Tutkimus kieli- ja käännöstieteiden laitoksella

Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen tutkijat ovat kiinnostuneet kielten tieteellisestä tutkimuksesta eri näkökulmista. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen opettajat ja tutkijat ovat perehtyneet monialaisesti kielijärjestelmiin, eri kielten ilmiöihin ja historiaan sekä ihmiskielen yleisiin piirteisiin. Globaalin toimintaympäristön muutokset lisäävät verkottuneessa maailmassa monikielistymistä ja -kulttuuristumista. Tämä korostaa tuottamamme tiedon merkitystä digitaalistuvassa työelämässä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Laitos edistää aktiivisesti kieliin ja monikielisyyteen liittyvää asiantuntemusta sekä tuottaa osaamista ja tietoa yhteiskunnalle huomioiden myös tekoälyyn ja kestävään kehitykseen liittyvät teemat tutkimuksessaan. Turun yliopiston tutkimuksen temaattisista kokonaisuuksista laitoksen tutkimuksessa ovat monipuolisesti edustettuina digitaaliset tulevaisuudet, kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos, lapset, nuoret ja oppiminen, meri ja merenkulku sekä terveys, diagnostiikka ja lääkekehitys.

Tutkimuksemme vahvuusalueita ovat

  •     digitaalinen kielentutkimus
  •     filologia ja oppi- ja kirjahistoria
  •     kielellinen vuorovaikutus ja diskurssi
  •     kielen ja kirjoittamisen muutokset kulttuurisissa murroskohdissa
  •     kielen oppiminen ja koulutus
  •     kieliopin ja sanaston tutkimus
  •     kirjoitetun ja puhutun kielen variaatio
  •     käännöstieteellinen tutkimus
  •     monikielisyys ja kielikontaktit
  •     nykykirjallisuuden tutkimus, erityisesti jälkikoloniaalinen kirjallisuudentutkimus
 
Tutkimustamme teemme niin itsenäisesti kuin yhdessä – tutkimusryhmissä, -hankkeissa ja -keskuksissa. Tutkimustyöhön meistä osallistuvat paitsi tutkimus- ja opetushenkilökuntaan kuuluvat myös muun muassa tohtorikoulutettavat (ks. laitoksen tohtoriohjelma Utuling) ja muut laitokseen affilioituneet (postdoc-)tutkijat.
 
Tutkimuksemme avulla pyrimme paitsi edistämään tietämystä yllä mainituilla aloilla myös edistämään kielten ymmärtämistä, joka rikastuttaa maailmanlaajuista yhteisöämme.
 
Tervetuloa mukaan!
Infrastruktuuri

Turun yliopiston kirjaston valikoimiin kuuluu laaja kokoelma kieli- ja käännöstieteellisiä aineistoja. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen ylläpitämä UTU-Digilang on aineistoinfrastruktuuri, johon on koottu yhteen kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa ja tietotekniikan laitoksessa kehitettyjä ja luotuja digitaalisia kieliaineistoja ja kieliteknologian työkaluja. UTU-Digilang valittiin Turun yliopiston tutkimusinfrastruktuurien tiekarttaan vuosiksi 2021-2023. Olemme myös osa FIN-CLARIAH-konsortiota.

UTU-Digilang-infrastruktuurin avulla tutkijat ja opiskelijat voivat tutkia ja kehittyä kielentutkimuksen alalla tarjoamalla heille pääsyn korpuksiin ja kieliteknologisiin työkaluihin. Kutsumme lämpimästi myös ulkopuolisia hakijoita ja yhteistyökumppaneita mukaan tähän työhön ja elinvoimaisen tutkimusyhteisömme jäseneksi.

Tohtoriopinnoista vastaa tutkinto-ohjelmamme Utuling.

Paikallinen ja kansallinen yhteistyö

Sitoutumisemme yhteistyöhön ulottuu erilaisiin kulttuurisiin, akateemisiin ja ammatillisiin organisaatioihin. Tämä alleviivaa moniulotteista osallistumistamme akateemiseen yhteisöön ja yhteiskuntaan sen ulkopuolella. Teemme yhteistyötä esimerkiksi Turun museokeskuksen, kansallisen tohtoriverkosto Langnetin ja Suomen kielikoulutuspoliittisen verkoston kanssa tieteellisen vuorovaikutuksen edistämiseksi ja kielitieteellisen tutkimuksen ja opetuksen edistämiseksi koko Suomessa. Yhteytemme Suomen kieltenopettajien liittoon (SUKOL) sekä yrityskumppaneihin, kuten kieliteknologiayrityksiin, käännöstoimistoihin ja kustantajiin, toimivat sillanrakentajina tieteellisen ja yritysmaailman välillä ja varmistavat, että tutkimuksemme ja opetuksemme pysyvät huippuluokassa. Yhteistyömme Åbo Akademin, paikallisten koulujen ja kieltenopettajien kanssa Turussa ja Lounais-Suomessa vahvistaa alueellista osallistumistamme. Lisäksi laaja, kansalliset ja kansainväliset rajat ylittävä alumniverkostomme osoittaa sitoutumisemme kielelliseen huippuosaamiseen ja yhteiskunnalliseen yhteistyöhön.

Kansainvälinen yhteistyö

EC2U-verkoston ja Coimbra-ryhmän jäsenenä Turun yliopistolla on lukuisia mahdollisuuksia opiskelu- ja henkilökuntavaihtoon, opetukseen ja tutkimukseen. Kansainvälinen yhteistyömme laajentaa tutkimus- ja opetusalan toimintaamme Suomen rajojen ulkopuolelle. Laitos on mukana myös eurooppalaisten kääntäjäkoulutusohjelmien verkostossa International Network of Simulated Translation Bureaus (INSTB). Lisäksi tohtoriohjelma Utuling on mukana kansainvälisessä käännöstieteen tohtorikoulujen International Doctorate in Translation Studies-verkostossa. Olemme osa elinvoimaista maailmanlaajuista verkostoa ja teemme yhteistyötä kansainvälisten tieteellisten yksiköiden, tutkimuskeskusten ja organisaatioiden kanssa. Nämä kumppanuudet rikastuttavat akateemista yhteisöämme erilaisilla näkökulmilla ja edistävät yhteisiä tutkimusaloitteita, jotka korostavat kielentutkimuksen universaalia merkitystä. Toivotamme Marie Curie-, Erasmus- ja Fulbright-vieraat lämpimästi tervetulleiksi ja kannustamme myös aktiivisesti yhteisöämme luomaan kansainvälisiä yhteyksiä.

Hallinto- ja tukipalvelut

Laitoksemme tukipilareina toimivat kattavat hallinto- ja tukipalvelumme, jotka helpottavat akateemisten ja tutkimuksellisten tavoitteidemme edistämistä. Lisäksi Turun yliopisto tarjoaa tutkijoille hallinto- ja tukipalveluja. Tämä koostuu budjetoinnista, seurannasta ja hankesuunnittelusta. Yliopiston tutkimuspalveluiden ja talouspalveluiden yhteyshenkilöt auttavat valmistautumisessa esimerkiksi Suomen Akatemia- tai EU-hankkeisiin. Pyrimme aktiivisesti tehostamaan väitöskirja- ja post doc -tutkimuksen ohjausta ja mentorointia, joka on olennainen osa tutkimustukea.

Tutkimuskeskukset ja -verkostot

Digitaalisen vuorovaikutuksen tutkijaverkosto Digin

Digin on tutkijaverkosto, jonka tavoitteena on koota ja edistää sekä itse digitaalisuuden tutkimusta että digitaalisia ihmistieteitä, jossa kvantitatiivisia menetelmiä ja suuria digitaalisia aineistoja valjastetaan ihmistieteiden kysymyksiin. Verkosto on monitieteinen ja kokoaa tutkijoita esimerkiksi kielentutkimuksesta, historia-aineista, mediatutkimuksesta, yhteiskuntatieteistä, tietojenkäsittelytieteestä ja oikeustieteestä. Verkoston tutkimus porautuu digitaalisuuteen ja sen merkitykseen monilla eri tasoilla. Esimerkiksi vuorovaikutus, viestintä ja informaation liikkeet, media, ja vallankäyttö, kulttuurin tuottaminen ja tallentaminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen seuraavat kaikki digitaalisessa ympäristössä omanalaisiaan lainalaisuuksia, jotka poikkeavat totutuista ja joissa perinteisesti omaksutut säännöt ja lähestymistavat on mietittävä uudestaan. Digitaalisuus on muuttanut erityisesti ihmistieteiden suhtautumista aineistoihin. Avoimesti ja reaaliaikaisesti on saatavilla valtavia aineistoja, joiden käsittely vaatii uudenlaista, ihmistieteissä aiemmin tuntematonta menetelmäosaamista.

> Digin-verkoston verkkosivusto

Yhteyshenkilö: Veronika Laippala

Kielen oppimisen tutkimuskeskus Leala

Kielen oppimisen tutkimuskeskus Leala on monitieteinen kielen oppimiseen keskittyvä tutkimusyhteisö, jonka koordinointi hoidetaan KKL:n piiristä. Mukana tutkijoita eri kieliaineista, ja toiminta linkittyy vahvasti laitoksen tutkimusvahvuuksiin ja opetusohjelmaan erityisesti Kielen oppimisen ja opettamisen tutkinto-ohjelman kautta.


Yhteyshenkilöt: Minna Maijala ja Ilmari Ivaska

> Leala-keskuksen verkkosivusto

RoboLang-tutkimushankkeen verkkosivut:
> sites.utu.fi/robolang

Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskus LaWe

Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen (LaWe) tavoitteena on tukea, edistää ja nostaa esille kielen ja hyvinvoinnin yhteyksiä koskevaa tutkimusta sekä edesauttaa sen soveltamista yhteiskuntaa palvelevaan tarkoitukseen. Hyvinvointi käsitetään laajassa merkityksessä: kielen ja vuorovaikutuksen merkitystä voidaan tarkastella esimerkiksi suhteessa identiteettiin, terveyteen, koulutukseen, kulttuuriin ja diversiteettiin, sosiaalisiin suhteisiin, osallisuuteen, saavutettavuuteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Keskus on monitieteinen ja avoin aineistojen ja metodien suhteen.

Yhteyshenkilö: Jenny Paananen

> LaWe-keskuksen verkkosivusto

Kieliä ja kontakteja -tutkimusverkosto

Tutkimusverkosto kokoaa yhteen monikielisyysilmiöiden ja kielikontaktien parissa työskenteleviä tutkijoita ja opettajia. Sen piirissä on toiminut ja toimii sekä laitoksen yksittäisiä tutkijoita että erilaisia tutkijaryhmiä, esimerkiksi kielimaisematutkimusryhmä, koodinvaihtotutkijoiden ryhmä ja Monikielinen Turku -verkosto. Kieliä ja kontakteja -verkosto tarjoaa eri oppiaineissa työskenteleville tutkimusyhteisön, ja sen kokoontumisissa esitellään käynnissä olevaa tutkimusta ja suunnitellaan tulevia tutkimushankkeita.

Verkoston tutkimusaiheita ovat erityisesti

  • monikielisyys, monikulttuurisuus ja muuttoliike
  • yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden kielivalinnat ja kielenkäyttö
  • vähemmistökielet kontaktitilanteissa
  • kielikontaktit ja -konfliktit (sekä nykyajassa että menneisyydessä)
  • kontaktilähtöinen variaatio ja muutos, ml. lainasanat ja koodinvaihto
  • kieli- ja nimimaisema, kieli-ideologiat ja -asenteet
  • Turun alueella eri aikoina ja eri yhteyksissä puhutut kielet

Yhteyshenkilöt: Hanna Lantto ja Janne Skaffari

Turun yliopiston käännöstieteen tutkimusverkosto (TYKÄT)

Turun yliopiston käännöstieteen tutkimusverkosto (TYKÄT) on käännöstieteilijöiden yhteisö, joka tutkii erityisesti ammattikääntämiseen, käännösteknologiaan ja käännöskirjallisuuteen liittyviä ilmiöitä ja niiden risteämiä, kuten kääntäjien ammatillistumista sekä teknologian ja kaunokirjallisuuden kääntämisen suhdetta kautta aikojen. Tutkimuksemme koskee niin nykykääntämistä, kääntämisen historiaa kuin kääntämisen tulevaisuutta, johon itse pyrimme vaikuttamaan tutkimuksemme kautta. Tutkimuksessamme tehdään yhteistyötä myös kääntäjänkoulutuksen ja käännösalan toimijoiden kanssa.

Tietääksemme keitä olemme, meidän on tiedettävä, mistä olemme tulleet. Kääntämisen historian tuntemus antaa pohjaa nykyhetken ymmärtämiseen. Sellaisilla nykyilmiöillä kuin fanikääntäminen tai teknologian muutos on yhtymäkohtia menneeseen kääntämiseen; samoin kääntämisen paikka yhteiskunnassa ja kulttuurissa sekä käännöspalveluiden tai suomennostyön rahoittaminen ja professionaalisuus ovat pysyviä tutkimuskohteita. Tutkimusryhmämme on ollut perustamassa ja aktiivisesti mukana kansallisessa kääntäjänkoulutuksen historiikkihankkeessa. Koulutuksen historiaa on tutkittu mm. keräämällä dokumentteja, tekstejä ja kuvia, ja haastattelemalla entisiä opettajia ja opiskelijoita.

Keskeisimmät tutkimusaiheemme ovat:

  • käännetty kauno- ja tietokirjallisuus
  • kääntämisen historia
  • käännösteknologia
  • kääntäjäkoulutus
  • tekstien polveutuminen ja niiden väliset suhteet
  • kääntäminen audiovisuaalisissa ja digitaalisissa ympäristöissä

> TYKÄT-tutkimusverkoston verkkosivusto

Verkoston johtaja ja yhteyshenkilö: Kristiina Taivalkoski-Shilov

Ideointiryhmä: Tiina Holopainen, Outi Paloposki, Leena Salmi, Kristiina Taivalkoski-Shilov ja Tiina Tuominen

Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö

Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö toimii Turun yliopistossa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yhteydessä suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa. Yksikkö perustettiin vuonna 1993 ja vakinaistettiin vuonna 2000.

Yhteyshenkilö: Jussi Ylikoski

> Tutkimusyksikön verkkosivusto

Rahoitetut hankkeet

CORDIALIS (Connecting remote areas through digital competences and cultural heritage)

CORDIALIS-hanke on monikansallinen ERASMUS+-hanke, jonka tavoitteena on tuottaa pedagogisia materiaaleja ja työkaluja hybridiopetukseen ja -vuorovaikutukseen. Lisäksi hanke pyrkii yhdistämään eri alojen toimijoita paikallisten kielten ja kulttuurien ympärille. Kohderyhmänä ovat nykyiset ja tulevat kieltenopettajat, aikuiskouluttajat, käsityöläiset sekä kulttuurikentän ammattilaiset (kuten mediakirjastolaiset, museoalan henkilöstö).

Hankkeen aikana tutkitaan maailmanlaajuisen COVID-19 kriisin vaikutuksia kansalaisten tarpeisiin käyttää digitaalisia välineitä koulutuksessa sekä monilla ammatti- ja kulttuurialoilla ja pyritään tuomaan pedagogisia ratkaisuja ja hyviä käytänteitä etäviestintään liittyviin ongelmiin. Tutkimuksen perusteella tuotetaan vapaasti saatavilla olevia opetusmateriaaleja, kuten oppaita, tehtäviä, podcasteja ja videoita viidellä eri kielellä (englanti, italia, liettua, ranska ja suomi). Lisätietoja projektista voi lukea hankkeen nettisivulta.

Hankkeen vastuuhenkilö (KKL): Maarit Mutta

Rahoittaja: ERASMUS+ KA220-ADU-Cooperation partnership in adult education Grant number 2021-1-FR01-KA220-ADU-000033544), 2022–2024

Hankepartnerit:

Yhteistyökumppanit Turussa:

  • TY:n humanistinen tiedekunta/Kieli- ja käännöstieteiden laitos
  • EKKO-hanke
  • Kaarinan pääkirjasto
  • TSL Turun työväen sivistysliitto
Eettisesti kestävä kielten opetus (EKKO)

Eettisesti kestävä kielten opetus on Koneen Säätiön rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tammikuussa 2021. Hankkeen lähtökohtana on kysymys, miten eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteita voidaan edistää kielten opetuksessa ja kielten opettajien koulutuksessa. 

Kestävän kehitykseen liittyvien aspektien lisäksi kielellisen tasa-arvon huomioiminen on haaste sekä kielten opetuksessa että kielten aineenopettajakoulutuksessa. Tutkimustietoon perustuen hankkeen tavoitteena on selvittää, mitä eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteet tarkoittavat ja miten niitä voidaan edistää kielten opetuksessa ja kielten opettajien koulutuksessa. Toisaalta kehitämme eettisyyteen, kestävään kehitykseen ja kielellistä tasa-arvoa edistäviä, osallistavia toimintamuotoja kielten oppijoille ja pedagogisia ratkaisuja kielten opettajille ja opettajaopiskelijoille. 

Hankkeen vastuullinen johtaja: Minna Maijala

EKKO-työryhmä: Leena Maria Heikkola, Salla-Riikka Kuusalu, Päivi Laine, Maarit Mutta Katja Mäntylä Judi Rose, Veijo Vaakanainen 

Lisätietoja hankkeen kotisivulta: https://sites.utu.fi/ekko/

Hankkeen rahoitus: Koneen Säätiö 2021–2024

Koneen Säätiön vihreä logo

 

Etäläsnäolorobottivälitteinen kehollinen vuorovaikutus hybrideissä kielenoppimisympäristöissä

Hankkeessa tutkitaan etäläsnäolorobotin käyttöä keinona osallistua luokkahuoneessa tapahtuvaan opetukseen. Etäläsnäolorobotti on pyörillä varustettu laite, jota käyttäjä voi ohjata ja liikuttaa toisesta paikasta internet-yhteyden välityksellä videovälitteisen vuorovaikutuksen aikana. Projektissa analysoidaan yliopistoissa videotallennettuja vieraan kielen oppitunteja, joille yksi tai useampi opiskelija osallistuu etäläsnäolorobotin avulla ja yhdessä luokkahuoneessa kasvokkain läsnä olevien osallistujien kanssa. Analyysi nojautuu multimodaalisen keskusteluntutkimuksen menetelmiin ja keskittyy siihen, miten robotin liikekykyä käytetään vuorovaikutuksen ja osallistumisen resurssina. Tulosten avulla voidaan tarkastella etäläsnäoloteknologioiden mahdollisuuksia monipuolistaa etäopiskelutapoja ja tukea koulutuksen saavutettavuutta tarjoamalla osallistumismahdollisuuksia henkilöille, jotka eivät esimerkiksi sairauden tai karanteenin vuoksi pysty osallistumaan luokkahuoneopetukseen.
 
Tutkija: Teppo Jakonen
Hankkeen rahoitus: Suomen Akatemia 2021–2026

FiRe

FiRe-akatemiahanke (Finnish Relations) tutkii suomen kielen relationaalisten predikaattien kehitystä kirjakielemme varhaisvaiheista nykypäivään saakka:

Selvitämme keskeisten relationaalisten eli suhteita ilmaisevien kielenainesten (verbit, sijat ja pre- tai postpositiot) kehitystä vanhasta kirjasuomesta (1500-luku) nykypäivään. Aiempi tutkimus on useimmiten keskittynyt suhdepredikaatteihin tietyllä kirjasuomen kaudella, mutta niiden kehitystä ja muuttumista ajassa ei juuri ole tutkittu. Hanke perustuu käyttöpohjaisen kielitieteen teorioihin, erityisesti kognitiiviseen kielioppiin, kognitiiviseen semantiikkaan ja funktionaalis-typologiseen syntaksiin. Projektissa yhdistellään morfologisia, syntaktisia ja semanttisia näkökulmia suhdepredikaatteihin. Aineistoina käytämme olemassa olevia, suomen kirjakielen eri vaiheita edustavia korpuksia, joita on hyvin saatavilla. Hanke keskittyy neljään pääteemaan: 1) transitiivisuuden toteutuminen, 2) modaaliverbien ja infiniittirakenteiden kieliopillistuminen, 3) adverbiaalirakenteiden kehitys ja 4) referoinnin ilmaukset, kommunikaatioverbit sekä kognition ja tunteiden ilmaiseminen.

Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia (2022–2026).

Lisätietoja: Tuomas Huumo

Johann Georg Zimmermannin Von dem Nationalstolze -teoksen levitys, käännökset ja vastaanotto, 1758-1805

Hanke tarkastelee valistusajan kansallisen ajattelun ylikansallisia ulottuvuuksia jäljittämällä sveitsiläissyntyisen lääkäri Johann Georg Zimmermannin (1728–1795) Von dem Nationalstolze -teoksen leviämistä, muuntumista ja euroopanlaajuista vastaanottoa. Tutkimus kysyy, miten ja miksi tämän kansallista ylpeyden tunnetta käsittelevän esseen kääntäjät sekä sitä kuvailleet lehtiarvostelut antoivat Zimmermannin tekstille uusia merkityksiä. Tutkimuksen lähtokohtana on, että kansakunnan rakennusta ei ilmiönä voi ymmärtää tarkastelematta sitä historiallisesta näkökulmasta. Tästä syystä hanke tarttuu käännöstutkimuksen metodeihin, joita hyödyntämällä se kykenee ylittämään kansallisiin, kulttuurisiin ja kielellisiin perinteisiin perustuvia tutkimuksellisia raja-aitoja.

Tutkija: Laura Tarkka

Hankkeen rahoitus: Suomen Akatemia 2021–2024

Kertova teksti, kääntäjä ja kone: käyttäjäystävällistä kaunokirjallisuuden käännösteknologiaa etsimässä

Kertova teksti, kääntäjä ja kone: käyttäjäystävällistä kaunokirjallisuuden käännösteknologiaa etsimässä on Suomen Akatemian rahoittama, käännöstiedettä, kirjallisuustiedettä sekä kieli- ja käännösteknologiaa yhdistävä monitieteinen tutkimushanke. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa tietämystä ilmiöistä, jotka kaikki liittyvät olennaisesti kaunokirjallisuuteen ja sen kääntämiseen.

Tutkimuksen kohteena ovat kerronnallisuus ja sen mallintaminen, kaunokirjalliset piirteet ja niiden käännösongelmat, kaunokirjallisuuden kääntäjien työskentelytavat ja teknologiatarpeet sekä eettiset haasteet, kuten tekijänoikeuskysymykset ja kestävän kehityksen näkökulmat, jotka liittyvät käännösteknologian hyödyntämiseen kaunokirjallisuuden kääntämisessä.

Hankkeessa sovelletaan myös projektin aikana kerättyä dataa käytäntöön. Projektin aikana kehitetään prototyyppi käännösteknologian sovellukselle, jonka tarkoitus on avustaa ihmiskääntäjää kaunokirjallisuuden ammattimaisessa kääntämisessä kieliparissa englanti–suomi. Hankkeen lopulla prototyyppiä kehitetään käytettävyystutkimuksen avulla.

Hankeen johtaja: Kristiina Taivalkoski-Shilov.

Rahoitus: Suomen Akatemia 1.9.2022–.

Hankkeen sivut: https://sites.utu.fi/littra/

Kieliopin metakieli kielisaarekelukiolaisilla (RefGram)

RefGram (Reflektiv grammatikkunskap i språkökontext) on Svenska kulturfondenin rahoittama kaksivuotinen hanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa syyskuussa 2023. Hankkeessa tarkastellaan kielisaarekeoppilaiden metakielellistä taitoa ja tietoa molemmissa kotimaisissa kielissä. Kielisaarekeoppilaiden koulusivistyskieli on ruotsi, ja he opiskelevat suomea toisena kotimaisena kielenä. Oppilaat ovat pääsääntöisesti sujuvia molemmissa kielissä.

Aineistoksi kerätään oppilaiden ruotsin ja suomen kielen rakenteista käymiä keskusteluja. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä metakielellisistä tiedoista ja taidoista, joilla on merkitystä kielen oppimiseen ja käyttöön. Tutkimustulosten avulla pystytään vaikuttamaan esimerkiksi kieliopinopetukseen ja sen luonteeseen typologisesti erilaisissa kotimaisissa kielissä.

Hankkeen vastuullinen johtaja: Outi Toropainen (outi.toropainen@utu.fi)

RefGram-työryhmä: Outi Toropainen ja Sinikka Lahtinen

Hankkeen rahoitus: Svenska Kulturfonden 2023–2025

> Lisätietoja hankkeen kotisivulta

Koltansaamen kielioppi kolttasaamelaisille: koltansaamen deskriptiivinen referenssikielioppi

Koltansaamen kielioppi kolttasaamelaisille: koltansaamen deskriptiivinen referenssikielioppi -tutkimushankkeessa tutkitaan koltansaamea, vakavasti uhanalaista Suomen alkuperäiskieltä. 300–350 puhujan koltansaame on uhanalaisin kolmesta Suomessa puhuttavasta saamen kielestä. 

Hankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat kuvata
1) nykykoltansaamen kielioppi,
2) sen historiallisen kehityksen pääpiirteet sekä
3) sosiolingvistisen variaation pääpiirteet. 

Hankkeen tuloksena ilmestyy
1) kattava deskriptiivinen referenssikielioppi,
2) tutkimusartikkeleita,
3) tieteellinen artikkelikokoelma,
4) kaksi tekstikokoelmaa sekä
5) yksi väitöskirja.

Hankkeen yleisenä tavoitteena on tukea kolttasaamelaisia oman kielensä ja kulttuurinsa elvyttämisessä. 

Tutkimusryhmään kuuluu viisi saamen kielten asiantuntijaa, jotka ovat tutkineet ja opettaneet koltansaamea pitkään. He haluavat tuottaa paremman kielenkuvauksen, joka on samalla helppokäyttöinen apuväline kieliyhteisölle. Tutkimusprosessin aktiivisiksi kumppaneiksi pyydetään koltansaamen kielityöntekijöitä, opiskelijoita ja tavallisia kielenpuhujia.

Hanketta johtaa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Jussi Ylikoski.

Rahoitus: Suomen Akatemia 2022–2026

Hankkeessa työskentelee neljä koltansaamen johtavaa asiantuntijaa:
dos. Eino Koponen 9/2022–8/2026
dos. Taarna Valtonen 9/2022–8/2026
FM Markus Juutinen 1/2023–8/2026
FM Miika Lehtinen 7/2023–8/2026

Hanke on alkanut syyskuussa 2022. Lisätietoja on tulossa hankkeen kotisivulle.

Monikielisten kirjoittajien kirjoitusprosessit: sanastokeskittymien ja sujuvuuden visualisointi graafiteorian avulla (KISUVI)

KISUVI-hanke on Koneen Säätiön rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tammikuussa 2022. Hankkeen keskiössä on kirjoittamisen sujuvuuden tutkimus ensi- ja vieraalla kielellä, erityisesti sanastokeskittymien tuottamisen ja käytön tutkimus.

Monimetodinen hanke käyttää apunaan graafiteoriaan pohjautuvaa GGXLog-näppäilyntallennusohjelmaa, jonka visualisointitoiminto tekee uudella tavalla näkyväksi kirjoitusprosessit ja mahdollistaa sanastokeskittymien tarkemman määrittelyn typologisesti eri kieliperheisiin kuuluvissa kielissä. Hankkeen tulokset lisäävät tietoa monikielisen kirjoittajan kirjoitustaidon kehittymisestä ja sujuvuudesta. Ne myös auttavat koulutuksen sekä nykyaikaisten digitaalisten oppimateriaalien laatimisessa ja kehittämisessä.

Hankkeen vastuullinen johtaja: Maarit Mutta, maarit.mutta(at)utu.fi

KISUVI-työryhmä: Sinikka Lahtinen, Päivi Laine, Mari Mäkilä, Katja Mäntylä, Outi Toropainen, Anne-Maj Åberg

Hankkeen rahoitus: Koneen Säätiö 2022–2025

Koneen Säätiön logo

REMODUS

REMODUS – The (Re-)Making of a Discipline: Digital Transformation and Internationalisation in and Beyond Uralic Studies on Euroopan unionin Erasmus+-ohjelman (KA220-HED Cooperation partnerships in higher education) kautta rahoitettu opetusverkosto. Rahoitus kattaa kolme vuotta: 1.12.2021–30.9.2024.

Verkosto käsittää kymmenen eurooppalaista korkeakoulua, joissa on suomalais-ugrilaista kielentutkimusta eli uralistiikkaa opettava yksikkö: Turun ja Helsingin yliopistojen lisäksi Münchenin Ludwig Maximilianin yliopisto, Hampurin yliopisto, Uppsalan yliopisto,  Tarton yliopisto, Budapestin Eötvös Lorándin yliopisto, Szegedin yliopisto, Latvian yliopisto ja koordinaattorina Wienin yliopisto.

Fennougristiikka eli uralistiikka on tutkimus- ja opetusalaltaan laaja. Se käsittää kansalliskielten (suomi, viro, unkari) lisäksi kolmisenkymmentä uhanalaista kieltä. Uralistiikan laitokset/oppiaineet ovat yleensä pieniä, ja niiden tutkijat ovat erikoistuneet vain osaan kielikunnasta. REMODUS-verkoston kautta eri yliopistojen opiskelijat ja nuoret tutkijat voivat perehtyä kieliin ja tutkimusparadigmoihin, joiden opetusta heidän omassa opinahjossaan ei ole tarjolla.

Verkosto järjestää vuosittain talvikoulun ja verkkokursseja sekä uralilaisista kielistä että teoriakysymyksistä ja tarjoaa samalla kaikille jäsenilleen kansainvälisen asiantuntijayhteisön tuen.

Lue lisää: https://remodus.univie.ac.at/

Romancing the Caribbean: Sea, Sex, and Sustainability in Caribbean Literature and Culture

Romancing the Caribbean tutkii meren ja seksuaalisuuden yhteisliitosta karibialaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa tavoitteenaan luoda ekologisesti kestävämpiä käsityksiä karibialaisesta merestä ja siihen liitetystä seksuaalisuudesta niin kauno- kuin populaarikirjallisuudessa.

Karibia on historiallisesti halun kohde: sen luonnonvaroja ja raaka-aineita sekä väestöjä on käytetty ja nautittu länsimaisen hyvinvoinnin tarpeisiin. Tämä käyttö ja kierrätys asettuu projektin tutkimuslinssin mukaisesti romanssin kehykseen, jossa Karibia on halun kohde ja paikka. Romanssi syntyy veden ja meren äärellä, kuten vaikkapa risteily- tai rantalomaturismin kontekstissa, mutta myös kirjallisuuden muodossa. Tutkimuksessa tarkastellaan sellaisia karibialaisia englanninkielisiä tekstejä, joissa meri, vesi, ja seksuaalisuus risteytyvät uniikilla tavalla romanssin kontekstissa, vaikka teokset eivät olisi suoranaisesti romanttista kirjallisuutta. Laajan merinarratiivien katalogin avulla tutkimus pureutuu tapoihin, joilla käsityksiä seksuaalisuudesta ja ihmisyydestä tuotetaan meren kautta: se on identiteetin lähde, mutta myös vaarantunut ja vaaran tila. Meren suojelun ja ihmisen sekä meren välisen suhteen ehtojen tarkastelu on tutkimuksen keskiössä. Tähän kuuluvat mm. keskustelut meren ja kirjallisuuden kestävyydestä ja kulutuksesta.

Hankkeen johtaja: Elina Valovirta

Hankkeen rahoitus: Turku Institute for Advanced Studies, 2022–2024

Sujuvuus ja epäsujuvuuspiirteet vieraan kielen puheessa (FDF2)

Tässä hankkeessa tarkastellaan puhutun kielen sujuvuutta ja epäsujuvuutta monitieteisestä näkökulmasta. Hanke yhdistää menetelmiä sekä vieraan kielen oppimisen että psykolingvistiikan viitekehyksistä. Näihin aloihin perehtyneistä tutkijoista koostuvan FlowLang-ryhmän tavoitteena on selventää sujuvuuden luonnetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä monipuolisella aineistolla (sisältäen psykolingvistisiä testejä, suullisia puhenäytteitä sekä kyselyaineistoa). Hanke pyrkii käsitteistämään uudella tavalla vieraan kielen sujuvuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Keskeisinä painopisteinä ovat erilaisten tehtävätyyppien (monologi ja dialogi) ja puhujan henkilökohtaisten ominaisuuksien (kognitiiviset prosessit, koettu ahdistus ja äidinkielen sujuvuus) vaikutus vieraan kielen puheen sujuvuuteen. Tuloksia voidaan hyödyntää niin kielen oppimisessa, opettamisessa ja kielitaidon testaamisessa kuin myös esimerkiksi digitaalisten mobiilioppimissovellusten kehitystyössä.

Hankkeen johtaja: Pekka Lintunen

Hankkeen rahoitus: Suomen Akatemia 2020–2024

Hankkeen verkkosivusto: https://sites.utu.fi/flowlang/fi/

Suomen kansalliskielten kommunikatiiviset mallit (KoM2Språk)

Hankkeessa tutkitaan kielen, kulttuurin ja vuorovaikutuksen suhdetta. Siinä tarkastellaan, miten suomen ja suomenruotsin vuorovaikutuskäytänteet eroavat ruotsinruotsalaisista ja missä määrin vuorovaikutuskäytänteiden voi sanoa heijastavan kulttuurisia arvoja.

Hanke on jatkoa aiemmalle tutkimusohjelmalle Interaktion och variation i pluricentriska språk - kommunikativa mönster i sverigesvenska och finlandssvenska (Riksbankens jubileumsfond 2013−2020). Hankkeen teoreettisena viitekehyksenä toimii vuorovaikutussosiolingvistiikka, jossa yksittäisten ihmisten ja keskustelujen vuorovaikutuskäytänteitä suhteutetaan niihin laajempiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin, joissa ihmiset yksilöinä toimivat. Hankkeessa vertaillaan vuorovaikutuskäytänteitä suomessa ja suomenruotsissa käyttäen aineistona kahdentyyppisiä tilanteita: teatterien lipunmyynnin asiakaspalvelutilanteita sekä yliopisto-opiskelijoiden ohjauskeskusteluja

Hankkeen vastuullinen johtaja: professori Camilla Wide

Tutkijat: FT Eveliina Tolvanen, FT Anu Rouhikoski, dosentti Tommi Kurki

Rahoitus ja kesto: Svenska kulturfonden i Finland 2023–2026

Hankkeen verkkosivut

Translation as a journalistic tool

“Translation as a journalistic tool” post doc research project investigates the usage of foreign language sources in media.

Foreign language sources are central in news production: they help journalists gain wider knowledge about a particular event and build trust with the audience. Furthermore, reliability and plurality of sources are a guarantee of quality and freedom of the press. Financial constraints have led media companies to cut the number of foreign correspondents and to rely more and more on news agencies’ services and major international news media when reporting on foreign countries. This material is mainly in English, and journalists have to rely solely on it when they don’t speak the language of the reported foreign country. Such reliance on secondary source material can compromise the diversity of voices and perspectives in the media.

This research aims to shed light on the use of foreign language source texts, their status and their impact on the news process. It examines how the participation of journalists, through their location and language skills, affects the sources used and the subjects addressed through them in the news.

The empirical material of the study consists of the media coverage of two non-English speaking, historically related foreign countries: France and Mali by two of the largest media outlets in Finland. Very recently, Finnish journalists themselves have raised concerns about the narrowing range of their language expertise, which has led, in their opinion, to an overrepresentation of Finnish and English sources in the Finnish media. The reliance on one specific language and a larger use of this kind of secondary source material might limit the diversity of perspectives in the media landscape. Thus, the project aims to explore whether the possible reliance on secondary English-language source material affects the Finnish media. For example, could limitation of multiplicity and diversity of sources be a threat to social cohesion and democracy?

“Translation as a journalistic tool” is a post doc project conducted in two universities: the University of California, Berkeley and the University of Tartu. It is funded by:

  • ASLA-Fulbright Research Grants for Junior Scholars from the Finnish Fulbright Foundation co-shared with the University of Turku for post-doctoral research at the University of California Berkeley, USA, 1.9.2023–31.1.2024
  • The Finnish Cultural Foundation through The Finnish Foundations’ Post Doc Pool for post-doctoral research at University of Tartu, Estonia, 1.2.–31.12.2024

Project Leader: Léa Huotari

Varhaismodernit graafiset lukutaidot (EModGraL)

Hankkeessa tutkitaan, miten tietoa visualisoitiin uuden ajan alun englanninkielisissä painetuissa kirjoissa. Tarkastelemme kirjoissa esiintyviä graafisia elementtejä kuten kaavioita ja taulukoita selvittääksemme, millaisia tiedon visualisoinnin keinoja kirjanpainajat hyödynsivät ja kuinka kansankieliset graafiset lukutaidot kehittyivät. Kartoitamme laadullisesti ja määrällisesti, millaisia graafisia elementtejä kirjoissa on ja kehitämme mallin näiden elementtien luokitteluun. Tutkimme, miten kirjan kohdeyleisö ja aihe vaikuttivat graafisten elementtien käyttöön. Tarkastelemme myös, millaisia kielellisiä strategioita graafisten elementtien rinnalla käytettiin esimerkiksi kuvateksteissä ja muissa lukijaa opastavissa tekstinkohdissa. Hankkeen tulokset paljastavat, millaisia graafisia lukutaitoja graafisten elementtien käyttöön liittyi ja kuinka nämä lukutaidot kehittyivät 1473–1800 – ajanjaksolla, jota leimaa lukutaidon nopea leviäminen ja lukijakunnan moninaistuminen. Tuloksemme kertovat myös graafisten elementtien roolista tiedonvälityksessä erityisesti kansankielisten kirjojen osalta.

Hankkeen johtaja: Matti Peikola

Rahoitus: Suomen Akatemia 2021–25

Hankkeen verkkosivut

Z-sukupolven kieli-ideologiat: kielenrakennus tekstuaalisena performanssina

Tutkimus tuottaa uutta tietoa suomalaisen kielivarannon kaventumisesta kielenrakennuksen näkökulmasta. Tutkimme kansainvälisestikin ainutlaatuisen aineiston avulla 2000-luvun alussa syntyneen Z-sukupolven kieli-ideologioita: analysoimme kevään 2022 ylioppilaskirjoitusten pakollisen äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon kokeen vastauksia (N = 27 141), joissa abiturienttien tehtävänä oli reflektoida näkemyksiään monikielisyydestä, suomen kielestä ja muista kielistä ja niiden oppimisesta. Sähköinen aineisto avaa koko Suomen laajuisen läpileikkauksen yhden ylioppilaskokelassukupolven tapaan hahmottaa ja arvottaa kieliä ja kielitaitoja.

Lähestymme kirjoitustaidon kokeen vastauksia tekstuaalisina performansseina, esityksinä, jotka heijastelevat abiturienttien käsityksiä yhteiskunnan arvostuksista ja samalla tekevät näkyväksi globaalistikin levinneitä kielikäsityksiä ja kielten välille assosioituja hierarkioita. Projekti uudistaa suomalaista kielitieteen kenttää tuomalla kielenrakennuksen viitekehyksen osaksi kieli-ideologioiden tutkimusta. Projektin tulokset ennakoivat Kansalliskielistrategian mukaisesti tulevaisuuden kielitilanteita ja palvelevat suomalaista kielikoulutuspolitiikkaa ja koulutuksen järjestäjiä.

Hankkeen nettisivu löytyy osoitteesta https://sites.utu.fi/kiera/

Hankkeen johtaja: Hanna Lantto

Hankkeen rahoitus:  Emil Aaltosen säätiö, 2023–2026

Päättyneitä hankkeita
  • Näkymättömät voimat: vuorovaikutus yliluonnollisen kanssa Suomen kaksikielisten rannikkoalueiden ruotsin- ja suomenkielisessä kansanperinteessä (Svenska kulturfonden, 2019–2023)
  • CICAT2025 eli Kiertotalouden katalyytit – innovaatioista liiketoimintaekosysteemeihin. (Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto, 2019–2023)
  • Monikielisten puhujien sujuvuus (MultiFluency) (Svenska Kulturfonden, 2020–2023)
  • Terävä kiteytys vai tylsä jonninjoutavuus? Kuntien sloganit kielitieteen ja markkinoinnin näkökulmasta (Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) 2020–2022)
  • URKO-konsortio (Suomen Akatemian DIGIHUM-ohjelma, 2020–2022)
  • Digilang (Turun yliopisto, 2018–2021)
  • Helsekvenser och metaspråklig kunskap i tre morfologiskt olika inlärarspråk (Svenska kulturfonden, 2017–2021)
  • Uutinen, mielipide vai jotain muuta? Erilaiset tekstit ja niiden automaattinen tunnistus monikielisestä internetistä (Emil Aaltosen säätiö, 2019-2021)
  • Community of Practice in Uralic (Finno-Ugric) Studies (ERASMUS +, 2018–2021)
  • Kieliä ikä kaikki (Opetushallitus, 2020–2021)
  • Interaction and Variation in Pluricentric Languages (IVIP) (Riksbankens jubileumsfond, 2013–2020)
  • Ajan ja tavan konstruointi (COMET) -hanke (2015–2020)
  • Vauhtia ja virikkeitä varhennettuun kielenopetukseen (Virike) (2019–2020)
  • Language and literacy learning through art (LALI) (2017–2020)
  • Suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktinen tietokanta (Arkisyn) (2013–2019)
  • Kielikontaktien tutkimattomat kontekstit: kääntäminen ja tulkkaus (2015–2018)
  • Social media from Nordic to global contexts (SoNoGlo) (2016–2018)
  • Fennougristiikan kv. verkosto (2016–2018)
  • Täsmäopetusta edistyneille suomenoppijoille (Koneen Säätiö, 2016–2018)
  • Suomenkielinen internet kieliaineistoksi (Finnish Internet Parsebank)
  • Kielen ja vuorovaikutuksen yksiköt (Suomen Akatemia, Japan Society for the Promotion of Science, 2014–2017)
  • Out of the Ordinary: Challenging Commonplace Concepts in Anglophone Literature (Suomen Akatemia, 2014–2017)
  • Online Udmurt–Finnish–Udmurt dictionary (Koneen Säätiö, 2015–2016)
  • Suomen kielen prosodian alueellinen ja sosiaalinen variaatio (Koneen Säätiö, 2013–2015)
  • Subjektin ilmaiseminen suomessa ja muissa itämerensuomalaisissa kielissä (Suomen Akatemia, 2011–2014)
  • TIME: Translation Research Training. An Integrated and Intersectoral Model for Europe (Euroopan komissio, 2011–2014)
  • OPTIMALE: Optimising Professional Translator Training in a Multilingual Europe (Euroopan komissio, 2011–2013)
  • Language learning and social media: 6 key languages (Euroopan komissio, 2010–2012)
  • Westhin koodeksi (Suomen Kulttuurirahasto, 2010–2012)
  • Subtitles and language learning, Lifelong Learning programme (Euroopan komissio, 2009–2012)
  • Silence as Voice: Reempowering the disempowered in contemporary English literatures (Suomen Akatemia, 2008–2011)
  • På väg mot kommunikativ kompetens: tillägnandet av svenskans struktur hos finska inlärare (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2007–2010)

Uusimmat julkaisut

Introduction (2024)

Coats Steven, Laippala Veronika
(Vertaisarvioitu artikkeli kokoomateoksessa (A3))

Artikkeli valmiiksi 12 viikossa (2024)

Hiiskuttua: Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkolehti
Reunanen Elisa, Varila Mari-Liisa, Mahlamäki Tiina
(Artikkeli ammattilehdessä tai kirjoitus ammatillisessa blogissa (D1))