Tutkimus kieli- ja käännöstieteiden laitoksella

Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen opettajat ja tutkijat ovat perehtyneet monialaisesti kielijärjestelmiin, eri kielten ilmiöihin ja historiaan sekä ihmiskielen yleisiin piirteisiin. Turun yliopiston tutkimuksen temaattisista kokonaisuuksista laitoksen tutkimuksessa ovat monipuolisesti edustettuina digitaaliset tulevaisuudet, kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos sekä lapset, nuoret ja oppiminen.

 

 

Tutkimuksemme vahvuusalueita ovat

  •     digitaalinen kielentutkimus
  •     filologia ja oppi- ja kirjahistoria
  •     kielellinen vuorovaikutus ja diskurssi
  •     kielen ja kirjoittamisen muutokset kulttuurisissa murroskohdissa
  •     kielen oppiminen ja koulutus
  •     kieliopin ja sanaston tutkimus
  •     kirjoitetun ja puhutun kielen variaatio
  •     käännöstieteellinen tutkimus
  •     monikielisyys ja kielikontaktit
  •     nykykirjallisuuden tutkimus, erityisesti jälkikoloniaalinen kirjallisuudentutkimus

Tutkimuskeskukset ja -verkostot

Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö

Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö toimii Turun yliopistossa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yhteydessä suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa. Yksikkö perustettiin vuonna 1993 ja vakinaistettiin vuonna 2000.

> Tutkimusyksikön verkkosivusto

Digitaalisen vuorovaikutuksen tutkijaverkosto Digin

Digin on tutkijaverkosto, jonka tavoitteena on koota ja edistää sekä itse digitaalisuuden tutkimusta että digitaalisia ihmistieteitä, jossa kvantitatiivisia menetelmiä ja suuria digitaalisia aineistoja valjastetaan ihmistieteiden kysymyksiin. Verkosto on monitieteinen ja kokoaa tutkijoita esimerkiksi kielentutkimuksesta, historia-aineista, mediatutkimuksesta, yhteiskuntatieteistä, tietojenkäsittelytieteestä ja oikeustieteestä. Verkoston tutkimus porautuu digitaalisuuteen ja sen merkitykseen monilla eri tasoilla. Esimerkiksi vuorovaikutus, viestintä ja informaation liikkeet, media, ja vallankäyttö, kulttuurin tuottaminen ja tallentaminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen seuraavat kaikki digitaalisessa ympäristössä omanalaisiaan lainalaisuuksia, jotka poikkeavat totutuista ja joissa perinteisesti omaksutut säännöt ja lähestymistavat on mietittävä uudestaan. Digitaalisuus on muuttanut erityisesti ihmistieteiden suhtautumista aineistoihin. Avoimesti ja reaaliaikaisesti on saatavilla valtavia aineistoja, joiden käsittely vaatii uudenlaista, ihmistieteissä aiemmin tuntematonta menetelmäosaamista.

> Digin-verkoston verkkosivusto

Käännösviestinnän, -teknologian ja -kirjallisuuden tutkimusverkosto

Käännösviestinnän, -teknologian ja -kirjallisuuden tutkimusverkosto perustettiin tammikuussa 2019. Olemme käännöstieteilijöiden yhteisö, joka tutkii erityisesti ammattikääntämiseen, käännösteknologiaan ja käännöskirjallisuuteen liittyviä ilmiöitä ja niiden risteämiä, kuten kääntäjien ammatillistumista sekä teknologian ja kaunokirjallisuuden kääntämisen suhdetta kautta aikojen. Tutkimuksemme koskee niin nykykääntämistä, kääntämisen historiaa kuin kääntämisen tulevaisuutta, johon itse pyrimme vaikuttamaan tutkimuksemme, kääntäjäkoulutuksen ja tiedottamisen kautta.  

Tietääksemme, keitä olemme, meidän on tiedettävä, mistä olemme tulleet. Kääntämisen historian tuntemus antaa pohjaa nykyhetken ymmärtämiseen, ja sellaisilla nykyilmiöillä kuin fanikääntäminen tai teknologian muutos on yhtymäkohtia menneeseen kääntämiseen; samoin kääntämisen paikka yhteiskunnassa ja kulttuurissa ja käännöspalveluiden tai suomennostyön rahoittaminen ja professionaalisuus ovat pysyviä tutkimuskohteita.

Keskeisimmät tutkimusaiheemme ovat: 

  • käännetty kauno- ja tietokirjallisuus
  • kääntämisen historia Suomessa
  • konekääntäminen ja käännösteknologia
  • kääntäjäkoulutus
  • kääntämisen etiikka 
  • kääntämisen teoria
  • kielikontaktit
  • audiovisuaalinen kääntäminen

Verkoston johtaja ja yhteyshenkilö: Kristiina Taivalkoski-Shilov

Ideointiryhmä: Maarit Koponen, Outi Paloposki, Leena Salmi ja Kristiina Taivalkoski-Shilov

Kielen oppimisen tutkimuskeskus

Kielen oppimisen tutkimuskeskus on monitieteinen kielen oppimiseen keskittyvä tutkimusyhteisö, jonka koordinointi hoidetaan KKL:n piiristä. Mukana tutkijoita eri kieliaineista, ja toiminta linkittyy vahvasti laitoksen tutkimusvahvuuksiin ja opetusohjelmaan erityisesti Kielen oppimisen ja opettamisen tutkinto-ohjelman kautta.


Lisätietoja keskuksesta tullaan ilmoittamaan pian tällä sivulla.

Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskus LaWe

Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen (LaWe) tavoitteena on tukea, edistää ja nostaa esille kielen ja hyvinvoinnin yhteyksiä koskevaa tutkimusta sekä edesauttaa sen soveltamista yhteiskuntaa palvelevaan tarkoitukseen. Hyvinvointi käsitetään laajassa merkityksessä: kielen ja vuorovaikutuksen merkitystä voidaan tarkastella esimerkiksi suhteessa identiteettiin, terveyteen, koulutukseen, kulttuuriin ja diversiteettiin, sosiaalisiin suhteisiin, osallisuuteen, saavutettavuuteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Keskus on monitieteinen ja avoin aineistojen ja metodien suhteen.

Yhteyshenkilö: Milla Luodonpää-Manni

> LaWe-keskuksen verkkosivusto

Koodinvaihto- ja kielikontaktitutkimuksen verkosto

Laitoksen koodinvaihto- ja kielikontaktitutkimuksen verkosto on toiminut vuodesta 2013 ja koonnut yhteen tutkijoita, jotka työskentelevät monikielisten käytänteiden, nykyajan ja menneisyyden kielikontakti-ilmiöiden sekä kontaktilingvistiikan parissa. Erityisen huomion kohteena ovat kielikontaktien kirjalliset ilmentymät. Monet verkoston jäsenistä tutkivat historiallisissa aineistoissa esiintyvää koodinvaihtoa (kahden tai useamman kielen käyttöä samassa viestintätilanteessa), mutta muidenkin aiheiden tutkijoita kuuluu ryhmään. Verkosto tarjoaa eri oppiaineissa työskenteleville tutkimusyhteisön, ja sen kokoontumisissa esitellään käynnissä olevaa tutkimusta ja suunnitellaan tulevia tutkimushankkeita.

Yhteyshenkilö: Janne Skaffari

Monikielinen Turku -verkosto MTurku

Monikielinen Turku (MTurku) -verkosto kokoaa yhteen Turun ja Varsinais-Suomen alueen monikielisistä käytänteistä kiinnostuneet tutkijat ja opiskelijat. Tavoitteenamme on tuottaa tutkittua tietoa Turun kielimaisemasta keskiajalta tähän päivään sekä tehdä tätä tutkimusta tunnetuksi. Tutkimustuloksista kerromme sekä tieteellisissä että yleistajuisissa julkaisuissa. Järjestämme myös erilaisia tapahtumia ja seminaareja ja teemme tutkimus- ja opetusyhteistyötä paikallisten julkisten toimijoiden kanssa.

Verkoston tutkimusaiheita ovat

  •     Turun alueella eri aikoina ja eri yhteyksissä puhutut kielet
  •     monikielisyys, monikulttuurisuus ja muuttoliike
  •     yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden kielivalinnat ja kielenkäyttö
  •     kielikontaktit ja -konfliktit, kontaktilähtöinen variaatio ja muutos
  •     kielirajojen ylitykset, kääntäminen ja tulkkaus
  •     unohtuneet, kadonneet tai näkymättömät kielet
  •     kielten opettaminen, oppiminen ja omaksuminen
  •     nimistö, kielimaisema; kieli-ideologiat ja -asenteet.

Yhteyshenkilöt: Leena Kolehmainen, Mari-Liisa Varila, Matti Peikola, Paula Sjöblom, Janne Skaffari

Rahoitetut hankkeet

Digilang (kielentutkimuksen digitaalisten aineistojen kehityshanke ja korpusportaali)

Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa on erityisaloillaan kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuisia kieliaineistoja, joilla on jo entuudestaan oma kotimainen ja kansainvälinen käyttäjäkuntansa. Laitoksessa on koostettu, kehitetty ja ylläpidetty digitaalisia aineistoa tutkimuksen tarpeisiin vuosikymmeniä (esim. Lauseopin arkisto).

Digilang-hankkeessa kehitetään vuosina 2018–2021 laitoksen digitaalisia aineistoja. Niiden käytettävyyttä parannetaan, ja niiden näkyvyyttä ja saavutettavuutta parannetaan kokoamalla ne Digilang-portaalin, joka tulee toimimaan rahoituskauden jälkeenkin. Näin vahvistetaan samalla Turun yliopiston ja laitoksen brändiä kieliaineistojen tuottajana.

Hankkeen johtaja: Tommi Kurki

Rahoittaja ja kesto: Turun yliopisto 2018–2021

Mukana olevat osahankkeet: Satakuntalaisuus puheessa –korpus, Suomen kielen prosodian alueellisen ja sosiaalisen variaation korpus (Prosovar), fennougristiset korpukset, Akateemisen suomen korpus, Universal Parsebanks -korpus sekä LOG-korpus

Community of Practice in Uralic (Finno-Ugric) Studies

Turun yliopiston suomalais-ugrilainen kielentutkimus osallistuu yhdeksän Euroopan unionin yliopiston (Turku, Tartto, Budapest, Szeged, Wien, München, Hampuri, Uppsala, Helsinki) fennogristiikan  laitosten opetusverkostoon Community of Practice in Uralic Studies (COPIUS) 2018–2021. Hankkeen koordinoijana toimii Uppsalan yliopisto. Koska kaikki fennougristiikan yksiköt  Euroopassa ovat pieniä, ne eivät yksin kykene antamaan opetusta kaikissa suomalais-ugrilaisissa kielissä eikä perehdyttämään opiskelijoitaan laaja-alaisesti kielitieteen teorioihin ja paradigmoihin. COPIUS tarjoaa sekä perustutkinto- että jatko-opiskelijoille kaikkea tätä ja auttaa lisäksi heitä verkostoitumaan jo opiskeluvuosinaan Euroopan-laajuisesti.

Verkoston toiminta koostuu vuosittain järjestettävistä talvikouluista, verkkokursseista sekä verkkokurssin ja kesätyöpajan yhdistävästä sulautuvan oppimisen (blended learning) kokonaisuudesta. Verkoston päämääränä on luoda ns. community of practice, käytäntöyhteisö, fennougristisen tiedon kokoamista ja tuottamista varten ja sitouttaa opiskelijat siihen osallistamalla heidät alusta alkaen interaktiivisesti tiedon arvioimiseen ja sen tuottamiseen sekä rakentaa virtuaalinen oppimisalusta ja laatia sille pysyviä oppimateriaaleja, joita alan toimijat voivat käyttää projektin loputtuakin.

Rahoittaja: ERASMUS +. Kesto 2018-2020

Kansainväliset partnerit:
Uppsala universitet (koordinoija)
Eötvös Loránd Tudományegyetem
Helsingin yliopisto
Ludwig-Maximilians-Universität München
Szegedi Tudományegyetem
Tartu Ülikool
Universität Hamburg
Universität Wien

Ajan ja tavan konstruointi (COMET)

Yleinen tapa puhua ajasta kielellisesti on esittää sen kuluminen metaforisena liikkeenä. Aika voidaan tällöin esittää joko entiteettinä, joka liikkuu tulevaisuudesta kohti menneisyyttä (liikkuvan ajan metafora, esim. Joulu on tulossa), tai väylänä, jota pitkin ihminen kulkee menneisyydestä kohti tulevaisuutta (liikkuvan egon metafora, esim. Lähestymme jo joulua). Tutkimuksessamme selvitetään suomen kielen ajanilmausten kvalitatiivisia ominaisuuksia. Oletamme, että aika ei ole yhtenäinen käsite, joten liikkumista ajassa ei aina ilmaista kvalitatiivisesti samalla tavalla vaan vaihtelevin käsitteistyksin. Tutkimuksemme kohdistuu siten erilaisiin tapoihin kuvata ajassa tapahtuvaa metaforista liikettä. Hankkeeseen kuuluu sekä ns. autonomista kielitiedettä edustavia tutkimuksia että psykolingvististä testausta ja kielen ja ihmisen huomiojärjestelmän multimodaalisia yhteyksiä tarkastelevaa tutkimusta.

Ajan ja tavan konstruointi (COMET) -hanke (2015–2020) on Suomen Akatemian rahoittama konsortio.

Turun yliopistossa toimivan osahankkeen Kielen huomiojärjestelmä, aspekti ja ajalliset viittauskehykset johtaja on professori Tuomas Huumo.

Kielikontaktien tutkimattomat kontekstit (Kontu)

Kielikontaktien tutkimattomat kontekstit: kääntäminen ja tulkkaus (2015–2018) on Emil Aaltosen säätiön rahoittama tutkimushanke, jota johdetaan parhaillaan saksan kielen oppiaineessa.

Hankkeen keskiössä ovat kääntäminen ja tulkkaus vähemmistö- ja uhanalaisten kielten kontekstissa – näkökulma, josta kääntämistä ja tulkkausta on tähän asti harvemmin tarkasteltu. Hanke tuottaa uutta empiiristä ja teoreettista tietoa kääntämisen ja tulkkauksen funktioista vähemmistö- ja uhanalaisten kielten puhujayhteisöjen kannalta ja siitä, miten kääntämistä toteutetaan tässä ympäristössä. Hankkeen monikielinen tutkijatiimi muodostuu saksan, suomen, karjalan, venäjän, espanjan ja baskin kielen tutkijoista Turun ja Itä-Suomen yliopistoista.  

Lisätietoja: Leena Kolehmainen

Language and literacy learning through art (LALI)

Monikansallisessa LALI-hankkeessa pyritään tukemaan maahanmuuttajien kotoutumista opettamalla paikalliskieltä ja luku- ja kirjoitustaitoa taiteen avulla. Paikalliskielen opetuksen lisäksi hanke tuottaa verkkomateriaaleja opettajien, kouluttajien ja muiden ammattilaisten käyttöön maahanmuuttajien integraation tueksi.

Projektin lopputuloksena on vapaasti verkossa saatavilla oleva monipuolinen opetuspaketti neljällä eri kielellä: suomeksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Projektin aikana kerätään myös tutkimusaineistoa multimodaalisesta vuorovaikutuksesta. Turun yliopistolla hankkeeseen osallistuvat molemmat humanistisen tiedekunnan laitokset.

Hankkeen johtaja (KKL): Maarit Mutta

Rahoittaja: ERASMUS+. Kesto 2017-2020


Kansainväliset partnerit (LALI):
Élan interculturel (projektin koordinointi, Pariisi, Ranska)
De l’Art et D’autre (Pariisi, Ranska)
Stand 129 (Wien, Itävalta)
Institute of Informatics and Economics, University of Sopron (Unkari)


Muut pääyhteistyökumppanit:
Turun Taidemuseo
Turun kaupungin ulkomaalaisyksikkö

Interaction and Variation in Pluricentric Languages (IVIP)

Monet kielet ovat ns. monikeskisiä kieliä eli kieliä, joita puhutaan monessa eri maassa. Tässä tutkimusohjelmassa, johon osallistuu Tukholman yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Institutet för språk och folkminnen i Göteborg, tutkitaan institutionaalisia keskusteluja  yhteiskunnan keskeisillä toimialueilla: palvelussa, opettamisessa ja terveydenhuollossa. Lisäksi IVIP-hankkeessa työstetään korpusta Göteborgin yliopiston ylläpitämään kielipankkiin (Språkbanken vid Göteborgs universitet). Teoreettisesti ja metodologisesti IVIP-hankkeen tutkimus kytkeytyy pääasiassa variaatiopragmatiikkaan, keskustelunanalyysiin ja viestinnän etnografiaan. Ohjelman empiirinen tutkimus pohjautuu keskusteluanalyyttiselle näkökulmalle, mutta yksityiskohdat määräytyvät sen mukaan, mitä Ruotsille ja Suomelle tyypillisiä keskustelupiirteitä yksittäiset tutkimukset tutkivat.

Turun osahankkeen johtaja: Camilla Wide (ohjelman muut vastuulliset johtajat: Catrin Norrby/Tukholma, Jan Lindström/Helsinki ja Jenny Nilsson/Göteborg)

Rahoittaja ja kesto: Riksbankens jubileumsfond, 2013–2020

> IVIP-hankkeen verkkosivusto

Suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktinen tietokanta (Arkisyn)

Hankkeen tavoitteena on (1) tuottaa morfosyntaktisesti koodattu tietokanta arkikeskusteluaineistosta, (2) mahdollistaa laajaan aineistoon perustuva keskustelupuheen kieliopillinen tutkimus ja (3) edistää keskustelujen kieliopillisen tutkimuksen vertailtavuutta muiden aineistotyyppien tutkimukseen.

Hanke on osa Koneen Säätiön Kieliohjelmaa. Ohjelman painotusten mukaisesti hanke pyrkii parantamaan aineistojen saatavuutta, saavutettavuutta ja käytettävyyttä: olemassa olevia keskusteluntutkimuksen aineistoja muokataan parantamalla niiden käytettävyyttä erilaisiin kielitieteellisiin tutkimustehtäviin. Hanke on saanut lisäksi rahoitusta Turun Yliopistosäätiöltä ja Fin-Clarin-konsortiolta.

Rahoitus: Koneen Säätiö (2013–2019).

Hankkeen johtaja: Marja-Liisa Helasvuo

Suomenkielinen internet kieliaineistoksi (Finnish Internet Parsebank)

Hanke tuottaa automaattisen morfosyntaktisen analyysin avulla vapaasti saatavilla olevan kieliaineiston, jonka lähteenä on koko suomenkielinen Internet. Morfosyntaktisten merkintöjensä, kokonsa ja sisältämänsä kielellisen variaation ansiosta aineisto tarjoaa uusia mahdollisuuksia kielentutkimukselle ja suomenkielisten kieliteknologiasovellusten kehittämiselle. Lisäksi hankkeessa kehitetään helppokäyttöinen verkkokäyttöliittymä, jolla aineistosta voi hakea sanoja ja morfologisia tai syntaktisia muotoja.

Yhteyshenkilö: Veronika Laippala
Yhteishanke Tulevaisuuden teknologioiden laitoksen kanssa
Koneen säätiö 2013-2017


> Hankkeen verkkosivusto
 

Uutinen, mielipide vai jotain muuta? Erilaiset tekstit ja niiden automaattinen tunnistus monikielisestä internetistä.

Kielentutkimusta ja koneoppimista yhdistämällä hanke tarkastelee erilaisia internetissä käytettäviä tekstejä ja kehittää näitä automaattisesti tunnistavan järjestelmän. Erottamalla toisistaan esimerkiksi käyttöohjeet, tapahtumista neutraalisti raportoivat uutiset ja kirjoittajan mielipiteitä sisältävät tekstit, hanke tuottaa tärkeää tietoa viestinnästä internetissä ja parantaa internetin tietomassojen saavutettavuutta. Erilaisia tekstejä tunnistavaa järjestelmää sovelletaan jakamaan tutkimusryhmän aiemmin kokoamat, miljardeja sanoja käsittävät suomen- englannin- ranskan- ja ruotsinkieliset internetistä kootut aineistot alakorpuksiin. Tämä lisää näiden käyttöarvoa merkittävästi.

Emil Aaltosen säätiö 2019-2021

> Hankkeen verkkosivusto
 

Helsekvenser i skriftlig produktion hos finsk- och svenskspråkiga gymnasister i tre morfologiskt olika språk

Hankkeessa tutkitaan, millaisia sanastokeskittymiä (ru. helsekvens, engl. formulaic sequence / chunk) käytetään ja miten niitä voidaan tunnistaa kolmessa morfologisesti erilaisessa kielessä (ruotsi, suomi ja englanti). Sanastokeskittymällä tarkoitetaan kahden tai useamman morfeemin tai sanan muodostamaa sarjaa (esim. enligt min åsikt, mielestäni, in my opinion), jonka kielenoppija oppii analysoimattomana kokonaisuutena ja joka myös varastoituu oppijan muistiin kokonaisuutena. Nykykäsityksen mukaan näillä kokonaisuuksilla on tärkeä rooli sekä sanaston että kieliopillisten rakenteiden oppimisessa ja siksi niitä on kansainvälisesti laajasti tutkittu, joskin lähinnä L2-englannissa. Tässä hankkeessa tutkitaan myös molempia kotimaisia kieliä. Oletuksena on, että tutkittavien kielten erilainen morfologinen rakenne vaikuttaa analysoimattomien kokonaisuuksien esiintymiseen ja tunnistamiseen oppijoiden tuotoksissa.

Hankkeen johtaja ja tutkija: Sinikka Lahtinen

Rahoittaja ja kesto: Svenska kulturfonden 2017–2019

> Hankkeen verkkosivusto

 

Päättyneitä hankkeita
  • Social media from Nordic to global contexts (SoNoGlo) (2016-2018)
  • Fennougristiikan kv. verkosto (2016–2018)
  • Täsmäopetusta edistyneille suomenoppijoille (Koneen Säätiö, 2016–2018)
  • Kielen ja vuorovaikutuksen yksiköt (Suomen Akatemia, Japan Society for the Promotion of Science, 2014–2017)
  • Out of the Ordinary: Challenging Commonplace Concepts in Anglophone Literature (Suomen Akatemia, 2014–2017)
  • Online Udmurt–Finnish–Udmurt dictionary (Koneen Säätiö, 2015–2016)
  • Suomen kielen prosodian alueellinen ja sosiaalinen variaatio (Koneen Säätiö, 2013–2015)
  • Subjektin ilmaiseminen suomessa ja muissa itämerensuomalaisissa kielissä (Suomen Akatemia, 2011–2014)
  • TIME: Translation Research Training. An Integrated and Intersectoral Model for Europe (Euroopan komissio, 2011–2014)
  • OPTIMALE: Optimising Professional Translator Training in a Multilingual Europe (Euroopan komissio, 2011–2013)
  • Language learning and social media: 6 key languages (Euroopan komissio, 2010–2012)
  • Westhin koodeksi (Suomen Kulttuurirahasto, 2010–2012)
  • Subtitles and language learning, Lifelong Learning programme (Euroopan komissio, 2009–2012)
  • Silence as Voice: Reempowering the disempowered in contemporary English literatures (Suomen Akatemia, 2008–2011)
  • På väg mot kommunikativ kompetens: tillägnandet av svenskans struktur hos finska inlärare (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2007–2010)

Uusimmat julkaisut