Tutkimus kieli- ja käännöstieteiden laitoksella
Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen tutkijat ovat kiinnostuneet kielten tieteellisestä tutkimuksesta eri näkökulmista. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen opettajat ja tutkijat ovat perehtyneet monialaisesti kielijärjestelmiin, eri kielten ilmiöihin ja historiaan sekä ihmiskielen yleisiin piirteisiin.
Tutkimuksemme vahvuusalueita ovat:
- digitaalinen kielentutkimus
- filologia ja oppi- ja kirjahistoria
- kielellinen vuorovaikutus ja diskurssi
- kielen ja kirjoittamisen muutokset kulttuurisissa murroskohdissa
- kielen oppiminen ja koulutus
- kieliopin ja sanaston tutkimus
- kirjoitetun ja puhutun kielen variaatio
- käännöstieteellinen tutkimus
- monikielisyys ja kielikontaktit
- nykykirjallisuuden tutkimus, erityisesti jälkikoloniaalinen kirjallisuudentutkimus
Turun yliopiston kirjaston valikoimiin kuuluu laaja kokoelma kieli- ja käännöstieteellisiä aineistoja. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen ylläpitämä UTU-Digilang on aineistoinfrastruktuuri, johon on koottu yhteen kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa ja tietotekniikan laitoksessa kehitettyjä ja luotuja digitaalisia kieliaineistoja ja kieliteknologian työkaluja. UTU-Digilang valittiin Turun yliopiston tutkimusinfrastruktuurien tiekarttaan vuosiksi 2021-2023. Olemme myös osa FIN-CLARIAH-konsortiota.
UTU-Digilang-infrastruktuurin avulla tutkijat ja opiskelijat voivat tutkia ja kehittyä kielentutkimuksen alalla tarjoamalla heille pääsyn korpuksiin ja kieliteknologisiin työkaluihin. Kutsumme lämpimästi myös ulkopuolisia hakijoita ja yhteistyökumppaneita mukaan tähän työhön ja elinvoimaisen tutkimusyhteisömme jäseneksi.
Tohtoriopinnoista vastaa tutkinto-ohjelmamme Utuling.
Sitoutumisemme yhteistyöhön ulottuu erilaisiin kulttuurisiin, akateemisiin ja ammatillisiin organisaatioihin. Tämä alleviivaa moniulotteista osallistumistamme akateemiseen yhteisöön ja yhteiskuntaan sen ulkopuolella. Teemme yhteistyötä esimerkiksi Turun museokeskuksen, kansallisen tohtoriverkosto Langnetin ja Suomen kielikoulutuspoliittisen verkoston kanssa tieteellisen vuorovaikutuksen edistämiseksi ja kielitieteellisen tutkimuksen ja opetuksen edistämiseksi koko Suomessa. Yhteytemme Suomen kieltenopettajien liittoon (SUKOL) sekä yrityskumppaneihin, kuten kieliteknologiayrityksiin, käännöstoimistoihin ja kustantajiin, toimivat sillanrakentajina tieteellisen ja yritysmaailman välillä ja varmistavat, että tutkimuksemme ja opetuksemme pysyvät huippuluokassa. Yhteistyömme Åbo Akademin, paikallisten koulujen ja kieltenopettajien kanssa Turussa ja Lounais-Suomessa vahvistaa alueellista osallistumistamme. Lisäksi laaja, kansalliset ja kansainväliset rajat ylittävä alumniverkostomme osoittaa sitoutumisemme kielelliseen huippuosaamiseen ja yhteiskunnalliseen yhteistyöhön.
EC2U-verkoston ja Coimbra-ryhmän jäsenenä Turun yliopistolla on lukuisia mahdollisuuksia opiskelu- ja henkilökuntavaihtoon, opetukseen ja tutkimukseen. Kansainvälinen yhteistyömme laajentaa tutkimus- ja opetusalan toimintaamme Suomen rajojen ulkopuolelle. Laitos on mukana myös eurooppalaisten kääntäjäkoulutusohjelmien verkostossa International Network of Simulated Translation Bureaus (INSTB). Lisäksi tohtoriohjelma Utuling on mukana kansainvälisessä käännöstieteen tohtorikoulujen International Doctorate in Translation Studies-verkostossa. Olemme osa elinvoimaista maailmanlaajuista verkostoa ja teemme yhteistyötä kansainvälisten tieteellisten yksiköiden, tutkimuskeskusten ja organisaatioiden kanssa. Nämä kumppanuudet rikastuttavat akateemista yhteisöämme erilaisilla näkökulmilla ja edistävät yhteisiä tutkimusaloitteita, jotka korostavat kielentutkimuksen universaalia merkitystä. Toivotamme Marie Curie-, Erasmus- ja Fulbright-vieraat lämpimästi tervetulleiksi ja kannustamme myös aktiivisesti yhteisöämme luomaan kansainvälisiä yhteyksiä.
Laitoksemme tukipilareina toimivat kattavat hallinto- ja tukipalvelumme, jotka helpottavat akateemisten ja tutkimuksellisten tavoitteidemme edistämistä. Lisäksi Turun yliopisto tarjoaa tutkijoille hallinto- ja tukipalveluja. Tämä koostuu budjetoinnista, seurannasta ja hankesuunnittelusta. Yliopiston tutkimuspalveluiden ja talouspalveluiden yhteyshenkilöt auttavat valmistautumisessa esimerkiksi Suomen Akatemia- tai EU-hankkeisiin. Pyrimme aktiivisesti tehostamaan väitöskirja- ja post doc -tutkimuksen ohjausta ja mentorointia, joka on olennainen osa tutkimustukea.
Meneillään olevat hankkeet
Eettisesti kestävä kielten opetus on Koneen Säätiön rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tammikuussa 2021. Hankkeen lähtökohtana on kysymys, miten eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteita voidaan edistää kielten opetuksessa ja kielten opettajien koulutuksessa.
Kestävän kehitykseen liittyvien aspektien lisäksi kielellisen tasa-arvon huomioiminen on haaste sekä kielten opetuksessa että kielten aineenopettajakoulutuksessa. Tutkimustietoon perustuen hankkeen tavoitteena on selvittää, mitä eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteet tarkoittavat ja miten niitä voidaan edistää kielten opetuksessa ja kielten opettajien koulutuksessa. Toisaalta kehitämme eettisyyteen, kestävään kehitykseen ja kielellistä tasa-arvoa edistäviä, osallistavia toimintamuotoja kielten oppijoille ja pedagogisia ratkaisuja kielten opettajille ja opettajaopiskelijoille.
Hankkeen vastuullinen johtaja: Minna Maijala
EKKO-työryhmä: Leena Maria Heikkola, Salla-Riikka Kuusalu, Päivi Laine, Maarit Mutta Katja Mäntylä Judi Rose, Veijo Vaakanainen
Lisätietoja hankkeen kotisivulta: https://sites.utu.fi/ekko/
Hankkeen rahoitus: Koneen Säätiö 2021–2025
Hankkeessa tutkitaan etäläsnäolorobotin käyttöä keinona osallistua luokkahuoneessa tapahtuvaan opetukseen. Etäläsnäolorobotti on pyörillä varustettu laite, jota käyttäjä voi ohjata ja liikuttaa toisesta paikasta internet-yhteyden välityksellä videovälitteisen vuorovaikutuksen aikana. Projektissa analysoidaan yliopistoissa videotallennettuja vieraan kielen oppitunteja, joille yksi tai useampi opiskelija osallistuu etäläsnäolorobotin avulla ja yhdessä luokkahuoneessa kasvokkain läsnä olevien osallistujien kanssa. Analyysi nojautuu multimodaalisen keskusteluntutkimuksen menetelmiin ja keskittyy siihen, miten robotin liikekykyä käytetään vuorovaikutuksen ja osallistumisen resurssina. Tulosten avulla voidaan tarkastella etäläsnäoloteknologioiden mahdollisuuksia monipuolistaa etäopiskelutapoja ja tukea koulutuksen saavutettavuutta tarjoamalla osallistumismahdollisuuksia henkilöille, jotka eivät esimerkiksi sairauden tai karanteenin vuoksi pysty osallistumaan luokkahuoneopetukseen.
Tutkija: Teppo Jakonen
Hankkeen rahoitus: Suomen Akatemia 2021–2026
FiRe-akatemiahanke (Finnish Relations) tutkii suomen kielen relationaalisten predikaattien kehitystä kirjakielemme varhaisvaiheista nykypäivään saakka:
Selvitämme keskeisten relationaalisten eli suhteita ilmaisevien kielenainesten (verbit, sijat ja pre- tai postpositiot) kehitystä vanhasta kirjasuomesta (1500-luku) nykypäivään. Aiempi tutkimus on useimmiten keskittynyt suhdepredikaatteihin tietyllä kirjasuomen kaudella, mutta niiden kehitystä ja muuttumista ajassa ei juuri ole tutkittu. Hanke perustuu käyttöpohjaisen kielitieteen teorioihin, erityisesti kognitiiviseen kielioppiin, kognitiiviseen semantiikkaan ja funktionaalis-typologiseen syntaksiin. Projektissa yhdistellään morfologisia, syntaktisia ja semanttisia näkökulmia suhdepredikaatteihin. Aineistoina käytämme olemassa olevia, suomen kirjakielen eri vaiheita edustavia korpuksia, joita on hyvin saatavilla. Hanke keskittyy neljään pääteemaan: 1) transitiivisuuden toteutuminen, 2) modaaliverbien ja infiniittirakenteiden kieliopillistuminen, 3) adverbiaalirakenteiden kehitys ja 4) referoinnin ilmaukset, kommunikaatioverbit sekä kognition ja tunteiden ilmaiseminen.
Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia (2022–2026).
Lisätietoja: Tuomas Huumo
Kertova teksti, kääntäjä ja kone: käyttäjäystävällistä kaunokirjallisuuden käännösteknologiaa etsimässä on Suomen Akatemian rahoittama, käännöstiedettä, kirjallisuustiedettä sekä kieli- ja käännösteknologiaa yhdistävä monitieteinen tutkimushanke. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa tietämystä ilmiöistä, jotka kaikki liittyvät olennaisesti kaunokirjallisuuteen ja sen kääntämiseen.
Tutkimuksen kohteena ovat kerronnallisuus ja sen mallintaminen, kaunokirjalliset piirteet ja niiden käännösongelmat, kaunokirjallisuuden kääntäjien työskentelytavat ja teknologiatarpeet sekä eettiset haasteet, kuten tekijänoikeuskysymykset ja kestävän kehityksen näkökulmat, jotka liittyvät käännösteknologian hyödyntämiseen kaunokirjallisuuden kääntämisessä.
Hankkeessa sovelletaan myös projektin aikana kerättyä dataa käytäntöön. Projektin aikana kehitetään prototyyppi käännösteknologian sovellukselle, jonka tarkoitus on avustaa ihmiskääntäjää kaunokirjallisuuden ammattimaisessa kääntämisessä kieliparissa englanti–suomi. Hankkeen lopulla prototyyppiä kehitetään käytettävyystutkimuksen avulla.
Hankeen johtaja: Kristiina Taivalkoski-Shilov.
Rahoitus: Suomen Akatemia 1.9.2022–.
Hankkeen sivut: https://sites.utu.fi/littra/
Kielten opetus ja oppiminen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttajana (SustainLANG) on Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella syksyllä 2024. Tämän hankkeen lähtökohtana on kielten opetus ja oppiminen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttajana.
SustainLANG-hankkeessa
- tutkitaan, miten kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat suomalaisessa kielten opetuksessa ja oppimisessa eri koulutusasteilla sekä kestävyyskasvatuksen käytännön toteutumista luokkahuoneessa ja opetusmateriaaleissa
- selvitetään millaisia asenteita kielten opettajilla ja oppijoilla on kestävyyskasvatusta kohtaan
- kehitetään uudenlainen teoria- ja käytäntöpohjainen kestävyyskasvatuksen toteuttamismalli kielten oppimiseen ja opettamiseen
Hankkeen avulla saadaan uutta tietoa kielten opetuksessa tapahtuvan kestävyyskasvatuksen nykytilasta ja mahdollisuuksista Suomessa ja tietoa voidaan soveltaa myös kansainvälisesti. Tavoitteena on saada aikaan muutos sekä kielten oppimisen teoriassa että käytänteissä.
Hankkeen vastuullinen johtaja: Minna Maijala
SustainLANG-työryhmä: Salla-Riikka Kuusalu, Päivi Laine, Pekka Lintunen, Eva Malessa, Maarit Mutta, Loretta Saikkonen
Lisätietoja hankkeen kotisivulta: https://sites.utu.fi/sustainlang/
Hankkeen rahoitus: Suomen Akatemia 2024–2028
Koltansaamen kielioppi kolttasaamelaisille: koltansaamen deskriptiivinen referenssikielioppi -tutkimushankkeessa tutkitaan koltansaamea, vakavasti uhanalaista Suomen alkuperäiskieltä. 300–350 puhujan koltansaame on uhanalaisin kolmesta Suomessa puhuttavasta saamen kielestä.
Hankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat kuvata
1) nykykoltansaamen kielioppi,
2) sen historiallisen kehityksen pääpiirteet sekä
3) sosiolingvistisen variaation pääpiirteet.
Hankkeen tuloksena ilmestyy
1) kattava deskriptiivinen referenssikielioppi,
2) tutkimusartikkeleita,
3) tieteellinen artikkelikokoelma,
4) kaksi tekstikokoelmaa sekä
5) yksi väitöskirja.
Hankkeen yleisenä tavoitteena on tukea kolttasaamelaisia oman kielensä ja kulttuurinsa elvyttämisessä.
Tutkimusryhmään kuuluu viisi saamen kielten asiantuntijaa, jotka ovat tutkineet ja opettaneet koltansaamea pitkään. He haluavat tuottaa paremman kielenkuvauksen, joka on samalla helppokäyttöinen apuväline kieliyhteisölle. Tutkimusprosessin aktiivisiksi kumppaneiksi pyydetään koltansaamen kielityöntekijöitä, opiskelijoita ja tavallisia kielenpuhujia.
Hanketta johtaa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Jussi Ylikoski.
Rahoitus: Suomen Akatemia 2022–2026
Hankkeessa työskentelee neljä koltansaamen johtavaa asiantuntijaa:
dos. Eino Koponen 9/2022–8/2026
dos. Taarna Valtonen 9/2022–8/2026
FM Markus Juutinen 1/2023–8/2026
FM Miika Lehtinen 7/2023–8/2026
Hanke on alkanut syyskuussa 2022. Lisätietoja hankkeen kotisivuilta: https://sites.utu.fi/koltansaame/
Hankkeessa tutkitaan suomalaisten metsäsuhteen historiallista kehitystä ekolingvistisen tutkimuksen eli ihmisen ja luonnon suhdetta valaisevan kielentutkimuksen keinoin. Ekolingvistisia näkökulmia yhdistetään filologiseen tutkimukseen, jossa puolestaan tarkastellaan eri-ikäisiä vanhoja tekstiaineistoja niiden historiallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa siten, että tutkittavaa tekstiä voi ymmärtää mahdollisimman syvällisesti.
Tarkastelun kohteena on erityisesti se, millaisena metsäsuhde näyttäytyy kielen sanastossa ja rakenteissa eri aikoina. Tutkimus valaisee, miten tekstien historialliset ja kulttuuriset kontekstit ovat vaikuttaneet kieleen ja sitä kautta ihmisten metsäsuhteeseen. Tarkoituksena on ymmärtää paremmin, miten suomalaisten metsäsuhde on muovautunut sellaiseksi kuin se tänä päivänä on.
Tutkija: Harri Uusitalo
Rahoitus: Koneen Säätiö 2025–2028
Metsäsanoista metsätekoihin eli SeedLING on Koneen Säätiön rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tammikuussa 2024. Hankkeen ytimessä on suomalaisten metsätoimijoiden diskurssien tutkiminen ja vaihtoehtoisten diskurssimallien etsiminen.
Hanke avaa Suomessa käytävää metsäkeskustelua ja sen vaikutuksia ekofilosofisesta näkökulmasta, kielitieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja monitieteistä lähestymistapaa hyödyntäen. Tutkimme kokeellisen tutkimuksen kautta sitä, miten metsäalan toimijoiden diskurssit heijastuvat suomalaisten mielipiteisiin. Tämän lisäksi etsimme vaihtoehtoisia diskursseja, jotka tukevat metsiin liittyvää, kestävyyden periaatteiden mukaista ja ekofilosofialtaan moniarvoisempaa ajattelumallia.
Hanke on osa Koneen Säätiön Metsän puolella -yhteisöä.
Hankkeen vastuullinen johtaja: Minna Maijala
SeedLING työryhmä: Salla-Riikka Kuusalu, Veronika Laippala, Attila Krizsán, Assi-Jutta Kuusela, Telma Peura, Arran Stibbe
Lisätietoja hankkeen kotisivuilta: https://sites.utu.fi/seedling/
Hankkeen rahoitus: Koneen Säätiö 2024–2027
KISUVI-hanke on Koneen Säätiön rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tammikuussa 2022. Hankkeen keskiössä on kirjoittamisen sujuvuuden tutkimus ensi- ja vieraalla kielellä, erityisesti sanastokeskittymien tuottamisen ja käytön tutkimus.
Monimetodinen hanke käyttää apunaan graafiteoriaan pohjautuvaa GGXLog-näppäilyntallennusohjelmaa, jonka visualisointitoiminto tekee uudella tavalla näkyväksi kirjoitusprosessit ja mahdollistaa sanastokeskittymien tarkemman määrittelyn typologisesti eri kieliperheisiin kuuluvissa kielissä. Hankkeen tulokset lisäävät tietoa monikielisen kirjoittajan kirjoitustaidon kehittymisestä ja sujuvuudesta. Ne myös auttavat koulutuksen sekä nykyaikaisten digitaalisten oppimateriaalien laatimisessa ja kehittämisessä.
Hankkeen vastuullinen johtaja: Maarit Mutta, maarit.mutta(at)utu.fi
KISUVI-työryhmä: Sinikka Lahtinen, Päivi Laine, Sanni Linnasaari, Mari Mäkilä, Katja Mäntylä, Antti Suomela, Outi Toropainen, Anne-Maj Åberg
Hankkeen rahoitus: Koneen Säätiö 2022–2026
Hankkeessa tutkitaan kielen, kulttuurin ja vuorovaikutuksen suhdetta. Siinä tarkastellaan, miten suomen ja suomenruotsin vuorovaikutuskäytänteet eroavat ruotsinruotsalaisista ja missä määrin vuorovaikutuskäytänteiden voi sanoa heijastavan kulttuurisia arvoja.
Hanke on jatkoa aiemmalle tutkimusohjelmalle Interaktion och variation i pluricentriska språk - kommunikativa mönster i sverigesvenska och finlandssvenska (Riksbankens jubileumsfond 2013−2020). Hankkeen teoreettisena viitekehyksenä toimii vuorovaikutussosiolingvistiikka, jossa yksittäisten ihmisten ja keskustelujen vuorovaikutuskäytänteitä suhteutetaan niihin laajempiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin, joissa ihmiset yksilöinä toimivat. Hankkeessa vertaillaan vuorovaikutuskäytänteitä suomessa ja suomenruotsissa käyttäen aineistona kahdentyyppisiä tilanteita: teatterien lipunmyynnin asiakaspalvelutilanteita sekä yliopisto-opiskelijoiden ohjauskeskusteluja
Hankkeen vastuullinen johtaja: professori Camilla Wide
Tutkijat: FT Eveliina Tolvanen, FT Anu Rouhikoski, dosentti Tommi Kurki
Rahoitus ja kesto: Svenska kulturfonden i Finland 2023–2026
Vieraskielisen vuorovaikutuksen sujuvuus eri konteksteissa (ILFACT) -hankkeessa tutkitaan vieraskielisen vuorovaikutuksen sujuvuutta. Aiempi sujuvuustutkimus on keskittynyt erityisesti yksilön vieraskielisen puheen sujuvuuden tarkasteluun ja vuorovaikutustilanteisiin pohjautuva multimodaalinen sujuvuustutkimus on harvinaista. Hankkeessa tarkastelun kohteina ovat vieraskielisen vuorovaikutuksen sujuvuuden piirteet ja vuorovaikutuksen sujuvuuteen kohdistuvat arvioinnit. Tutkimusta varten suomalaisilta ja saksalaisilta englannin yliopisto-opiskelijoilta kerätään vuorovaikutusaineisto heidän vieraalla kielellään (englanti) sekä äidinkielellään (suomi tai saksa). Aineisto analysoidaan monimenetelmäisesti määrällisin ja laadullisin menetelmin sekä aineiston multimodaalisuus huomioiden. Tutkimus hyödyttää kielten oppimista, opettamista ja kielitaidon arviointia tuomalla lisätietoa vuorovaikutuksen sujuvuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Hankkeen vastuullinen johtaja: akatemiatutkijatohtori Pauliina Peltonen
Lisätietoja hankkeen kotisivulta: https://sites.utu.fi/flowlang/fi/projektit/ilfact
Hankkeen rahoitus: Suomen Akatemia 2024–2028
Tutkimus tuottaa uutta tietoa suomalaisen kielivarannon kaventumisesta kielenrakennuksen näkökulmasta. Tutkimme kansainvälisestikin ainutlaatuisen aineiston avulla 2000-luvun alussa syntyneen Z-sukupolven kieli-ideologioita: analysoimme kevään 2022 ylioppilaskirjoitusten pakollisen äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon kokeen vastauksia (N = 27 141), joissa abiturienttien tehtävänä oli reflektoida näkemyksiään monikielisyydestä, suomen kielestä ja muista kielistä ja niiden oppimisesta. Sähköinen aineisto avaa koko Suomen laajuisen läpileikkauksen yhden ylioppilaskokelassukupolven tapaan hahmottaa ja arvottaa kieliä ja kielitaitoja.
Lähestymme kirjoitustaidon kokeen vastauksia tekstuaalisina performansseina, esityksinä, jotka heijastelevat abiturienttien käsityksiä yhteiskunnan arvostuksista ja samalla tekevät näkyväksi globaalistikin levinneitä kielikäsityksiä ja kielten välille assosioituja hierarkioita. Projekti uudistaa suomalaista kielitieteen kenttää tuomalla kielenrakennuksen viitekehyksen osaksi kieli-ideologioiden tutkimusta. Projektin tulokset ennakoivat Kansalliskielistrategian mukaisesti tulevaisuuden kielitilanteita ja palvelevat suomalaista kielikoulutuspolitiikkaa ja koulutuksen järjestäjiä.
Hankkeen nettisivu löytyy osoitteesta https://sites.utu.fi/kiera/
Hankkeen johtaja: Hanna Lantto
Hankkeen rahoitus: Emil Aaltosen säätiö, 2023–2026
- Kieliopin metakieli kielisaarekelukiolaisilla (RefGram), Svenska Kulturfonden 2023–2025
- Tieteen ja taikuuden rajamailla (TiTaRa), Koneen Säätiö 2023-2025
- Varhaismodernit graafiset lukutaidot EModGral, Suomen Akatemia 2021-2025
- Translation as a journalistic tool (ASLA-Fulbright Research Grants for Junior Scholars, 2023–2025; The Finnish Cultural Foundation, 2024–2025)
- Johann Georg Zimmermannin Von dem Nationalstolze -teoksen levitys, käännökset ja vastaanotto, 1758–1805 (Suomen Akatemia 2021–2024)
- CORDIALIS (Connecting remote areas through digital competences and cultural heritage) (ERASMUS+, 2022–2024)
- REMODUS – The (Re-)Making of a Discipline: Digital Transformation and Internationalisation in and Beyond Uralic Studies (Erasmus+, 1.12.2021–30.9.2024)
- Romancing the Caribbean: Sea, Sex, and Sustainability in Caribbean Literature and Culture (Turku Institute for Advanced Studies 2022—2024
- Sujuvuus ja epäsujuvuuspiirteet vieraan kielen puheessa (FDF2) (Suomen Akatemia 2020–2024)
- Näkymättömät voimat: vuorovaikutus yliluonnollisen kanssa Suomen kaksikielisten rannikkoalueiden ruotsin- ja suomenkielisessä kansanperinteessä (Svenska kulturfonden, 2019–2023)
- CICAT2025 eli Kiertotalouden katalyytit – innovaatioista liiketoimintaekosysteemeihin. (Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto, 2019–2023)
- Monikielisten puhujien sujuvuus (MultiFluency) (Svenska Kulturfonden, 2020–2023)
- Terävä kiteytys vai tylsä jonninjoutavuus? Kuntien sloganit kielitieteen ja markkinoinnin näkökulmasta (Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) 2020–2022)
- URKO-konsortio (Suomen Akatemian DIGIHUM-ohjelma, 2020–2022)
- Digilang (Turun yliopisto, 2018–2021)
- Helsekvenser och metaspråklig kunskap i tre morfologiskt olika inlärarspråk (Svenska kulturfonden, 2017–2021)
- Uutinen, mielipide vai jotain muuta? Erilaiset tekstit ja niiden automaattinen tunnistus monikielisestä internetistä (Emil Aaltosen säätiö, 2019-2021)
- Community of Practice in Uralic (Finno-Ugric) Studies (ERASMUS +, 2018–2021)
- Kieliä ikä kaikki (Opetushallitus, 2020–2021)
- Interaction and Variation in Pluricentric Languages (IVIP) (Riksbankens jubileumsfond, 2013–2020)
- Ajan ja tavan konstruointi (COMET) -hanke (2015–2020)
- Vauhtia ja virikkeitä varhennettuun kielenopetukseen (Virike) (2019–2020)
- Language and literacy learning through art (LALI) (2017–2020)
Tutkimuskeskukset ja -verkostot
Digin on tutkijaverkosto, jonka tavoitteena on koota ja edistää sekä itse digitaalisuuden tutkimusta että digitaalisia ihmistieteitä, jossa kvantitatiivisia menetelmiä ja suuria digitaalisia aineistoja valjastetaan ihmistieteiden kysymyksiin. Verkosto on monitieteinen ja kokoaa tutkijoita esimerkiksi kielentutkimuksesta, historia-aineista, mediatutkimuksesta, yhteiskuntatieteistä, tietojenkäsittelytieteestä ja oikeustieteestä. Verkoston tutkimus porautuu digitaalisuuteen ja sen merkitykseen monilla eri tasoilla. Esimerkiksi vuorovaikutus, viestintä ja informaation liikkeet, media, ja vallankäyttö, kulttuurin tuottaminen ja tallentaminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen seuraavat kaikki digitaalisessa ympäristössä omanalaisiaan lainalaisuuksia, jotka poikkeavat totutuista ja joissa perinteisesti omaksutut säännöt ja lähestymistavat on mietittävä uudestaan. Digitaalisuus on muuttanut erityisesti ihmistieteiden suhtautumista aineistoihin. Avoimesti ja reaaliaikaisesti on saatavilla valtavia aineistoja, joiden käsittely vaatii uudenlaista, ihmistieteissä aiemmin tuntematonta menetelmäosaamista.
> Digin-verkoston verkkosivusto
Yhteyshenkilö: Veronika Laippala
Kielen oppimisen tutkimuskeskus Leala on monitieteinen kielen oppimiseen keskittyvä tutkimusyhteisö, jonka koordinointi hoidetaan KKL:n piiristä. Mukana tutkijoita eri kieliaineista, ja toiminta linkittyy vahvasti laitoksen tutkimusvahvuuksiin ja opetusohjelmaan erityisesti Kielen oppimisen ja opettamisen tutkinto-ohjelman kautta.
Yhteyshenkilöt: Ilmari Ivaska
> Leala-keskuksen verkkosivusto
RoboLang-tutkimushankkeen verkkosivut:
> sites.utu.fi/robolang
Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen (LaWe) tavoitteena on tukea, edistää ja nostaa esille kielen ja hyvinvoinnin yhteyksiä koskevaa tutkimusta sekä edesauttaa sen soveltamista yhteiskuntaa palvelevaan tarkoitukseen. Hyvinvointi käsitetään laajassa merkityksessä: kielen ja vuorovaikutuksen merkitystä voidaan tarkastella esimerkiksi suhteessa identiteettiin, terveyteen, koulutukseen, kulttuuriin ja diversiteettiin, sosiaalisiin suhteisiin, osallisuuteen, saavutettavuuteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Keskus on monitieteinen ja avoin aineistojen ja metodien suhteen.
Yhteyshenkilö: Jenny Paananen
Tutkimusverkosto kokoaa yhteen monikielisyysilmiöiden ja kielikontaktien parissa työskenteleviä tutkijoita ja opettajia. Sen piirissä on toiminut ja toimii sekä laitoksen yksittäisiä tutkijoita että erilaisia tutkijaryhmiä, esimerkiksi kielimaisematutkimusryhmä, koodinvaihtotutkijoiden ryhmä ja Monikielinen Turku -verkosto. Kieliä ja kontakteja -verkosto tarjoaa eri oppiaineissa työskenteleville tutkimusyhteisön, ja sen kokoontumisissa esitellään käynnissä olevaa tutkimusta ja suunnitellaan tulevia tutkimushankkeita.
Verkoston tutkimusaiheita ovat erityisesti
- monikielisyys, monikulttuurisuus ja muuttoliike
- yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden kielivalinnat ja kielenkäyttö
- vähemmistökielet kontaktitilanteissa
- kielikontaktit ja -konfliktit (sekä nykyajassa että menneisyydessä)
- kontaktilähtöinen variaatio ja muutos, ml. lainasanat ja koodinvaihto
- kieli- ja nimimaisema, kieli-ideologiat ja -asenteet
- Turun alueella eri aikoina ja eri yhteyksissä puhutut kielet
Yhteyshenkilöt: Hanna Lantto ja Janne Skaffari
Turun yliopiston käännöstieteen tutkimusverkosto (TYKÄT) on käännöstieteilijöiden yhteisö, joka tutkii erityisesti ammattikääntämiseen, käännösteknologiaan ja käännöskirjallisuuteen liittyviä ilmiöitä ja niiden risteämiä, kuten kääntäjien ammatillistumista sekä teknologian ja kaunokirjallisuuden kääntämisen suhdetta kautta aikojen. Tutkimuksemme koskee niin nykykääntämistä, kääntämisen historiaa kuin kääntämisen tulevaisuutta, johon itse pyrimme vaikuttamaan tutkimuksemme kautta. Tutkimuksessamme tehdään yhteistyötä myös kääntäjänkoulutuksen ja käännösalan toimijoiden kanssa.
Tietääksemme keitä olemme, meidän on tiedettävä, mistä olemme tulleet. Kääntämisen historian tuntemus antaa pohjaa nykyhetken ymmärtämiseen. Sellaisilla nykyilmiöillä kuin fanikääntäminen tai teknologian muutos on yhtymäkohtia menneeseen kääntämiseen; samoin kääntämisen paikka yhteiskunnassa ja kulttuurissa sekä käännöspalveluiden tai suomennostyön rahoittaminen ja professionaalisuus ovat pysyviä tutkimuskohteita. Tutkimusryhmämme on ollut perustamassa ja aktiivisesti mukana kansallisessa kääntäjänkoulutuksen historiikkihankkeessa. Koulutuksen historiaa on tutkittu mm. keräämällä dokumentteja, tekstejä ja kuvia, ja haastattelemalla entisiä opettajia ja opiskelijoita.
Keskeisimmät tutkimusaiheemme ovat:
- käännetty kauno- ja tietokirjallisuus
- kääntämisen historia
- käännösteknologia
- kääntäjäkoulutus
- tekstien polveutuminen ja niiden väliset suhteet
- kääntäminen audiovisuaalisissa ja digitaalisissa ympäristöissä
> TYKÄT-tutkimusverkoston verkkosivusto
Verkoston johtaja ja yhteyshenkilö: Kristiina Taivalkoski-Shilov
Ideointiryhmä: Tiina Holopainen, Outi Paloposki, Leena Salmi, Kristiina Taivalkoski-Shilov ja Tiina Tuominen
Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö toimii Turun yliopistossa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yhteydessä suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa. Yksikkö perustettiin vuonna 1993 ja vakinaistettiin vuonna 2000.
Yhteyshenkilö: Jussi Ylikoski