päärakennus

Turun yliopiston historia

Turun yliopisto juhlii 100-vuotista taivaltaan vuonna 2020. Yliopiston motto ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle” kertoo yliopiston ainutlaatuisesta perustamisesta.

Halu maailman ensimmäisen suomenkielisen yliopiston perustamiseen oli virinnyt jo Suomen itsenäistymisen kynnyksellä. Tuohon aikaan Suomen ainoana yliopistona toimi Helsingin yliopisto, mutta sen kielenä oli ruotsi. Helsingin yliopiston juuret ulottuvat Turkuun ja kaupungin akateemisiin perinteisiin. Kuningatar Kristiina vuonna 1640 perustama Turun Akatemia oli siirretty Turun palon jälkeen Helsinkiin ja jatkaa nykyisin toimintaansa Helsingin yliopistona.

Suomalaisen yliopiston perustamista varten luotu Turun Suomalainen Yliopistoseura keräsi kolmessa vuodessa 22 040 lahjoittajalta varat Turun Suomalaisen Yliopiston perustamiseksi. Seuran vuosikokous päätti Kalevalan päivänä 1920, että Turkuun perustetaan yliopisto.

Yliopistoseura hankki omistukseensa Kauppatorin laidalle vuonna 1878 valmistuneen komean Phoenix-hotellin. Yliopisto toimi näissä alun perin väliaikaisiksi tiloiksi tarkoitetussa rakennuksessaan peräti 36 vuoden ajan.

Yliopiston muodostivat alkuun humanistinen ja luonnontieteellinen tiedekunta. Lääketieteellinen tiedekunta perustettiin vuonna 1943 sotaa käyvän kansakunnan tarpeisiin. Turun kauppakorkeakoulu perustettiin 1950 vauhdittamaan alueen elinkeinoelämän kehitystä, Turun yliopiston kanssa se yhdistyi 2010. Oikeustieteellinen tiedekunta perustettiin vuonna 1960, yhteiskuntatieteellinen erkani humanistisesta vuonna 1967 ja kasvatustieteiden peruskoulu-uudistuksen innoittamana 1974.

Kultahippuja Yukonin territoriosta

Turun yliopiston olemassaolo ja menestys on pohjannut yhteisön vahvaan tukeen. 1940-luvun lopulla yliopisto sai huomattavan testamenttilahjoituksen. Nummenmäkeläisen sepän pojat, Johnssonin-Joutsenen veljekset olivat vaurastuneet kullankaivajina Yukonin Klondikessa, Kanadassa. Veljeksillä ei ollut perillisiä, ja Karl Fredrik Joutsen testamenttasi omaisuutensa kivitaloineen ja kultalöytöineen Turun yliopistolle.

Lahjoituksen turvin yliopisto pystyi laajentamaan pieneksi käyneestä Phoenixin rakennuksesta Vesilinnanmäelle, nykyiselle Yliopistonmäelle. Uusi päärakennus vihittiin käyttöön vuonna 1958.

Yliopisto valtiollistetaan 70-luvulla

Turun yksityinen yliopisto oli aluksi pieni oppilaitos. Vuonna 1974 yliopisto valtiollistettiin ja siitä tuli opetusministeriön alainen valtion laitos. Perustutkintojen määrä lisääntyi jatkuvasti ja jatkokoulutus tehostui. Vuonna 1970 opiskelijoiden määrä ylitti seitsemän tuhannen ja vuonna 1980 opiskelijoita oli jo lähemmäs yhdeksän tuhatta. Nykyisin opiskelijoita on yli 20 000.

Yliopistossa on tehty koko sen historian ajan kansainvälisen tason tutkimusta ja uusia rohkeita avauksia lukuisilla eri aloilla. Esimerkiksi vuonna 1974 yliopisto, Åbo Akademi ja Turun yliopistollinen keskussairaala perustivat tulevaisuuden lääketiedettä edustavan hankkeen, PET-kuvantamiseen perustuvan keskuksen.

Yliopiston toiminta on alusta alkaen ollut myös varsin kansainvälistä. Suomen EU-jäsenyys antoi vuonna 1995 entisestään potkua kansainvälistymiselle, ja opiskelijat lähtivät Erasmus-vaihtoon entistä useammin. Yliopisto liittyi samana vuonna myös perinteikkäiden eurooppalaisten yliopistojen Coimbra-verkostoon.

Nykyään Turun yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa ja viisi erillistä laitosta. Opiskelijoita on kolmella kampuksella noin 20 000 ja henkilökuntaa yli 3 400. Monitieteinen ja kansainvälinen yliopisto rakentaa vahvasti yhteiskunnan hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta.

2000-luku toi suuria muutoksia

2000-luku toi kaksi suurta muutosta: toimintaa säätelevä laki muuttui ja yliopisto yhdistyi Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Yliopisto ei enää ollut valtiollinen vaan julkisoikeudellinen toimija. Uuden lain myötä noin puolet yliopiston hallituksen jäsenistä tulee yliopiston ulkopuolelta ja yhteys muihin yhteiskunnan toimijoihin on tiivistynyt.

2010-luvulla on panostettu perustutkimukseen ja pyritty omilla vahvuusaloilla maailman huipulle. Laaja-alaisella osaamisella tuotetaan ratkaisuja tieteenalat ylittäviin ongelmiin. Tämä ilmenee esimerkiksi monialaisena globalisaation, kestävän kehityksen, syrjäytymisen estämisen, syöpien ja digitalisaation tutkimuksena.

Yliopiston 100-vuotisjuhlan alla toteutui pitkäaikainen tavoite laajentaa diplomi-insinöörikoulutusta. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan nimi muutettiin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnaksi.

 

Promootio 1927

Turun Suomalaisen Yliopiston vihkiäisjuhlaa ja ensimmäistä promootiota vietettiin toukokuussa 1927. Akateeminen juhlakulkue marssii Kauppatorin laitaa. Taustalla yliopiston rakennus, entinen Phoenix-hotelli. 

Vihkiäisjuhla 1959

Yliopiston uusien rakennusten vihkiäisjuhla 23. toukokuuta 1959. Päärakennuksen inskriptio, "Turun Yliopisto - vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle" - paljastetaan presidentti Urho Kekkosen puheen aikana.
Kuva: Hede Foto / Iltalehti

PET-kamera

Jo 1970-luvulla turkulaisten yliopistojen käyttöön saatu hiukkaskiihdytin ja menestyksekäs radiokemian tutkimustyö johtivat mullistavaan uuteen kuvantamistekniikkaan, positroniemissiotomografiaan. Ensimmäinen täysimittainen PET-kamera saatiin yliopiston käyttöön kesäkuussa 1988.

kemia

2010-luvulla on panostettu perustutkimukseen ja pyritty omilla vahvuusaloilla maailman huipulle.

publiikki

Turun yliopistosta on sen historian aikana valmistunut 62 000 opiskelijaa.