Tutkimus espanjan oppiaineessa

Professori Angela Bartens on erikoistunut kreolistiikkaan ja kontaktilingvistiikkaan. Hän on erityisen kiinnostunut vähemmistö- ja vähemmistöistetyistä kielistä, monipaikkaisista ja moninapaisista kielistä sekä afro-luso-hispaanisten kielten kontakteista. Tähän laajaan kenttään sovellettuna hän on kiinnostunut kielipolitiikasta ja -suunnittelusta (LPP), erityisesti kieli-ideologioista, kielten elinvoimaisuudesta ja kehityksestä, mukaan lukien kirjoitusjärjestelmien kehitys ja kielioppien laatiminen. Hän on kiinnostunut myös kielen vaihtelusta ja muutoksesta sekä espanjan ja portugalin morfosyntaksista. Hän on työskennellyt myös kriittisen diskurssianalyysin ja NSM-teorian parissa.

Vuodesta 2010 lähtien Angela Bartens on osallistunut seuraaviin tutkimushankkeisiin:

• Procesos de gramaticalización en la historia del español (I–VII): koordinaattori José Luis Girón Alconchel, vuodesta 2016 alkaen Francisco Javier Herrero Ruiz de Loizaga, Universidad Complutense de Madrid, 2005–2025.
• APiCS (Atlas of Pidgin and Creole Language Structures), koordinaattorit Susanne Michaelis, Philippe Maurer, Magnus Huber ja Martin Haspelmath, Max Planck -instituutti, Leipzig, 2006–2012.
• The World Atlas of Varieties of English, koordinaattorit Bernd Kortmann ja Kerstin Lunkenheimer, 2009–2012. 
• LingTerm, koordinaattori Angela Bartens, 2026–
• Documentación audiovisual, archivo y retorno comunitario de prácticas culturales, memoria oral, saberes de cuidado y transmisión intergeneracional en lengua palenquera, koordinaattori Wendy Váldez Jiménez, 2027–

Lisäksi Angela Bartens kuuluu seuraaviin verkostoihin:

• Kielten ja kulttuurien vertailu ja vastakkain (CoCoLaC), Helsingin yliopisto, 28.02.2011–
• LAGNET Kirjoitusjärjestelmät -teemaryhmä, 2023–
• LAMA (Language Making Network), koordinaattori Philipp Krämer, Brysselin vapaa yliopisto, 2016–

Yliopistonlehtori Hanna Lantto on erikoistunut sosiolingvistiikkaan, monikielisyyteen ja kontaktilingvistiikkaan. Hän on julkaissut useita tutkimuksia kaksikielisestä puheesta ja kieli-ideologioiden vaikutuksesta kielikäytänteisiin Baskimaan kielenelvytyskontekstissa ja saanut Biskajan aluehallinnolta Lauaxeta-kunniapalkinnon työstään baskin kielen hyväksi. Lanton kansainväliset yhteistyöprojektit käsittelevät uusia kielenpuhujia, kieli-ideologioita sekä käyttöpohjaista lähestymistapaa kielikontaktien tutkimukseen. Lantto on viime vuosina tehnyt tutkimusta myös Turun kaupungin kielimaisemista ja johtaa tällä hetkellä Emil Aaltosen Säätiön rahoittamaa projektia Z-sukupolven kieli-ideologiat: kielenrakennus tekstuaalisena performanssina, jossa analysoidaan abiturienttien kieli-ideologioita ja kielikäsityksiä.  

Yliopisto-opettaja Sanna Pelttari on tutkinut suomalaisten espanjan kielen yliopisto-opiskelijoiden välikieltä ja siinä käytettyjä prepositioita. Väitöstutkimuksessaan hän tarkasteli espanjankielisten tubettajien ja heidän seuraajiensa välistä emotionaalista viestintää mm. multimodaalisesta näkökulmasta sekä kielenulkoisten ilmiöiden kuten huomiotalouden, parasosiaalisten suhteiden, sosiaalisen ja emotionaalisen pääoman sekä kiintymyssuhteen näkökulmasta. Hän on ollut myös yhteistyöprojekteissa, jotka ovat keskittyneet kielen opetuksen ja oppimisen teknologioihin (mm. digitaaliset oppimisprofiilit, informaali ja hybridi oppiminen, teknologioiden hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa) sekä digitaaliseen lukutaitoon ja tiedonhakuun. Seuraavassa tutkimusprojektissaan Pelttari tarkastelee espanjankielisissä maissa työskentelevien suomalaisekspatriaattien kielitaidon, kieli-ideologioiden ja asenteiden yhteys integraatioon ja työhyvinvointiin. 

Yliopisto-opettaja Carmen Acosta Vicente on erikoistunut käännöstieteeseen ja tulkkauksen tutkimukseen. Hänen kiinnostuksensa kohdistuu tulkkauksen tutkimuksen ja käännöstieteen lisäksi sosiolingvistiikkaan, vuorovaikutuslingvistiikkaan ja sukupuolentutkimukseen. Artikkeliväitöskirjassaan (Helsingin yliopisto) hän tarkastelee tulkin sukupuolen merkitystä asioimistulkkauksessa, ja erityisesti terveydenhuollon tulkkaustilanteissa. Väitöskirjassaan hän pyrkii tunnistamaan, miten tulkin sukupuoli näkyy tulkkaustilanteissa ja kuinka se vaikuttaa vuorovaikutukseen.