Lukivaikeus ei estänyt vientineuvoja Marianne Kaltiokumpu-Blomgrénia opiskelemasta ranskan kielen kääntäjäksi

Filosofian maisteri  ja tradenomi (kansainvälinen kauppa) Marianne Kaltiokumpu-Blomgrén tiesi jo varhain, että hän haluaa työskennellä kansainvälisessä organisaatiossa. Unelman saavuttamista tukivat opiskeluaikana suoritetut harjoittelut, ravintola-alalta kartutettu työkokemus ja lukivaikeuden tuomien haasteiden selättäminen. Tällä hetkellä Kaltiokumpu-Blomgrén työskentelee vientineuvojana Business Francella. 

Marianne Kaltiokumpu-Blomgrén

Kerro tehtävistä, joissa työskentelet tällä hetkellä.

Työskentelen vientineuvojana Business Francella. Business France on ranskalainen julkinen organisaatio, jolla on noin 91 toimistoa yli 50 maassa.  Meidän tehtävänämme on auttaa ranskalaisia yrityksiä pääsemään Suomen ja Viron markkinoille.

Tehtäväkenttääni kuuluvat kulutustuotteet (pl. elintarvikkeet) ja terveyssektori. Välitän Suomen markkinoita tavoitteleville alan yrityksille tietoa Suomen markkinarakenteesta ja annan vinkkejä kilpailutilanteesta. Etsimme yrityksille myös Suomesta erilaisia kontakteja, kuten yhdistysten edustajia, jakelijoita tai alan asiantuntijoita.

Lisäksi teen vierailijahankintaa ranskalaisille ammattimessuille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pyrin saamaan suomalaisia toimijoita lähtemään messuille Ranskaan. Tähän tehtävään liittyy paljon viestintää ja markkinointia.

Minkälainen on työpäiväsi?

Työssäni on hienoa se, että siellä ei ole yhtään samanlaista päivää!

Esimerkiksi tällä viikolla järjestimme erään ranskalaisen yrityksen kanssa Suomi-Ruotsi-Tanska-neuvontatuokion. Paikalla olivat yrityksen johtaja ja vientipäällikkö sekä meidän työntekijöitä Ranskasta ja pohjoismaiden tiimi. Jokainen maa kertoi markkinatilanteestaan, yritys esitteli toimintaansa ja kertoi mitä he etsivät markkinoilta.

Miten päädyit opiskelemaan ranskan kieltä Turun yliopistoon?

Opiskelin lukiossa ranskaa ja kirjoitin siitä ylioppilaskirjoituksissa arvosanan A. Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan ammattikorkeakouluun, josta valmistuin 2010 kansainvälisen kaupan koulutusalalta.

AMK-aikana minulle tuli mahdollisuus lähteä vaihtoon Pariisiin. Kertasin kieliopintoja etukäteen ja itse vaihtovuonna opiskelin kahta kielikurssin tasoa päällekkäin.  Työskentelin ravintolassa, jossa kielen kanssa oli hankalaa, ja moni luuli, että en vain ymmärrä. Halusin kuitenkin osoittaa, että osaan ja pystyn oppimaan. Valmistelin viikoittain etukäteen pari puheenaihetta, joista keskustelin työnantajani kanssa. Tämä auttoi, ja vaihdosta palattuani puhuin jo sujuvaa ranskaa. Halusin kehittyä osaamisessa edelleen ja hain yliopistoon, josta valmistuin kääntäjäksi vuonna 2020.

Lukivaikeuteni takia en olisi koskaan uskonut, että lähden opiskelemaan ranskaa. Minulla oli paljon ennakkoluuloja itseäni kohtaan ja uskoin, etten pystyisi siihen, mihin lopulta pystyinkin.

Minkälainen polkusi on tähän mennessä ollut? Tiesitkö jo opiskeluaikana mitä haluat tehdä tai mihin tähtäät?

Tiesin jo ammattikorkeakouluaikana, että haluan edetä urallani ja työllistyä kansainvälisiin organisaatioihin, esimerkiksi suurlähetystöön tai EU:lle.  Panostin harjoitteluihin, sillä useat opiskelukaverini olivat työllisteet harjoittelujen avulla. Ammattikorkeakouluaikana tein harjoitteluja muun muassa maahantuonti- ja IT-konsulttiyrityksessä. Yliopistoaikana suoritin EU-kääntäjäharjoittelun. Koko opiskeluni ajan työskentelin pääasiallisesti kuitenkin ravintola-alalla, joista yli 12 vuotta risteilijöillä.

Miten päädyit nykyisiin tehtäviin?

Hain maisteriopintojen loppuvaiheessa halusin kokemusta vielä hallinnolliselta puolelta. Lähetin kevään 2018 aikana toistakymmentä hakemusta Suomen suurlähetystöihin ja Business Finlandin toimistoihin ympäri maailmaa, joista sain vastauksiksi hylsyjä.

Business Francen Helsingin toimipisteeseen haettiin harjoittelijaa. Tehtäväkuvaus herätti mielenkiintoni, vaikka en tarkalleen edes tiennyt, mikä Business France on. Epäröin hakemista, sillä harjoittelun palkka oli melko pieni, ja mietin, pärjäisinkö taloudellisesti.  Hakeminen kuitenkin kannatti, sillä sain syksyllä 2019 sieltä vakituisen työpaikan.

Lukuisten harjoitteluhakemuksiin tulleiden hylsyjen vuoksi ajattelin usein, että en koskaan saavuta tavoitteitani. Pelkäsin, että en ole kartuttanut riittävästi alallani tarvittavaa osaamista. Lopulta kävi kuitenkin niin, että juuri ravintola-alan, erityisesti risteilijöillä kartuttamani, osaaminen oli avain työllistymiseeni tähän tehtävään. Laivatyö tutustuin kulutustuotteiden kenttään, jonka asiantuntemusta työssäni tarvitaan.

Jälkikäteen voin sanoa, että hylsyjä on vain kestettävä ja samalla muistettava, että tarvitaan vain yksi onnistuminen. 

Miten kielialan opinnot ovat valmentaneet nykyisiin työtehtäviisi ja mikä asema tehtävässäsi on ranskan kielellä?

Ranskalla on työssäni tärkeä asema, sillä organisaatiokielemme on ranska ja kaikki viestintä tietokoneita myöten on ranskaksi. Ranskan ohella työskentelen tietenkin myös suomeksi ja englanniksi.

Tehtäväkenttäni on todella laaja ja työskentelen usein sellaisten tuotteiden kanssa, joista en tiedä mitään ja joille en tiedä suomenkieliestä käännöstä. Näissä tilanteissa lähden hakemaan tietoa ranskaksi ja sitä kautta pyrin selvittämään, mikä tuote on suomeksi. Tämä on täysin vastaavaa kuin mitä tehdään kääntämisessä, ja se koulutustausta on työssäni erittäin hyödyllinen.

Minkälaisia sivuaineita olet opiskellut? Mitä sellaista nostaisit opinnoistasi esille, mistä urallasi tai työtehtävissäsi on ollut erityisesti hyötyä?

Olen lukenut sivuaineena valtio-oppia ja fonetiikkaa. Venäjästä suoritin erillisen opintokokonaisuuden. Suoritin kursseja myös History and Politics of European Integration -opintokokonaisuudesta.

Työni kannalta erityisesti kääntämisen opinnot ovat olleet hyödyllisiä. Sieltä saatu erilaisten tekstien läpikäymisen ja hahmottamisen taito on ollut monessa tilanteessa tarpeen. Opintojen kautta opin keräämään tietoa isoista tekstimassoista ja tiivistämään ja esittämään sen muille ihmisille. Kommunikointitaidot kehittyivät opintojen myötä. Työssä on pakko osata keskustella ja pitää puolensa. Kääntämisen opinnot ovat antaneet myös tehokasta tiedonhakutaitoa ja kykyä selvittää asioita nopeasti.

Minkälaisia haasteita kohtasit opiskeluaikana ja miten selvisit niistä?

Lukivaikeuteni on ollut kaikissa opinnoissa kaikkein haastavin. AMK-aikana huomasin, että lukeminen oli tosi hidasta ja raskasta, mutta en vielä tiennyt, että kyseessä on lukivaikeus. Kehittelin erilaisia tekniikoita, että selviydyn kursseista hyvin ilman kirjojen lukemista. Luin kyllä jonkun verran, mutta aika ei riittänyt kokonaisten kirjojen lukemiseen.

Yliopistossa hyödynsin paljon äänikirjoja ja muita keinoja, miten tekstin saa puheeksi. Oli tärkeää, että kehitin omat oppimistavat ja hylkäsin rohkeasti ne tavat, miten suurin osa tekee ja oppii.  Ranskan laitoksella tässä tuettiin paljon, mutta kaikissa opinnoissa ei ollut sama tilanne. Jouduin useasti puolustamaan omia oikeuksiani, sillä tiesin, että osaan ja pystyn, mutta en pysty tekemään sitä samalla tavalla kuin muut.  Oikeuksien vaatiminen ja saaminen on vaatinut paljon tahtoa, itsepäisyyttä ja päättäväisyyttä.

Hienoimpana saavutuksenani pidän sitä, että ajattelin, ettei minusta voi lukivaikeuteni takia tulla kääntäjää. Päätin kuitenkin, että opettelen ensin suomen kieliopin, jota etukäteen osasin huonosti. Päätin myös, että opettelen kirjoittamaan. Onnistuin tässä ja rakastin näitä opintoja!

Mikä opiskeluajassa oli hauskinta?

Opiskelukaverit olivat ehdottomasti parasta, ja meillä oli aivan huippu ryhmä. Meillä oli oma viiden hengen opintopiiri, jota ilman opintoni olisivat olleet hyvin erilaiset.  Sain yhdessä olon ja opiskelun lisäksi opintopiiristä paljon apua myös lukivaikeuteeni ja ratkoimme yhdessä erilaisia siihen liittyviä ongelmia ja kysymyksiä. Opiskelun ohella vietimme paljon aikaa myös vapaa-ajalla.

Tietenkin EU:ssa tehty harjoittelu oli ehkä koko opiskelun kohokohta ja yleisestikin harjoittelu ulkomailla oli parasta. 

Mitä neuvoja antaisit itsellesi menneisyyteen opiskelijaminälle?

Kandivaiheessa tein paljon töitä ja otin opinnot tosi vakavasti. Näin jälkikäteen voin sanoa, että olisin voinut ottaa vähän rennommin. Huolehdin liikaa rahasta ja opinnoista ja pelkäsin, että jotain pahaa tapahtuu, jos en tee opintoja tai töitä niin paljon. Olisin voinut ottaa enemmän irti opinnoista ja opiskelijaelämästä sen sijaan, että toimin niin säntillisesti ja pedantisti.