Tutkimus espanjan oppiaineessa

Oppiaineen tutkimus keskittyy espanjan nykykielen tutkimukseen.

Professori Angela Bartensin erikoisalaa ovat kontaktilingvistiikka, erityisesti kreolikielet ja muut vähemmistökielet tai vähemmistökielen asemaan pakotetut kielet sekä afro-luso-hispaaniset kielikontaktit, sekä kielipolitiikka ja kielisuunnittelu, varsinkin kieli-ideologiat, kielten elinvoimaisuus ja kielen kehittäminen mukaan lukien kielioppien laatiminen. Hän tutkii myös kielen variaatiota ja muutosta sekä espanjan ja portugalin morfosyntaksia. Hän on myös julkaissut kriittisen diskurssianalyysin ja NSM-teorian piiriin kuuluvia tutkimuksia.

Yliopistonlehtori Hanna Lantto on erikoistunut sosiolingvistiikkaan, monikielisyyteen ja kontaktilingvistiikkaan. Hän on julkaissut useita tutkimuksia kaksikielisestä puheesta ja kieli-ideologioiden vaikutuksesta kielikäytänteisiin Baskimaan kielenelvytyskontekstissa ja saanut Biskajan aluehallinnolta Lauaxeta-kunniapalkinnon työstään baskin kielen hyväksi. Lanton kansainväliset yhteistyöprojektit käsittelevät uusia kielenpuhujia, kieli-ideologioita sekä käyttöpohjaista lähestymistapaa kielikontaktien tutkimukseen. Lantto on viime vuosina tehnyt tutkimusta myös Turun kaupungin kielimaisemista ja johtaa tällä hetkellä Emil Aaltosen Säätiön rahoittamaa projektia Z-sukupolven kieli-ideologiat: kielenrakennus tekstuaalisena performanssina, jossa analysoidaan abiturienttien kieli-ideologioita ja kielikäsityksiä.  

Yliopisto-opettaja Sanna Pelttari on tutkinut suomalaisten espanjan kielen yliopisto-opiskelijoiden välikieltä ja siinä käytettyjä prepositioita. Väitöstutkimuksessaan hän tarkasteli espanjankielisten tubettajien ja heidän seuraajiensa välistä emotionaalista viestintää mm. multimodaalisesta näkökulmasta sekä kielenulkoisten ilmiöiden kuten huomiotalouden, parasosiaalisten suhteiden, sosiaalisen ja emotionaalisen pääoman sekä kiintymyssuhteen näkökulmasta. Hän on ollut myös yhteistyöprojekteissa, jotka ovat keskittyneet kielen opetuksen ja oppimisen teknologioihin (mm. digitaaliset oppimisprofiilit, informaali ja hybridi oppiminen, teknologioiden hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa) sekä digitaaliseen lukutaitoon ja tiedonhakuun. Seuraavassa tutkimusprojektissaan Pelttari tarkastelee espanjankielisissä maissa työskentelevien suomalaisekspatriaattien kielitaidon, kieli-ideologioiden ja asenteiden yhteys integraatioon ja työhyvinvointiin. 

Yliopisto-opettaja Carmen Acosta Vicente on erikoistunut käännöstieteeseen ja tulkkauksen tutkimukseen. Hänen kiinnostuksensa kohdistuu tulkkauksen tutkimuksen ja käännöstieteen lisäksi sosiolingvistiikkaan, vuorovaikutuslingvistiikkaan ja sukupuolentutkimukseen. Artikkeliväitöskirjassaan (Helsingin yliopisto) hän tarkastelee tulkin sukupuolen merkitystä asioimistulkkauksessa, ja erityisesti terveydenhuollon tulkkaustilanteissa. Väitöskirjassaan hän pyrkii tunnistamaan, miten tulkin sukupuoli näkyy tulkkaustilanteissa ja kuinka se vaikuttaa vuorovaikutukseen.

 

Uusimmat julkaisut

Constructing Uncertainty through News Framing (2026)

Mikael: Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen aikakauslehti
Huotari Léa; Lautenbacher Olli Philippe
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä )