Turussa tarvitaan kauppatieteellistä koulutusta
Turun kauppakorkeakoulun syntyvaiheet kietoutuvat monin tavoin Turun yliopiston historiaan, mutta kauppatieteellinen koulutus päästiin aloittamaan Turussa vasta, kun hanke irtautui yliopistosta.
Jo vuonna 1919, kun perustettavan yliopiston tieteellistä ohjelmaa pohdittiin, siihen ehdotettiin myös kaupallista korkeakouluopetusta. Ajatus ei ottanut tulta, sillä yliopiston perustajat halusivat aloittaa toiminnan klassisella humanistis-luonnontieteellisellä ohjelmalla. Ajatus kaupallisista oppiaineista oli esillä myös 1930-luvun lopulla, kun yliopistoon kaavailtiin maataloudellista tiedekuntaa. Tämäkin suunnitelma raukeni.
Kolmannen kerran kauppatieteet olivat tarjolla yliopiston ohjelmaan, kun toiminnan laajentamista pohdittiin heti sodan jälkeen. Yliopiston juuri virasta jäänyt rehtori Einar W. Juva, Turun kauppaopiston rehtori Niilo Ikola sekä Turun liikemiesyhdistyksessä aktiivisesti toiminut kauppaneuvos August Laurén laativat asiasta muistion. Muistion mukaan yliopistoon tulisi perustaa kaupallinen tiedekunta, jonka tavoitteena on kasvattaa liike-elämään henkilöitä, joilla olisi kielitaitoa ja yleissivistystä enemmän kuin kauppaopistojen ja kauppakorkeakoulujen tutkinnot suorittaneilla.
Turun liikemiesyhdistys teki yliopiston johdolle esityksen kaupallisen tiedekunnan perustamisesta. Yliopisto ei kuitenkaan esitykseen tarttunut. Syyt yliopiston penseyteen olivat pääosin taloudellisia, mutta takana oli myös monien professorien asenne. He eivät pitäneet käytäntöön suuntautuvaa kaupallista koulutusta tiedeyliopistoon kuuluvana.
Turun liikemiesyhdistys ei jäänyt yliopistossa koettua vastatuulta murehtimaan, vaan ryhtyi valmistelemaan itsenäisen, yksityisen kauppakorkeakoulun perustamista Turkuun. Suunnitelman mukaan laitos toimisi aluksi yhteistyössä Turun kauppaopiston kanssa.
Hanke eteni ripeästi. Liikemiesyhdistys perusti korkeakoulun tukisäätiön ja sen huhtikuussa 1949 koolle kutsumassa kokouksessa säätiön peruspääoma merkittiin kokonaisuudessaan. Seuraavana keväänä valtioneuvosto hyväksyi korkeakoulun perussäännöt ja säätiön valtuuskunta päätti korkeakoulun perustamisesta. Turun kauppakorkeakoulun avajaisjuhlaa päästiin viettämään jo syyskuussa 1950 Turun Akatemiatalossa.
Toiminnan aloittaminen kiinteässä yhteistyössä Turun kauppaopiston kanssa osoittautui järkeväksi. Tarvittavia tiloja saatiin käyttöön kauppaopiston rakennuksesta Aurakadulta, samoin apua opetuksen järjestämiseen. Kun kauppakorkeakoulun ensimmäiseksi rehtoriksi vielä itseoikeutettuna valittiin kauppaopiston rehtori, kokenut hallintomies ja Turun yliopistossa professorinakin 30-luvulla toiminut Niilo Ikola, pääsi laitoksen toiminta heti varsin sujuvasti käyntiin. Kuvassa kansleri Niilo Ikola muuraamassa Turun Kauppakorkeakoulun uudisrakennuksen peruskiveä marraskuussa 1957 pidetyssä yhdistetyssä peruskivenmuuraus- ja harjannostotilaisuudessa.
Turun kauppakorkeakoulu poikkesi aiemmin aloittaneista kauppakorkeakouluista sikäli, että sen opiskelijoiksi hyväksyttiin paitsi ylioppilaita myös kauppaopiston päästötodistuksen saaneita. Tämä aiheutti aluksi ankaraa vastustusta Helsingin vastaavien laitosten piirissä, mutta ajan mittaan nämä seurasivat Turun esimerkkiä.
Vähitellen kauppakorkeakoulun toiminta irtaantui kauppaopistosta. Lopullisesti napanuora laitosten välillä katkesi keväällä 1958, kun kauppakorkeakoulu muutti omaan Yliopistonmäen juurelle valmistuneeseen uudisrakennukseensa. Koulun opiskelijamäärä pysyi suhteellisen pienenä, osin tilojen puutteenkin vuoksi. Opiskelijoiden kokonaismäärä jäi alle kahdensadan ja vasta 1960-luvun alussa vuotuinen sisäänotto ylitti sadan opiskelijan rajan.
Turun kauppakorkeakoulu keskittyi pitkään lähinnä peruskoulutukseen. Laitoksesta valmistui ennen kaikkea ekonomeja ja kirjeenvaihtajia. Ensimmäinen kauppatieteen lisensiaatintutkinto suoritettiin 1960-luvun puolivälissä ja tohtorintutkinto saman vuosikymmenen lopulla.
Tämän jälkeen alkoi niin tutkimuksen kuin koulutuksenkin voimakas kasvu, mikä osaltaan lisäsi toiminnan taloudellisia paineita. Muiden Suomen korkeakoulujen tapaan edessä oli laitoksen valtiollistaminen, mikä Turun kauppakorkeakoulun osalta toteutui vuonna 1977.
Historiallinen ympyrä tavallaan sulkeutui vuonna 2010, kun Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyivät laitosten rehtoreiden Keijo Virtasen ja Tapio Reposen johtamien neuvottelujen tuloksena. Kauppakorkeakoulusta tuli Turun yliopiston seitsemäs tiedekunta.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
Teksti: Timo Niitemaa
Kuvat: Turun yliopiston arkisto (ellei toisin mainita)