tiedekunta on myöntänyt sinulle painatusluvan sekä määrännyt vastaväittäjän ja kustoksen, saat tiedekunnalta väittelyluvan. Sen jälkeen voit täyttää väitösilmoituksen viestintäyksikköön väitöstiedotusta varten.

    Älä täytä väitösilmoitusta ennen, kun olet saanut tiedekunnalta väittelyluvan.

    > Tee väitösilmoitus viestinnälle

    Väitöstiedote - käyntikortti tutkimukseesi

    Väitöksestä laaditaan tiedote suomeksi. Väitöstiedote lähetetään valtakunnallisesti yli neljällesadalle tiedotusvälineelle ja toimittajalle. Tiedote voi toimia uutisena sellaisenaan tai juttuvinkkinä toimittajille, jotka kiinnostuessaan saattavat ottaa sinuun yhteyttä.

    Toimittajat tekevät mahdolliset haastattelut yleensä ennen väitöstilaisuutta. Siksi on hyvä varmistaa, että olet väitösviikolla tavoitettavissa puhelimitse.

    Viestintäyksikkö auttaa laatimaan lopullisen tiedotteen

    Laadi suomenkielistä tiedotetta varten mieluiten alle sivun mittainen tiedoteluonnos. Lähetä luonnos ja suurikokoinen kuvasi noin kolmea viikkoa ennen väitöstäsi viestintäyksikköön: viestinta@utu.fi

    Työstät luonnosta lopulliseen muotoonsa yhdessä yliopiston tiedottajan kanssa.Tiedottaja ottaa sinuun yhteyttä ennen tiedotteen lähettämistä. Yliopiston viestintäyksikkö lähettää valmiin tiedotteen medialle noin viikkoa ennen väitöstilaisuuttasi.
     
    Tiedote on kaksiosainen. Tiedotteen aloittaa varsinainen tiedoteteksti. Tiedotteen loppuosan kirjoittaa viestintäyksikkö, ja siinä kerrotaan väitöksesi perustiedot väitösilmoituksessa antamiesi tietojen pohjalta.

    Aloita väitöstiedote tuloksista

    Väitöstiedote on suunnattu yleistoimittajille. Siksi on tärkeää käyttää selkeää yleiskieltä ja pyrkiä välttämään erikoistermistöä. Tiedote kirjoitetaan päinvastaisessa järjestyksessä kuin tieteellinen artikkeli:

    • aloita tutkimuksesi tärkeimmällä tuloksella
    • taustoita ja syvennä tulostasi tekstin loppua kohden.

    Näin teet toimivan tiedoteluonnoksen:

    • Otsikko: Pyri keksimään napakka ja koukuttava otsikko. Valitse otsikkoon yleisesti käytössä olevia sanoja.
    • Ingressi on muutaman rivin mittainen tiivistelmä tutkimuksestasi ja johdanto varsinaiseen tekstiin. Pyri aloittamaan ingressi lyhyellä ja toteavalla lauseella, esimerkiksi tutkimuksesi keskeisimmällä tuloksella. Ingressissä voit myös kertoa miksi tutkimuksesi on tärkeä. Vältä pitkiä virkkeitä ja pidä ingressi lyhyenä.
    • Leipäteksti on tiedotteesi varsinainen tekstiosa. Se on hyvä mahtua yhdelle sivulle. Aloita tuloksistasi ja mieti, mitä uutta tietoa tutkimus on tuonut. Avaa vierasperäiset termit ensimmäisellä kerralla käytettäessä. Keskity vain olennaisimpaan ja tiivistä. Kirjoita lyhyitä kappaleita.
    • Väliotsikot jäsentävät kokonaisuutta ja helpottavat lukemista.
    • Sitaatit tekevät tekstistä lähestyttävän ja tuovat tekstiin tutkijan ääntä. Sitaatit myös helpottavat tekstin hyödyntämistä mediassa.

    >> Mallia tiedotteen tekemiseen voit katsoa aiemmista väitöstiedotteista.

    Kysymyksiä tiedottamisesta?

    Tuomas Koivula, viestinta@utu.fi

     

    Väitöstilaisuuden kulku ja pukeutuminen

    Pukeutuminen​

    Ohjeet koskevat väittelijää, vastaväittäjää ja kustosta, jotka noudattavat arvokasta, tilaisuuteen sopivaa pukeutumista. Ohjeet ovat perinteen mukaiset eikä niitä vaadita noudattamaan kirjaimellisesti.

    Yleisön pukeutuminen väitöstilaisuudessa on vapaa.

    Tumma puku

    Miehillä yksi tai kaksirivinen, musta, tummansininen tai tummanharmaa puku. Kangas voi olla himmeäraitainen ja mahdolliset liivit samaa kangasta tai puvun väriin sointuvat. Valkoinen paita ja hillitty, puvun väriin sointuva, (mutta ei valkoinen) solmio tai solmuke, tummat sukat ja ohutpohjaiset kengät.

    Naisilla hienostunut musta (tumma) leninki, kevyt jakkupuku tai housuasu. Kevyet avokkaat ja esimerkiksi kenkien väriin soinnutetut sukat.

    Frakki

    Miehillä musta pitkäliepeinen hännystakki, mustat liivit, valkoinen frakkipaita, jossa on kovitettu edusta ja kaulukset. Housujen sivusaumassa on satiininauhat. Frakin kanssa käytetään aina valkoista solmuketta. Mustien liivien kanssa käytetään ohutpohjaisia kenkiä ja mustia sukkia, ei taskuliinaa eikä rannekelloa. Päivällisellä ja illalla käytetään valkoista liiviä ja kiiltonahkakenkiä. Valkoisten liivien kanssa pidetään myös taskuliinaa, ellei ole kunniamerkkejä. Ns. herrapäivällisillä pidetään myös illalla mustia liivejä. Päällysvaatteina pidetään mustaa takkia tai viittaa sekä valkea kaulaliinaa ja valkeita käsineitä.

    Naisilla tämä tarkoittaa mustaa, täyspitkää ja pitkähihaista hametta, jakku- tai housupukua ja siroja juhlakenkiä. Hameessa ei saa olla avaraa pääntietä. Päivällisellä ja ulkona voi pitää myös mustia käsineitä.

    Tohtorinviitta

    Mikäli joku edellä mainituista käyttää tohtorinviittaa, sopivat muut keskenään joko tummaan pukuun tai frakkiin pukeutumisesta.

    Väitöstilaisuuden kulku

    Tilaisuuden alku

    Väitöstilaisuuteen tultaessa saliin astuu ensin väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä.

    Kustos ja vastaväittäjä, mikäli ovat valmistuneet tohtoreiksi suomalaisesta yliopistosta, pitävät tohtorinhattua kädessään saapuessaan saliin.
     
    Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: "...tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi".

    Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa (lähtökohtaisesti suomen kielellä, suomea osaamaton voi pitää myös englanniksi), joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Ulkomaiselle vastaväittäjälle annetaan käännös lectio praecursoriasta.

    Kuulijoita tervehditään järjestyksessä: "Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat".

    Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä lausuu: "Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori jne.) ... tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta".

    Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ja muita yleisluonteisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat.

    Työn tarkastus

    Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä kohdistaa ensin huomion metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus.

    Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka kustos ilmoittaa. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia.

    Painovirheiden oikaiseminen jätetään pois. Väittelijä voi sen sijaan antaa vastaväittäjälle kirjallisen luettelon huomaamistaan virheistä, jonka vastaväittäjä liittää tiedekunnalle jätettävään lausuntoonsa.

    Tilaisuuden päätös

    Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausuntonsa, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan.

    Väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle.

    Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: "Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin huomauttamista väitöskirjani johdosta, pyytämään puheenvuoron kustokselta".

    Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoen, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa siirrytä syrjään asiasta.

    Kustos päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden lausuen: "Väitöstilaisuus on päättynyt".

    Tilaisuuden jälkeen on yleensä kahvitilaisuus esimerkiksi luentosalin edessä.

    Karonkka

    Väitöstilaisuuden jälkeen samana iltana järjestettävä karonkka on vanha akateeminen perinne. Nimitys tulee venäjän kielen sanasta korona (’kruunu’, diminutiivimuoto koronka), eli päätösjuhla kruunaa pitkän väitösprosessin. 

    Väittelijä järjestää karonkan vastaväittäjänsä kunniaksi.

    Karonkkatilaisuuden luonne

    Karonkka järjestetään useimmiten yksityistilaisuutena ravintolassa, mutta sen voi pitää myös muussa juhlatilassa tai omassa kodissaan. Väittelijä kustantaa karonkan ja valitsee sille paikan. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että karonkan on tarkoitus olla juhlava tilaisuus, ja puitteet ovat osa juhlaa. Karonkan tavallinen aloitusaika on klo 18 ja 20 välillä.

    Väittelijä päättää, kuinka ison karonkan hän haluaa järjestää, mutta mallista on hyvä keskustella etukäteen kunniavieraan kanssa. Yksi mahdollisuus on myös järjestää vain pienet päivälliset ydinjoukolle alkuillasta ja mahdollinen toinen juhla sukulaisille ja ystäville. Nykyisin järjestetään usein myös kaksiosaisia karonkkoja: aluksi päivällinen ydinhenkilöille ja sen jatkona vapaamuotoisemmat jatkot laajemmalle joukolle.

    Väittelijän tulee huolehtia vastaväittäjän hakemisesta karonkkatilaisuuteen. Usein kustos noutaa vastaväittäjän hotellista.

    Karonkkaillallisella/päivällisellä tarjotaan yleensä alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka sekä kahvi tai tee. Alkoholitarjoilun lisäksi on hyvä huolehtia juhlavista alkoholittomista juomista. Illan kulku on hyvä käydä läpi ravintolan kanssa, mieluiten kirjallisena, jotta henkilökunta tietää sen eri vaiheet.

    Karonkkaan kutsuminen

    Väitöskirjan kohtalo selviää lopullisesti vasta väitöstilaisuuden lopussa, kun vastaväittäjä on tilaisuuden päätteeksi ilmoittanut tulevansa esittämään tiedekunnalle väitöskirjan hyväksymistä. Siksi vanhan tavan mukaan kutsut karonkkaan esitettiin vasta väitöstilaisuuden päätyttyä. Nykyisin väittelijä lähettää kuitenkin kutsut etukäteen. Hyvään tapaan kuuluu kuitenkin, että väittelijä tiedustelee vastaväittäjältä, voiko hän ryhtyä karonkkavalmisteluihin.

    Jokainen voi muotoilla kutsun haluamallaan tavalla, mutta kutsussa on hyvä mainita se, että tilaisuus järjestetään vastaväittäjän kunniaksi sekä pukukoodi. Alempana on kuvattu perinteinen pukeutumiskoodi. Ilmaise kutsussa myös selvästi, onko kutsu henkilökohtainen vai avec. Perinteisesti karonkat eivät ole olleet avec-juhlia. Kutsun on oltava vastaväittäjän ymmärrettävissä, ja muun kuin suomenkielisen vastaväittäjän kohdalla kutsu voi olla kaksikielinen suomi-englanti.

    Vastaväittäjä on karonkan kunniavieras. Perinteiseen karonkkaan kutsuttiin vain akateeminen ydinjoukko: vastaväittäjä(t), kustos, esitarkastajat ja ohjaukseen osallistuneet tai muuten väitöstyötä tukeneet. Artikkeliväitöskirjan kohdalla myös kanssakirjoittajat kuuluvat kutsuttaviin. Nykyisin karonkat ovat usein vierasmäärältään laajoja. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että karonkka ei ole suku- tai perhejuhla.

    Perinteen mukaan ”ylimääräiset vastaväittäjät” eli väitöstilaisuuden lopussa kysymyksiä tai huomautuksia esittäneet tulee myös kutsua karonkkaan. Saman kirjoittamattoman lain mukaan heidän tulee kutsusta kohteliaasti kieltäytyä.

    >> Tee karonkkakutsu graafisen materiaalituotannon palvelussa (intranet)

    >> Intranetissä nähtävillä olevat Turun kauppakorkeakoulun kutsumallit

    Pukeutuminen

    Karonkan pukeutumiskoodi on juhlapuku: miehillä frakki tai tumma puku ja naisilla iltapuku. Frakin kanssa käytetään valkoisia liivejä, tosin jos karonkkaan poikkeuksellisesti osallistuu pelkästään miehiä, voidaan perinteen mukaan sopia mustien liivien käytöstä. Naispuolinen väittelijä käyttää perinteisesti illallakin mustaa, joka on akateeminen juhlaväri, tai muuta hillittyä väriä, vieraiden kohdalla ovat yleistyneet myös värikkäät iltapuvut. Yhä useammin naisilla on myös lyhyitä iltapukuja. Lyhyt iltapuku rinnastuu miehen tummaan pukuun. Arkipuvussa karonkkaan ei tule mennä.

    Kustoksen ja vastaväittäjän kanssa voi sopia tohtorinhattujen mukaan ottamisesta karonkkaan. Akateemisen perinteen mukaan karonkassa tulee olla erillinen pöytä tohtorinhattuja varten. Myös muille karonkkavieraille tulee kertoa etukäteen tohtorinhattujen mukaan ottamisesta. Tohtorinhattujen mukaan ottaminen karonkkaan ei ole pakollista.

    Istumajärjestys

    Väittelijä isännöi iltaa, ja kunniavieraana oleva vastaväittäjä istuu siten suhteessa häneen arvokkaimmalla paikalla eli väittelijän oikealla puolella. Jos vastaväittäjiä on kaksi, heidät sijoitetaan väittelijän molemmille puolille. Seuraavana istumajärjestyksessä on kustos, väittelijän vasemmalla puolella, kahden vastaväittäjän kohdalla ”pykälää alempana”. Hänen jälkeensä tulevat muut vieraat, joista akateemisten kohdalla noudatetaan arvojärjestystä. Jos väittelijän kumppani on kutsuttuna, hänet voidaan sijoittaa vastaväittäjän viereen. 
    Juhlien pöytämalleista ja istumajärjestyksistä löytyy hyvin tietoa internetistä.

    Olennaista on muistaa tilaisuuden akateemisuus, eli arvojärjestys perustuu akateemisiin saavutuksiin. Muiden kuin väitelleiden vieraiden osalta voi noudattaa parhaaksi näkemäänsä istumajärjestystä. Istumajärjestyksen laatiminen koko saliin ja paikkakortit helpottavat kuitenkin vieraiden asettumista paikoilleen.

    >> Intranetissä nähtävissä oleva Turun kuappakorkeakoulun istumisjärjestysmalli

    Karonkan ohjelma

    Ruokailun lisäksi karonkassa pidetään perinteisesti paljon puheita. On toivottavaa, että puheet ovat melko lyhyitä ja ne että pidetään ilman papereita. 

    Tilaisuuden aluksi ennen ruokailua väittelijä toivottaa läsnäolijat lyhyesti tervetulleiksi. Tämän voi hyvin yhdistää alkumaljan kohottamiseen.

    Perinteisesti puheet aloitetaan "paistin jälkeen", mutta nykyisin sovelletaan usein mallia, jossa myös jälkiruoka nautitaan ennen puheita. Väittelijä aloittaa varsinaiset puheet. Hän kiittää puheessaan ensin vastaväittäjää, sitten kustosta, sitten muita väitöstyössä avustaneita ja sitä tukeneita suurin piirtein akateemisessa järjestyksessä. Sukulaisia ja muita läheisiä kiitetään viimeiseksi, perinteisesti nimeltä ainoastaan kumppania. Eli vastaväittäjän puhe etenee väitöstyön edellyttämässä järjestyksessä, ei henkilökohtaisen läheisyyden järjestyksessä.

    Vastapuheet pidetään samassa järjestyksessä kuin henkilöt on mainittu väittelijän puheessa. Vastaväittäjä aloittaa, seuraavana puhuu kustos, ja sitten muut läsnäolijat. Puheet saavat mielellään sisältää tyylikästä huumoria eli niiden ei tarvitse olla liian juhlallisia. Kustos voi myös esittää yleiset kiitokset illan tarjoiluista kaikkien vieraiden puolesta. 
    Lopuksi varataan yleensä vuoro vapaalle sanalle, jolloin myös ne joita ei mainittu väittelijän puheessa voivat lyhyesti puhua. Sukulaiset eivät perinteisesti ole puhuneet karonkoissa, vaan puheet on pidetty mahdollisissa erikseen perhepiirissä järjestettävissä juhlissa. 

    Karonkkaan voi myös järjestää lopuksi muuta ohjelmaa, esimerkiksi musiikkia, tai iltaa voidaan jatkaa vapaan seurustelun merkeissä.

    Muuta huomioon otettavaa

    Väittelijän tulee kiittää kaikkia niitä, jotka ovat muistaneet häntä kukin tai muulla tavalla. Kiitoksen voi esittää perinteisellä tai sähköisellä kiitoskortilla.

    Vanha perinne on myös ollut, että vastaväittäjän kumppanille lähetetään väitöspäivänä kukkia kiitoksena siitä, että työn tarkastamiseen ja väitöstilaisuuteen on käytetty aikaa, joka muuten olisi kuulunut läheisille. Tästä tavasta on monissa yksiköissä luovuttu, ja kannattaa siksi tarkistaa nykykäytäntö kustokselta.
     

    Väitöksen jälkeen

    Väitöskirjan hyväksymisprosessi

    Väitöstilaisuuden jälkeen seuraa väitöskirjan hyväksyminen sekä tohtorintutkinnon myöntäminen tiedekunnassa. Vastaväittäjä(t) kirjoittaa lausunnon väitöskirjasta ja toimittaa sen tiedekuntaan tiedekunnan ohjeistuksen mukaisesti. Lausunnossa vastaväittäjä esittää väitöskirjan hylkäämistä tai hyväksymistä. Joissakin tiedekunnissa vastaväittäjä voi myös tehdä ehdotuksen väitöskirjan arvosanaksi. Toisissa tiedekunnissa arvosanaehdotuksen tekee arvosteluryhmä/-toimikunta. Arvostelussa otetaan huomioon myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa.

    Kopio lausunnosta toimitetaan tiedekunnasta väittelijälle ja osassa tiedekunnista myös ohjaajille. Väitöskirjan tekijälle varataan yliopistolain (2009/558) 44 §:n 2 momentin mukaan mahdollisuus antaa kirjallinen vastine vastaväittäjän lausunnosta. Mahdollinen vastine tulee toimittaa tiedekuntaan tiedekunnan ohjeiden mukaisessa aikataulussa.

    Johtokunta tai dekaani päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä siitä annettavasta arvosanasta.

    Väitöskirja arvioidaan tiedekunnissa eri asteikoilla:

    • Humanistinen tiedekunta: hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty
    • Kasvatustieteiden tiedekunta: hylätty-hyväksytty arvosanalla 1 (välttävä) - 5 (erinomainen)
    • Lääketieteellinen tiedekunta: hylätty-hyväksytty-kunniamaininnalla hyväksytty
    • Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta: hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty
    • Oikeustieteellinen tiedekunta: hylätty-hyväksytty
    • Turun kauppakorkeakoulu: hylätty- hyväksytty arvolauseella approbatur – laudatur
    • Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta: hylätty-hyväksytty arvolauseella approbatur - laudatur

    Tutkintotodistus

    Kun väitöskirja on hyväksytty, voi tohtorikoulutettava anoa tutkintotodistusta tiedekunnasta. Todistuksen saaminen voi viedä muutaman viikon. Lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Oikeustieteellisessä tiedekunnanssa tutkinto valmistuu ja tutkintotodistus kirjoitetaan väitöskirjan hyväksymisen päivämäärällä ilman erillistä anomusta. Tohtorin tutkintotodistus annetaan kahtena kappaleena, toinen suomen ja toinen englannin kielellä. Lisäksi annetaan Diploma Supplement, joka on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu englanninkielinen tutkintotodistuksen liite. Liite antaa tietoja tutkinnon myöntäneestä yliopistosta, tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista ja opintojen tuottamasta kelpoisuudesta sekä tutkinnon tasosta ja asemasta kansallisessa koulutusjärjestelmässä.

    Promootio

    Tohtorin tutkinnon suorittanut saa heti tohtorin arvon. Oikeus tohtorinarvon tunnusmerkkien, tohtorinhatun ja -miekan, käyttämiseen on perinteisesti myönnetty juhlallisessa promootiossa. Nykyisin voi kuitenkin ostaa tohtorinhatun halutessaan heti tohtorinarvon saatuaan. Viime vuosina promootio on järjestetty Turun yliopistossa joka toinen vuosi. Lisätietoa promootioperinteestä löytyy täältä.

    Alumni

    Kaikki Turun yliopistossa tai Turun kauppakorkeakoulussa tutkinnon suorittaneet, opiskelleet tai työskennelleet henkilöt ovat alumneja. Alumnitoimintaan osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Toiminta on monimuotoista, joten jokainen voi valita itselleen sopivimman tavan osallistua. 

    Rekisteröitymällä alumniksi saat tietoa alumnitoiminnan eri muodoista ja pysyt ajantasalla Turun yliopiston kuulumisista. Jäsenyys on maksuton.

    >> Lisätietoja alumnitoiminnasta

    Tiedekuntakohtaiset yhteyshenkilöt

    • Humanistinen tiedekunta: Meri Heinonen, humpostgraduate(a)utu.fi
    • Kasvatustieteiden tiedekunta: Anne Niemimäki, edupostgraduate(a)utu.fi
    • Lääketieteellinen tiedekunta: Outi Irjala, med-doctoral(a)utu.fi
    • Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta: Sanna Ranto, sci-docstudies(a)utu.fi
    • Oikeustieteellinen tiedekunta: Mirkka Ruotsalainen, mirkka.ruotsalainen(a)utu.fi
    • Turun kauppakorkeakoulu: Jenni Heervä, tsedoctoralprogramme(a)utu.fi
    • Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta: Vesa Rautio, socpostgraduate(a)utu.fi