Turun yliopiston motto ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle” kertoo yliopiston ainutlaatuisesta perustamisesta.
Turun yliopisto on maailman ensimmäinen suomenkielinen yliopisto. Halu maailman ensimmäisen suomenkielisen yliopiston perustamiseen oli virinnyt jo Suomen itsenäistymisen kynnyksellä. Tuohon aikaan Suomen ainoana yliopistona toimi Helsingin yliopisto, mutta sen kielenä oli ruotsi.
Turku omasi rikkaat akateemiset perinteet uuden yliopiston perustamista varten. Suomalaisen koulutuksen historia oli alkanut maan ensimmäisestä koululaitoksesta – 1200-luvulla perustetusta Turun katedraalikoulusta. Maan ensimmäinen yliopisto oli myös perustettu kaupunkiin: vuonna 1640 avautunut Turun Akatemia, joka Turun palon jälkeen siirtyi Helsinkiin.
Turun yliopiston syntysanoina pidetään Uuden Auran päätoimittajan, maisteri K.N. Rantakarin julistusta loppusyksyllä 1913. Rantakari sai turkulaiset kamppailemaan suomenkielisen, keisarivallasta riippumattoman yliopiston perustamisen puolesta.
Suomen itsenäistyessä suomenkielisen yliopiston perustamishanke laajeni kansallisromantikkojen piirin projektista suureksi kansanliikkeeksi. Turun Suomalainen Yliopistoseura järjesti varainkeräyksen korkeakoulun perustamiselle. Kolmessa vuodessa keräykseen oli kertynyt 20 miljoonaa markkaa Turun suomenkieliselle yliopistolle.
Yliopistokeräys koostui 22 040 lahjoittajasta, joista 8 000 on merkinnyt ammatikseen maanviljelijän, talonemännän, tilallisen tai muun vastaavan. Noin 2 000 lahjoittajista on opettajia, kauppiaita ja liikemiehiä, mutta joukossa on myös runsaasti konttoristeja, liikeapulaisia, räätäleitä, suutareita ja torppareita. Kalevalan päivänä vuonna 1920 perustettiin Turun Suomalainen Yliopisto. Sen synty oli tavallisen, sivistystä vaalivan kansa aikaansaannos.
Turun Suomalaisen Yliopiston vihkiäisjuhlaa ja ensimmäistä promootiota vietettiin toukokuussa 1927. Taustalla kauppatorin Phoenix-rakennus, joka toimi yliopiston päärakennuksena vuoteen 1959 asti.
Turun yksityinen yliopisto oli aluksi pieni oppilaitos. Yliopiston muodostivat alkuun humanistinen ja luonnontieteellinen tiedekunta, mutta uusia tiedekuntia perustettiin yliopistoon tasaisella tahdilla sen selvittyä 1900-luvun alun talousvaikeuksista.
Turun yliopiston olemassaolo ja menestys on aina pohjannut yhteisön vahvaan tukeen. Merkittävin esimerkki tästä on, kun 40-luvun lopulla Turun yliopisto sai huomattavan testamenttilahjoituksen pula-ajan talousahdingon keskellä. Sepän pojat, Johnssonin-Joutsenen veljekset olivat vaurastuneet kullankaivajina vuosisadan vaihteen Klondiken kultaryntäyksessä. Veljeksillä ei ollut perillisiä, ja Karl Fredrik Joutsen testamenttasi omaisuutensa kultalöytöineen Turun yliopistolle vaalimaan kotikaupunkinsa tulevaisuutta.
Lahjoituksen turvin yliopisto pystyi laajentamaan pieneksi käyneistä oppirakennuksista Vesilinnanmäelle, nykyiselle Yliopistonmäelle, jossa uusi päärakennus vihittiin käyttöön vuonna 1959. Muuton ja lisääntyneen valtiotuesta myötä opiskelijamäärän opiskelijamäärä kasvoi nopeasti: vuonna 1955 Turun yliopiston opiskelijoita oli vain 1000, kymmenen vuotta myöhemmin luku oli viisinkertaistuistunut.
Yliopiston uusien rakennusten vihkiäisjuhla 23. toukokuuta 1959. Päärakennuksen inskriptio, "Turun Yliopisto – vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle" paljastetaan presidentti Urho Kekkosen puheen aikana.
Vuonna 1974 yliopisto valtiollistettiin ja siirrettiin opetusministeriön alle: Yksityisestä Turun Yliopistosta tuli julkinen Turun yliopisto. Perustutkintojen määrä lisääntyi jatkuvasti ja jatkokoulutus tehostui. Vuoteen 1980 mennessä opiskelijoita oli jo yhdeksän tuhatta.
Samalla yliopiston kansainvälinen toiminta myös voimistui. Turun yliopistossa on tehty koko sen historian ajan kansainvälisen tason tutkimusta ja uusia rohkeita avauksia lukuisilla eri aloilla. Merkittävä esimerkki on, kun vuonna 1974 Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun yliopistollinen keskussairaala perustivat tulevaisuuden lääketiedettä edustavan hankkeen, PET-kuvantamisen keskuksen. Suomen EU-jäsenyys antoi vuonna 1995 entisestään potkua kansainvälistymiselle, ja opiskelijat lähtivät Erasmus-vaihtoon entistä useammin. Yliopisto liittyi samana vuonna myös perinteikkäiden eurooppalaisten yliopistojen Coimbra-verkostoon.
Osakunta-aktiiveja vapunvietossa vuosituhannen vaihteessa.
Yliopisto on jatkanut kasvua ja kansainvälistymistä 2000-luvulle asti, rakentaen yhteiskunnan hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta. Vuonna 2010 toimintaa säätelevä Yliopistolaki muuttui, jonka jälkeen yliopisto ei enää ollut valtiollinen vaan julkisoikeudellinen toimija. Uuden lain myötä noin puolet yliopiston hallituksen jäsenistä valittiin yliopiston ulkopuolelta. Vuonna 2010 Turun yliopisto yhdistyi myös Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Yliopiston pitkäaikainen toive diplomi-insinöörikoulutuksen laajentamiseen omassa tiedekunnassaan toteutui, kun teknillinen tiedekunta aloitti toimintansa 1.1.2021.
Vuonna 2020 kului 100 vuotta siitä, kun Turun yliopisto perustettiin kansalaisliikkeen voimin. Nykypäivänä Turun yliopistossa on kahdeksan tiedekuntaa ja neljä erillistä laitosta. Opiskelijoita on kolmella kampuksella 21 000, joista 1 600 on kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita. Monet heistä kulkevat päivittäin kampuksen päärakennuksen ohi, jonka inskriptio yhä kuvaa yliopiston henkeä osuvasti: "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle."
Aikajana
Kohottaakseen suomen kielen asema sivistyksen kieleksi, suomalaiset kansallisromantikot alkavat ajamaan suomenkielisen yliopiston perustamista. Hanke laajenee Suomen itsenäistyessä suureksi kansanliikkeeksi. Vuonna 1920 ensimmäinen suomenkielinen yliopisto perustetaan Turkuun – maan ensimmäisen koulun ja akatemian synnyinpaikkaan – kansalaiskeräyksen voimin.
1913 Turun yliopiston syntysanat — Uuden Auran tulisieluinen päätoimittaja, maisteri K. N. Rantakari sytyttää vuonna 1913 turkulaiset kamppailemaan suomenkielisen, keisarivallasta riippumattoman yliopiston perustamisen puolesta.
Idea suomenkielisestä yliopistosta omaa juuret jo vuoteen 1821, kun turkulaiset romantikot ehdottivat suomen kielen aseman kohottamista sivistyksen kieleksi. Kuvassa K. N. Rantakarin julistus Uuden Auran loppusyksyn numerossa v. 1913.
1917 Turun Suomalainen Yliopistoseura — Turussa aloitetaan kansalaiskeräys suomenkielisen yliopiston perustamiseksi. Tuloksellista keräystä varten muodostuu Turun Suomalainen Yliopistoseura.
Turun Suomalaisen Yliopistoseuran kirjanpitäjä/kassanhoitaja Anni Saarento (vas.), sihteeri Kaarlo Jäntere, kamreeri Kaarlo Österbladh ja toimistoapulainen Kyllikki.
1917 Suomi itsenäistyy — Itsenäistymisen huuma synnyttää varsinaisen kansanliikkeen yliopiston perustamisvarojen keräämistä varten. Kymmenen päivää Suomen itsenäisyysjulistuksen antamisen jälkeen noin 80 tieteen, kulttuurin ja talouselämän johtohahmoa kokoontuu Helsingin Seurahuoneelle. Tämä "yliopistokokous" antaa vahvan tukensa hankkeelle suomenkielisen yliopiston perustamisesta ja sen sijoittamisesta nimenomaan Turkuun.
1917–20 Yliopistokeräys ja 22 040 lahjoittajaa — Kansalaiskeräykseen kertynyt kolmessa vuodessa 20 miljoonan markan peruspääoma Turun suomenkielisen yliopiston perustamista varten. Keräys koostuu 22 040 lahjoittajasta, joista 8 000 on merkinnyt ammatikseen maanviljelijän, talonemännän, tilallisen tai muun vastaavan. Noin 2 000 lahjoittajista on opettajia, kauppiaita ja liikemiehiä, mutta joukossa on myös runsaasti konttoristeja, liikeapulaisia, räätäleitä, suutareita ja torppareita.
Seinäjoella 16.1.1920. tehty sadan markan kymmenen vuoden vuosilahjoitus Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralle.
1920 Turun Suomalainen Yliopisto perustetaan — Turun Suomalaisen Yliopistoseuran vuosikokous Kalevalan päivänä päättää yksimielisesti, että Turkuun perustetaan suomalainen yliopisto. Kokoukseen osallistuu Helsingistä ylimääräisellä junalla saapunut joukko lahjoittajia ja yliopiston tieteellisen lautakunnan jäseniä. Kokousväki täyttää tuolloin vielä hotellina toimineen Phoenix-rakennuksen salin ääriään myöten.
Hyvin onnistuneesta perustamiskeräyksestä huolimatta Turun Suomalainen Yliopisto joutuu aloittamaan toimintansa taloudellisesti äärimmäisen niukoissa oloissa. Tilannetta vaikeuttavat maailmanlama ja kielikiista. Lykkääntynyt yliopiston vihkimisjuhla ja ensimmäinen promootio pidetään Snellmannin päivänä v. 1927.
1920 Yliopistoseura ostaa hotelli Phoenixin — Toimitilojen puute uhkaa viivästyttää yliopiston varsinaisen toiminnan aloittamista. Onnekkaasti keskeltä kaupunkia vapautuu hotelli Phoenixin rakennus, jonka salissa yliopiston perustamiskokous oli juuri pidetty. Yliopistoseura ostaa Phoenix yliopiston käynnistämistä varten, toimien rakennuksessa lopulta aina vuoteen 1958 asti.
Turun Yliopiston Phoenix-päärakennus kesällä 1922.
1921 Yliopiston kirjasto perustetaan Phoenixiin — Kirjasto aloittaa toimintansa ennen yliopistoa, jonka opetuksen suunnitellaan alkavan seuraavana kesänä. Tarpeellisia kirjahankintoja aletaan laatia ja eri puolilta maata tulleita kirjalahjoituksia luetteloidaan. Ensimmäisenä ylikirjastonhoitajana toimii kirjailija Volter Kilpi vuoteen 1939 asti.
1922 Yliopisto aloittaa kahdella tiedekunnalla — Turun Suomalainen Yliopisto aloittaa toimintansa kesällä 1922. Ensimmäisellä lukukaudella yliopistossa on seitsemän professoria ja 160 opiskelijaa.
Työskentelyä Phoenixin kirjastohuoneiston varastokäytävän ahtaissa oloissa 1920-luvun alussa.
1927 Yliopiston vihkimisjuhla ja ensimmäinen promootio — Yliopiston vihkiäisjuhlat lykkääntyvät eri syistä. Lopulta ne päätetään pitää Snellmanin päivänä 1927, jolloin yliopisto on toiminut viisi vuotta. Samalla juhlistetaan yliopiston muodollista irrottautumista yliopistoseurasta ja järjestetään myös yliopiston ensimmäinen promootio. Juhlavuotena on kulunut tasan sata vuotta vanhan Turun akatemian viimeisestä maisterinpromootiosta.
Yliopistollisen kulkue palaa tuomiokirkosta promootiojumalanpalveluksen jälkeen. Yliopiston vihkiäisjuhla ja ensimmäinen promootio 12. toukokuuta 1927.
Yliopiston talousongelmat pahenevat suoranaiseksi kriisiksi 1930-luvulle tultaessa, kun yliopiston hallinto joutuu törmäyskurssille oman kanslerinsa kanssa korkeakoulun keskeisiä tehtäviä koskevassa kiistassa. Kriisi lopulta ratkeaa yliopiston talouden lähtiessä nousuun suurlahjoitusten myötä, mutta tulevaisuudensuunnitelmat kariutuvat Suomen joutuessa sotaan.
1930–35 Yliopisto kriisissä — Yliopiston kansleri alkaa ajamaan eteenpäin talousahdingosta kärsivän Turun Suomalaisen Yliopiston kandidaatinopetuksen lopettamista ja yliopiston muuttamista pelkäksi tutkimuslaitokseksi. Kriisi ratkeaa kanslerin vaihduttua ja yliopiston talouden lähdettyä nousuun.
Kirjoja ja opiskelijoita kemian laboratoriorakennuksen luentosalissa Iso-Heikkilässä 1930-luvun alussa.
1935 Suurlahjoittajat Kestilä ja Huhtamäki — Heikki Kestilä ja Heikki Huhtamäki ovat esimerkkejä kansallisen kulttuurin elähdyttämistä liike-elämän vaikuttajista, joiden merkittävät lahjoitukset ja aktiivinen toiminta tekevät mahdollisiksi Turun Yliopiston perustamisen ja menestyksekkään selviytymisen vaikeista alkuvuosikymmenistä.
1937 Uusi tähtitorni Iso-Heikkilään — Yliopiston ensimmäinen pieni tähtitorni rakennetaan kemian laboratorion viereen vuonna 1926. Uusi tähtitorni, joka on vieläkin Ursan käytössä Iso-Heikkilän kalliolla, valmistuu vuonna 1937. Professori Yrjö Väisälä ja observaattori Liisi Oterma löytävät sota-aikana Väisälän kehittämien planeettakameran ja kaksoispistemenetelmän avulla satoja ennen tuntemattomia pikkuplaneettoja aurinkokunnan liepeiltä.
Turun Yliopiston tähtitorni Iso-Heikkilässä talvella 1937.
1939–45 Toinen maailmansota — Sota keskeyttää yliopiston toiminnan. Suuri osa miehistä on armeijassa, muut palvelevat kotirintamalla. Yliopiston observatorion yhteydessä valmistetaan optisia laitteita armeijan käyttöön, juhlasalissa toimii kaasunaamaritehdas ja monet tilat palvelevat sotilasvarastoina. Jatkosodan vuosina yliopiston toiminta jatkuu, mutta rajoitettuna. Poikkeusta merkitsee lääketieteellisen tiedekunnan käynnistäminen vaikeissa oloissa.
Ylioppilaskunnan vuosijuhlakulkue Porthanin patsaalla 1930-luvun alkupuolella.
Sodan vuosina yliopiston toiminta jatkuu, mutta rajoitettuna. Poikkeusta merkitsee lääketieteellisen tiedekunnan käynnistäminen vaikeissa oloissa. Rauhan jälkeen yliopisto sopeutuu muuttuneeseen maailmaan pula-ajan jatkuessa. Tilapuutteisiin saadaan vihdoin ratkaisu, kun Vesilinnanmäelle (nyk. Yliopistonmäki) rakentaminen pääsee alkuun Joutsenen kullankaivajaveljesten testamenttilahjoituksen turvin.
1939–45 Toinen maailmansota — Sota keskeyttää yliopiston toiminnan. Suuri osa miehistä on armeijassa, muut palvelevat kotirintamalla. Yliopiston observatorion yhteydessä valmistetaan optisia laitteita armeijan käyttöön, juhlasalissa toimii kaasunaamaritehdas ja monet tilat palvelevat sotilasvarastoina. Jatkosodan vuosina yliopiston toiminta jatkuu, mutta rajoitettuna.
Turun linna jatkosodan alun pommitusten jälkeen 12. heinäkuuta 1941.
1943 Lääketieteellinen tuo uusia tuulia yliopistoon — Pitkään valmisteltu lääketieteellisen tiedekunnan perustaminen Turun yliopistoon toteutuu keskellä sotaa vuonna 1943. Toiminnan täysimittainen käynnistys ottaa aikansa, mutta vie kohti kansainvälistä arvostusta sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Tiedekunnan perustaminen aloittaa uuden kehitysvaiheen koko yliopiston toiminnassa.
1945 Opiskelijamäärä hypähtää — Miesopiskelijoiden määrä kaksinkertaistuu heidän palatessaan sodasta. Opiskelijamäärä nopeasti palaa sotaa edeltäviin vuosiin, mutta hidastuu kasvussaan ja pysyy 400:n suuruisena.
Yliopistolaisia auttamassa pula-ajan perunanistutustalkoissa, Tuorlassa vuonna 1946. Viettämässä levähdystaukoa oikealta observaattori Liisi Oterma, kirjoitusapulainen Hilkka Aaltonen ja neiti Meri Kyrki.
1945 Yliopiston ensimmäinen naispuolinen professori — Silmätautiopin professori Hilja Teräskeli aloittaa kuusivuotisen professuurinsa lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän on koko Suomen järjestyksessä maan kolmas naispuolinen professori.
Hilja Helena Teräskeli (v:een 1919 Träskelin). Silmätautiopin professori 6.4.1945–51.
1946–48 Itäisen rantakadun kirjastohanke — Tilanpuutteesta kärsivä yliopisto alkaa rakentamaan uutta kirjastoa Samppalinnanmäen kylkeen. Työ joudutaan kuitenkin pian keskeyttämään varojen puutteessa.
Yliopiston kirjastotalon suunniteltu paikka Aurajoen rannalla. Kuva otettu joen vastarannalta Samppalinnanmäen suuntaan kesällä 1946.
1948 Joutsenen veljesten suurlahjoitus — Vuosisadan vaihteessa Amerikan kultamailla rikastuneet nummilaiset sepänpojat K.F. Joutsen ja hänen veljensä testamenttaavat omaisuutensa heidän kotikaupunginsa yliopistolle. Lahjoituksella rahoitettu uusi pääkirjasto "Feeniks" ja fysiikka-kemian laitosrakennus valmistuvat vuonna 1954.
Opiskelijamäärä lähtee kovaan nousuuun uudella Vesilinnanmäelle (nyk. Yliopistonmäki) perustetulla kampuksella. Turun kauppakorkeakoulu perustetaan yksityisenä oppilaitoksena. Valtion tuki tulee yliopistolle säännölliseksi.
1950 Turun kauppakorkeakoulu perustetaan — Ajatus kaupallisen korkeakoulutuksen aloittamisesta oli herätetty jo yliopiston perustamisvaiheessa. Hanke toteutuu vihdoin kolmea vuosikymmentä myöhemmin itsenäisenä ja yksityisenä Turun kauppakorkeakouluna.
1954 Yliopisto siirtyy Vesilinnanmäelle — Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemaa yliopistokampusta rakennetaan. Ensimmäisinä valmistuvat pääkirjasto sekä fysiikan ja kemian laitosrakennus.
Uuden kirjastotalon rakentamista kesällä 1953 tai -54.
1955 Turun yliopistossa yli 1 000 opiskelijaa — Yliopistolla on kestänyt 33 vuotta saavuttaa tuhannen opiskelijan raja, mutta lähtee nyt kovaan kasvuun: Kolmen vuoden päästä opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut.
Opiskelijoita upouudessa luentosalissa Yliopistonmäellä 1950-luvun lopulla.
1958 Valtion tuki säännölliseksi — Toistuvien valtionavun anomuksien sijaan yliopisto päättää prosenttilinjasta. 70% yksityisen Turun yliopiston menoista siirtyy valtionvastuulle.
1958 Utsjoen Kevolle perustetaan Lapin tutkimusasema — Yliopiston kaukaisin toimipiste syntyy 1300 kilometrin päähän Turusta pohjoiseen, kun Kevojärven rannalle Utsjoelle perustetaan tutkimusasema Lapin elämän ja arktisen luonnon tutkimusta varten.
Kevon tutkimusaseman vihkiäisiä viettoa kesällä 1958. Presidentti Urho Kekkonen osallistui tilaisuuteen. Professori Paavo Kallio on pitämässä tervehdyspuhetta.
1959 Päärakennuksen vihkiminen — Juhlallisten vihkiäisten yhteydessä paljastetaan Turun yliopiston tunnus ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle”.
Yliopiston uusien rakennusten vihkiäisjuhla 23. toukokuuta 1959. Päärakennuksen inskriptio, "Turun Yliopisto – vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle" paljastetaan presidentti Urho Kekkosen puheen aikana.
60-luvulla Turun yliopisto pyrkii vastaamaan suurten ikäluokkien ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen haasteisiin. Opiskelijamäärä kaksinkertaistuu. Kampuksen laajentamista jatketaan ja yhteiskuntatieteellinen perustetaan omana tiedekuntanaan. Samalla valtakunnallinen korkeakoulupolitiikka ja valtion ote yliopistosta vahvistuvat. Vuosikymmenen lopussa yliopistossa aletaan kamppailemaan hallintouudistuksesta.
1960 Oikeustieteellinen tiedekunta perustetaan — Yksi Turun Suomalaisen Yliopiston perustajien haave toteutuu, kun yliopistoon perustetaan Lainopillinen tiedekunta. Tiedekunta saa omat varsinaiset tilat vasta vuonna 1986.
Lainopillisen tiedekunnan perustamista varten pidettiin Siipisoihtukeräys 12.–14.3.1960. Varojen keräykseen osallistui satoja ylioppilaita.
1964 Yliopiston kymmenestuhannes opiskelija — Vuosien 1922–64 välillä Turun yliopistoon on astunut 10 000 opiskelijaa. Vuonna 1964 yliopistossa on 4 500 opiskelijaa, joista yli puolet on naisia.
Turun yliopiston kymmenestuhannes opiskelija Marita Halonen rehtori Nurmelan vastaanotolla 7. syyskuuta 1964.
1964 Nauvon Seiliin perustetaan Saaristomeren tutkimuslaitos — Airiston eteläreunalle, lyhyen merimatkan päähän Nauvon kirkonkylästä perustetaan Saaristomeren tutkimuslaitos. Akateeminen tutkimus ja opetus rantautuvat Seilin vanhalle hospitaalisaarelle.
1964 Valtionapu suurenee — Turun yliopisto halutaan pitää yksityisenä, mutta yliopisto joutuu hakemaan valtionapua laajentuneen kampuksen ylläpitämiseksi. Yliopiston side julkiseen valtaan vahvenee.
Kulkue saapumassa Tuomiokirkkosiltaa pitkin vuoden 1965 promootiossa. Etualalla kunniantohtoreita, mukaan lukien presidentti Urho Kekkonen.
1965 Dentalia valmistuu — Uudenlaista yliopistoarkkitehtuuria edustava hammaslääketieteen laitosrakennus Dentalia valmistuu Kiinamyllynkadun varteen. Laitosta opetus- ja tutkimustiloineen sekä laboratorioineen pidetään Euroopan nykyaikaisimpana.
Työskentelyä Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos -rakennuksen suuressa klinikkasalissa v. 1987.
1965 Turun yliopistossa yli 5 000 opiskelijaa — Yliopiston opiskelijamäärä on viisinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Opiskelijoita yliopistonmäen keskusaukion suihkualtaan reunustalla kesällä 1960-luvun lopulla. Kuvan keskellä Väinö Aaltosen veistos "Genius ohjaa nuoruutta". Lisätietoa veistoksesta
1966 Suomen korkeakoulukenttä laajenee — Uusien yliopistojen toiminta alkaa Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella. Korkeakoulujen kehittämislaki annetaan vuonna 1966.
1967 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta perustetaan — Valtiotieteelliset oppiaineet olivat kehkeytyneet osana humanistista tiedekuntaa jo yliopiston perustamisvuosina. Yhteiskuntatieteellinen perustetaan omana tiedekuntanaan opintojen näkyvyyden ja hallinnon helpottamiseksi.
Rehtori Tauno Nurmela puhumassa "Runeberg, Lönnrot, Snellman" -patsaan luovutustilaisuudessa v. 1968. Patsas tunnetaan myös nimellä "Kolme vekkulia", ja edustaa kolmea kansallista suurmiestä, jotka aloittivat opintonsa Turun akatemiassa v. 1822. Lisätietoa patsaasta
1969 Luonnontieteiden talo laajenee — Luonnontieteiden talo II vihitään käyttöön Kalevalan päivänä.
Luonnontieteidentalo II kesällä 1972.
1969 Fennicum valmistuu — Humanistisen tiedekunnan tilanpuutteisiin vastataan rakentamalla Aarne Ehojoen suunnittelema Fennicum Henrikinkadulle. Rakennuksen käyttö lopetetaan vuonna 2016 sisäilmaongelmien vuoksi.
Professorivalta yliopistoissa murtuu ja siirrytään kolmikantaiseen hallintomalliin. Turun yliopisto valtiollistetaan 1974. Kasvatustieteiden tiedekunta perustetaan samana vuonna. Opiskelijoiden määrä nousee 1970 seitsemään tuhanteen.
1970 Turun yliopistossa yli 7 000 opiskelijaa — Samalla opiskelijamäärässä vakiintuu naisenemmistö; 4 000 yliopiston opiskelijoista on naispuolisia.
1974 Professorivalta murtuu — Opiskelijat vaativat ”mies ja ääni”-periaatetta. Yliopistojen hallinto uudistetaan. Tutkintojen uudistus toteutetaan 1970-luvun lopulla.
Opiskelijoiden mielenosoitus päärakennuksella hallinnonuudistuspäivänä v. 1970.
1974 Turun yliopisto valtion yliopistoksi — Pitkään valmisteltu laki Turun yliopiston valtiollistamisesta hyväksytään, tehden yliopistosta opetusministeriön alaisen laitoksen. Yliopiston omaisuus siirtyy valtiolle ja samalla yliopiston hallinto uudistetaan niin sanotun kolmikantaperiaatteen mukaisesti.
Esisopimusta Turun Yliopiston valtiollistamiseksi allekirjoitetaan Valtioneuvoston juhlahuoneistossa 29. huhtikuuta 1971.
1974 Kasvatustieteiden tiedekunta perustetaan — Yliopiston valtiollistamisen yhteydessä perustetaan kasvatustieteiden tiedekunta. Turun yliopiston asvatustieteisiin liitetään yliopiston ulkopuolella yliopiston ulkopuolella toimineet Turun väliaikaisen opettajakorkeakoulun ja Rauman opettajaseminaarin sekä näiden harjoittelukoulut.
Rauman opettajankoulutuslaitoksen seminaarinmäki vuonna 1902. V. 1898–99 valmistuneiden opettajaseminaarin rakennusten ympäristö pysyi lähes muuttumattomana 50-luvulle asti.
1974 Huippumodernia kuvantamistekniikkaa — Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun yliopistollinen keskussairaala perustavat tulevaisuuden lääketiedettä edustavan hankkeen, PET-keskuksen. PET-kuvantamisessa tutkitaan hiukkaskiihdyttimellä tuotettujen lyhytaikaisten radioaktiivisten merkkihiukkasten avulla monien erilaisten sairauksien ilmenemistä elimistön aineenvaihdunnassa.
PET-kameran käyttöä Turun keskuksessa. Kuvan ottamisvuosi ei ole tiedossa.
1975 Juslenia valmistuu — Arkkitehti Aarne Ehojoen suunnittelema rakennus valmistuu humanistisia oppiaineita varten. Rakennus nimetään professori ja piispa Daniel Jusleniuksen mukaan, kuka muistetaan varhaisena suomalaisen kulttuurin edistäjänä.
Juslenia v. 1995. Juslenia purettiin v. 2018 uudisrakennus-Aurumin tieltä.
1976 Kielikeskus — Filologian kielilaboratorio tilalle perustetaan yliopiston Kielikeskus erillisenä laitoksena. Vuonna 2017 Kielikeskuksen nimi muutetaan Kieli- ja viestintäopintojen keskukseksi ja kaikki yliopiston kieliopinnot siirretään sen alle.
1978 Laskentakeskus — Yliopiston ATK-osaamista kehitetään perustamalla Laskentakeskus. Vuonna 1994 laskentakeskus lakkautetaan erillislaitoksena.
Yliopisto avautuu yhteiskuntaan, sen toiminnalta odotetaan mitattavaa hyötyä. Tulosohjaus tekee tuloaan. Yhteistyö kaupungin ja elinkeinoelämän kanssa lisääntyy. Merenkulkualan koulutuskeskus ja täydennyskoulutuskeskus perustetaan.
1980 Turun yliopistossa 9 000 opiskelijaa — Yliopiston henkilökuntaan kuuluu yli 1300 henkilö, joista 700 kuuluu opetushenkilökuntaan, 216 opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilökuntaan, 179 hallintoon- ja toimistohenkilökuntaan ja 264 muuhun henkilökuntaan.
Opiskelijoita ilmoittautumassa yliopistoon avajaispäivänä v. 1983.
1980 Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus perustetaan — Keskus toimii kaksikielisenä merenkulkuun, satamatoimintaan ja logistiikkaan erikoistuneena täydennyskoulutuskeskuksena. Keskus on osana Turun yliopiston, Kauppakorkeakoulun, Åbo Akademin ja Merenkulkualan opetuksen ja tutkimuksen kannatusyhdistyksen hanketta.
1985 Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus perustetaan — Avoin korkeakouluopetus, työllisyysopetus ja ammatillinen täydennyskoulutus siirretään keskuksen alle.
Täydennyskoulutuskeskuksen työvoimakoulutuskurssien henkilökuntaa 1980-luvun alkupuolella.
1986 Kampus laajenee entisellä kasarmialueella — Oikeustieteellinen tiedekunta saa vihdoin omat vakituiset tilansa, kun ensimmäinen uudisrakennus, Calonia, rakentuu.
Vastavalmistunut Calonia v. 1986.
Tutkimuslaitokset ja kampus laajenevat, mutta 90-luvun alun lama pysäyttää kasvun sekä aiheuttaa ankaria määrärahaleikkauksia. Määrärahoja leikataan, henkilöstöä lomautetaan, rakentaminen pysähtyy. Vuosikymmenen loppupuoliskolla tilanne alkaa parantua. Yliopisto avautuu ympäröivälle yhteiskunnalle enemmän ja kansainvälistyminen voimistuu maan EU-jäsenyyden mytöä.
1990 Yliopistossa 11 000 opiskelijaa — Yliopiston opiskelijoista 90 on ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita.
Energiset OKL:n tanssijat esiintyivät Turun yliopiston 75. vuosijuhlien iltamilla v. 1995.
1990 BioCity valmistuu — BioCity-rakennuksen ilmentää Turun yliopiston ja muiden alueen tutkimuslaitosten, kaupungin ja lääkealan yritysten yhteistyön vahvistumista ja monipuolistumista. Kampukselle rakentuu bio- ja molekyylitieteiden sekä informaatioteknologian huippututkimuksen keskittymä: Turku Science Park.
Suomen korkeakoululaitoksen 350-vuotisjuhlien kunniaksi järjestettiin historiallinen kulkue osana vuoden 1990 promootiota. Kuvassa Per Brahe ja Isaacus Rothovius Turun akatemian 15.7.1640. vihkiäiskulkueen keskiössä.
1993 Arcanum valmistuu — Kemian ja biokemian yhteisrakennus Arcanum avautuu. Rakennus on osana Kasarmialueen rakentamissuunnitelmaa tila-ahtauden korjaamiseksi.
1993 Hammaslääketieteen perusopetus lopetetaan — Laman iskiessä korkeakoulujen rahoitusta vähennetään voimakkaasti. Sokkiyllätyksen aiheuttaa valtioneuvoston päätös lopettaa yliopiston hammaslääketieteen perusopetus kokonaan syksystä 1994 alkaen.
Turun yliopiston ylioppilaskunta jakoi kaurapuuroa Yliopistonmäellä 24.10.1991. Tapahtuma oli kannanotto hallituksen aikomukselle poistaa kokonaan opiskelijoiden ateriatuki valtion budjetista. Kuun alussa Yliopistonmäelle oli kokoontunut 2000 opiskelijan mielenosoitus.
1994 Yliopiston viestintää vahvistetaan — Turun yliopiston Aurora-lehti ja Radio Aurora perustetaan vuosina 1994 ja 1995. Samalla yliopiston verkkoviestintä käynnistyy.
Radio Aurora aloitti toimintansa 19.1.1996 tiede- ja kulttuuriradiona yhteistyössä Yleisradion kanssa. Kuvassa testataan lähetyspöydän toimintaa uudessa lähetysstudiossa Radio Auroran perustamisvuosina.
1995 Suomi liittyy Euroopan unioniin — Suomen EU-jäsenyys antaa voimakkaan sysäyksen yliopistojen kansainvälistymiselle. Jo pari vuotta aiemmin alkanut suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden osallistuminen Erasmus-opiskelijavaihtoon kasvaa voimakkaasti.
Yliopistonmäen keskusaukio syyskuussa 1996.
1995 Yliopisto liittyy Coimbraan — Nykypäivänä 42 eurooppalaisesta yliopistosta koostuva Coimbra-verkosto pyrkii edistämään kansainvälistymistä, akateemista yhteistyötä, soppimisen ja tutkimuksen huippuosaamista, sekä lobbaamalla Euroopan unionin tasolla.
1997 Turun tietotekniikan tukimuskeskus (TUCS) — Turku Centre for Computer Science, TUCS, perustetaan Turun tiedepuistoon yliopiston, Åbo Akademin ja Kauppakorkeakoulun yhteisenä projektina.
CRE eli eurooppalaisten rehtorien neuvosto piti puolivuotiskongressinsa Turussa 22.5.1997. Vasemmalta oikealle edustajia Torinon yliopiston, Amdsterdamin yliopiston, Åbo Akademin ja Nokian edustajia. Tapaamisessa selvitettiin yliopistojen ja yritysten välisiä innovaatioita.
1999 Bolognan prosessi alkaa — Prosessin tavoitteena on yhdenmukaistaa eurooppalaiset tutkinnot vuoteen 2010 mennessä. Käytännössä näkyvämmät uudistukset Suomessa ovat tutkintojen muuttuminen kaksiportaisiksi, opintoviikoista siirtyminen opintopisteisiin ja arvosanojen skaalan muuttuminen asteikoksi 0-5.
Hammaslääketieteen perusopetus palaa ja yliopisto saa oikeuden antaa diplomi-insinöörin tutkintoja. Tutkimus vahvistuu edelleen. Educarium ja Publicum rakennetaan, sekä Sirkkalan kasarmialue tulee yliopiston käyttöön. Turun yliopisto laajenee Satakuntaan asti: Rauman ja Porin kampukset perustetaan.
2000 Yliopistossa 16 000 opiskelijaa — Noin 800 yliopiston opiskelijoista on ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita.
Uusien opiskelijoiden tutor-ohjausta v. 2000.
2000 Turun yliopisto perustaa yksikön Satakuntaan — Yliopisto aloittaa Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen maisteriohjelman. Osa opetuksesta annetaan Raumalla, mutta pääsääntöisesti opintoaineet keskitetään Poriin.
2002 Educarium ja Publicum valmistuvat — Kasvatustieteilijät ja yhteiskuntatieteilijät pääsevät vihdoin omiin tiedekuntarakennuksiinsa, kun Educarium ja Publicum valmistuvat entiselle Turun kasarmin alueelle.
Educarium ja Publicum v. 2015.
2003 Diplomi-insinööriksi yliopistossa — Valtioneuvosto antaa Turun yliopistolle oikeuden myöntää diplomi-insinöörin tutkintoja. Tutkinnonanto-oikeus mahdollistaa yliopiston monitieteisyyden hyödyntämisen sekä koulutustarjonnan huomattavan laajentamisen diplomi-insinöörikoulutuksessa.
2003 Hammaslääketieteen perusopetus käynnistyy uudestaan — Valtioneuvosto antaa Turun yliopistolle luvan käynnistää uudelleen kymmenen vuotta aiemmin lopetetun hammaslääkärien peruskoulutuksen.
Hakijamäärä Turun yliopistoon kasvoi edelleen 2000-luvulla: Uusia ylioppilaita pyrkijöistä oli vain alle kolmannes v. 2004.
2010 Sirkkalan kasarmialue yliopiston käyttöön — Kampus laajenee, kun Turun yliopisto saa käyttöönsä puolustusvoimilta vapautuneen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Sirkkalan kasarmialueen, jonka kaikki rakennukset saneerataan. Oppiaineet muuttavat alueelta pois vuonna 2020.
Humanistisen tiedekunnan opiskelijoita Sirkkalan kasarmin Historicum-rakennuksella v. 2016.
2008 Lasten yliopisto perustetaan — Turun yliopisto käynnistää ensimmäisenä Suomessa Lasten yliopiston, jonka tunnuslause on Pieniä vastauksia tieteen suuriin kysymyksiin.
Lasten yliopisto vei tieteen ihmeet Laitilan ja Salon vastaanottokeskuksiin v. 2016.
Vuonna 2010 yliopisto ja kauppakorkeakoulu yhdistyvät ja uusi yliopistolaki tulee voimaan. Varainhankintakampanja onnistuu: Yli 10 000 lahjoittajan keräyssumma on yli 12 miljoonaa euroa. Turun yliopisto jatkaa kasvuaan ja kansainvälistymistään.
2010 Uusi yliopistolaki — Uuden lain tavoitteena on vahvistaa yliopistojen autonomiaa ja toimintaedellytyksiä muuttuvassa toimintaympäristössä.
2010 Yliopisto ja kauppakorkeakoulu yhdistyvät — Kauppakorkeakoulusta tulee yliopiston seitsemäs tiedekunta. Yhdistymisellä tavoitellaan entistä kansainvälisempää, korkeatasoisempaa ja kilpailukykyisempää tutkimus- ja opetusyhteisöä.
Kauppakorkeakoulun opiskelijoita Mercatorilla v. 2015.
2010–11 Yliopiston varainhankintakamppanja — Uuden yliopistolain myötä yliopistot irtautuvat valtion tilivirastoasemasta. Niiden itsenäistä taloudellista asemaa vahvistamaan käynnistetään varainhankintakampanja, joka Turun yliopistossa tuottaa valtion suuntaamien vastinrahojen kanssa yli 40 miljoonan euron tuloksen. Keräykseen osallistuu yli 10 000 yliopiston ystävää.
2014 Teutori valmistuu — Kirjastorakennus teutori avataan. Rakennus saa nimensä Turun kauppakorkeakoulua tukeneen teollisuusneuvos Jukka Teutori Tuomisen mukaan. Osa rakennuksesta sijaitsee Tuomisen vanhan kenkätehtaan tiloissa.
Teutorin kulma v. 2014. Keskellä vanha kenkätehdasrakennus, oikealla uudisrakennus.
2015 Turun yliopistossa 21 000 opiskelijaa — 1 600 opiskelijoista on ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita 95 maasta. Henkilökuntaa on 3 000.
Uusia opiskelijoita yliopiston pääaukiolla kesällä 2015.
Turun yliopisto suuntaa seuraavalle vuosikymmenelle.
2020 Turun yliopisto 100 vuotta — Yliopisto muistelee, kun Turun Suomalainen Yliopisto perustettiin Kalevalan päivänä 28.2.1920. Koulutus aloitettiin kesällä 1922 Turun kauppatorin pohjoislaidalla sijainneessa entisessä Phoenix-rakennuksessa, keskustan Yliopistonkadulla.
Yliopistonmäen valoshow Turun yliopiston 100-vuotissyntymäpäivillä v. 2020.
2020–22 Koronaviruspandemia — Yliopisto siirtyy poikkeustilaan kamppailessaan muun maailman rinnalla Covid-19-virusta vastaan. Opetus siirtyy etäälle; kirjastot ja tenttitilat suljetaan tilapäisesti.
Turun yliopiston siipisoihdulla kuvitettu kasvomaski koronavuonna 2020.
2021 Teknillinen tiedekunta perustetaan — Turun yliopiston pitkäaikainen toive diplomi-insinöörikoulutuksen laajentamiseen omassa tiedekunnassaan toteutui, kun teknillinen tiedekunta aloittaa toimintansa.
2021 Aurum-rakennus valmistuu — Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan sekä Turun yliopiston kemian laitos saavat kotinsa yliopistomäen uudessa Aurumissa. Humanistinen tiedekunta muuttaa kemian laitoksen vanhaan Arcanumiin.
Promovendejä istumassa, etualalla kunniatohtoreita. Vuoden 2022 promootio.
2024 Yliopiston ensimmäinen naispuolinen rehtori — FT Marjo Kaartinen aloittaa viisivuotiskautensa Turun yliopiston rehtorina.
Vuosikertomusten kautta voit tutustua yliopiston 2020-luvun toimintaan ja tapahtumiin.
Akateemisia perinteitä Turussa
Rehtorit
Lisätietoa yliopiston historiasta
Jäntere, Kaarlo. Turun yliopiston perustaminen. Suomen kirja, Helsinki 1942.
Vares, Vesa, ja Turun suomalainen yliopistoseura. Yliopistontekijät : Turun Suomalaisen Yliopistoseuran 100 vuotta. Turun Suomalainen Yliopistoseura, Turku 2017.
Koskinen, Mirva, Tiainen, Jussi. Silmin nähden : taideteoksia Turun yliopiston arkkitehtuurissa = Art in architecture at the University of Turku. Turun yliopisto, Turku 1997.
Laaksonen, Hannu et al. Alma mater Aboensis : schools and universities in Turku from the 13th century to Finnish independence = Turkulaiset koulut ja yliopistot 1200-luvulta itsenäisen Suomen syntyyn. Kirja-Aurora, Turku 2006.
Niitemaa, Timo. Genius Aboensis. 1, Tarinoita Turun yliopistosta. Kirja-Aurora, Turku 2010.
Perälä, Tauno. Turun yliopisto 1920-1939. Turun yliopisto, Turku 1970.
Perälä, Tauno. Turun kauppakorkeakoulu 1950-1975. Turun kauppakorkeakoulu, Turku 1975.
Soikkanen, Timo, Rantanen, Mika. Akateemine huumori Aura rannoil 1200-luvult 2000-luvul. Kirja-Aurora, Turku 2004.
Soikkanen, Timo, Rantanen Mika. Akateemine huumori Auran rannoil II. Kirja-Aurora, Turku 2010.
Soikkanen, Timo. Wenäjän varjo : Turun Suomalaisen Yliopiston juurilla. Kirja-Aurora, Turku 2012.
Vares, Vesa. Turun yliopiston historia. Osa 1, Kansallinen tehtävä 1920–1974. Turun yliopisto, Turku 2020.
Vares, Vesa. Turun yliopiston historia. Osa 2, Monimuotoisena maailmalle 1974–2020. Turun yliopisto, Turku 2020.
Kuvat: Turun yliopiston arkisto (ellei toisin mainita)