Tutkimus kieli- ja käännöstieteiden laitoksella

Digin on tutkijaverkosto, jonka tavoitteena on koota ja edistää sekä itse digitaalisuuden tutkimusta että digitaalisia ihmistieteitä, jossa kvantitatiivisia menetelmiä ja suuria digitaalisia aineistoja valjastetaan ihmistieteiden kysymyksiin. Verkosto on monitieteinen ja kokoaa tutkijoita esimerkiksi kielentutkimuksesta, historia-aineista, mediatutkimuksesta, yhteiskuntatieteistä, tietojenkäsittelytieteestä ja oikeustieteestä. Verkoston tutkimus porautuu digitaalisuuteen ja sen merkitykseen monilla eri tasoilla. Esimerkiksi vuorovaikutus, viestintä ja informaation liikkeet, media, ja vallankäyttö, kulttuurin tuottaminen ja tallentaminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen seuraavat kaikki digitaalisessa ympäristössä omanalaisiaan lainalaisuuksia, jotka poikkeavat totutuista ja joissa perinteisesti omaksutut säännöt ja lähestymistavat on mietittävä uudestaan. Digitaalisuus on muuttanut erityisesti ihmistieteiden suhtautumista aineistoihin. Avoimesti ja reaaliaikaisesti on saatavilla valtavia aineistoja, joiden käsittely vaatii uudenlaista, ihmistieteissä aiemmin tuntematonta menetelmäosaamista.

> Digin-verkoston verkkosivusto

Yhteyshenkilö: Veronika Laippala

Vuonna 2019 perustetun FI-DACH-tutkimusverkoston tavoitteena on syventää ja laajentaa Suomen (FI) ja saksankielisten maiden (Saksa, Itävalta, Sveitsi = DACH) välisten kulttuurisuhteiden tutkimusta ja tuntemusta. Verkostossa on mukana saksan ja suomen kielen sekä käännöstieteen tutkijoita Turun, Grazin, Greifswaldin ja Kölnin yliopistoista.

Verkosto tuo yhteen saksankielisen kulttuurin tutkijat Suomessa ja suomenkielisen kulttuurin tutkijat saksankielisissä maissa. Tutkimusverkoston tavoitteena on tukea saksan ja suomen kielen opiskelua ja tieteellistä jatkokoulutusta

> FI-DACH-tutkimusverkoston verkkosivusto

> Lisätietoja: professori Leena Kolehmainen

Kielen oppimisen tutkimuskeskus Leala on monitieteinen kielen oppimiseen keskittyvä tutkimusyhteisö, jonka koordinointi hoidetaan KKL:n piiristä. Mukana tutkijoita eri kieliaineista, ja toiminta linkittyy vahvasti laitoksen tutkimusvahvuuksiin ja opetusohjelmaan erityisesti Kielen oppimisen ja opettamisen tutkinto-ohjelman kautta.

Yhteyshenkilö: Minna Maijala

> Leala-keskuksen verkkosivusto

RoboLang-tutkimushankkeen verkkosivut:
> sites.utu.fi/robolang

Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen (LaWe) tavoitteena on tukea, edistää ja nostaa esille kielen ja hyvinvoinnin yhteyksiä koskevaa tutkimusta sekä edesauttaa sen soveltamista yhteiskuntaa palvelevaan tarkoitukseen. Hyvinvointi käsitetään laajassa merkityksessä: kielen ja vuorovaikutuksen merkitystä voidaan tarkastella esimerkiksi suhteessa identiteettiin, terveyteen, koulutukseen, kulttuuriin ja diversiteettiin, sosiaalisiin suhteisiin, osallisuuteen, saavutettavuuteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Keskus on monitieteinen ja avoin aineistojen ja metodien suhteen.

Yhteyshenkilö: Jenny Paananen

> LaWe-keskuksen verkkosivusto

Laitoksen koodinvaihto- ja kielikontaktitutkimuksen verkosto on toiminut vuodesta 2013 ja koonnut yhteen tutkijoita, jotka työskentelevät monikielisten käytänteiden, nykyajan ja menneisyyden kielikontakti-ilmiöiden sekä kontaktilingvistiikan parissa. Erityisen huomion kohteena ovat kielikontaktien kirjalliset ilmentymät. Monet verkoston jäsenistä tutkivat historiallisissa aineistoissa esiintyvää koodinvaihtoa (kahden tai useamman kielen käyttöä samassa viestintätilanteessa), mutta muidenkin aiheiden tutkijoita kuuluu ryhmään. Verkosto tarjoaa eri oppiaineissa työskenteleville tutkimusyhteisön, ja sen kokoontumisissa esitellään käynnissä olevaa tutkimusta ja suunnitellaan tulevia tutkimushankkeita.

Yhteyshenkilö: Janne Skaffari

Monikielinen Turku (MTurku) -verkosto kokoaa yhteen Turun ja Varsinais-Suomen alueen monikielisistä käytänteistä kiinnostuneet tutkijat ja opiskelijat. Tavoitteenamme on tuottaa tutkittua tietoa Turun kielimaisemasta keskiajalta tähän päivään sekä tehdä tätä tutkimusta tunnetuksi. Tutkimustuloksista kerromme sekä tieteellisissä että yleistajuisissa julkaisuissa. Järjestämme myös erilaisia tapahtumia ja seminaareja ja teemme tutkimus- ja opetusyhteistyötä paikallisten julkisten toimijoiden kanssa.

Verkoston tutkimusaiheita ovat

•     Turun alueella eri aikoina ja eri yhteyksissä puhutut kielet
•     monikielisyys, monikulttuurisuus ja muuttoliike
•     yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden kielivalinnat ja kielenkäyttö
•     kielikontaktit ja -konfliktit, kontaktilähtöinen variaatio ja muutos
•     kielirajojen ylitykset, kääntäminen ja tulkkaus
•     unohtuneet, kadonneet tai näkymättömät kielet
•     kielten opettaminen, oppiminen ja omaksuminen
•     nimistö, kielimaisema; kieli-ideologiat ja -asenteet.

Yhteyshenkilöt: Leena Kolehmainen, Mari-Liisa Varila, Matti Peikola, Paula Sjöblom, Janne Skaffari

Turun yliopiston käännöstieteen tutkimusverkosto (TYKÄT) on käännöstieteilijöiden yhteisö, joka tutkii erityisesti ammattikääntämiseen, käännösteknologiaan ja käännöskirjallisuuteen liittyviä ilmiöitä ja niiden risteämiä, kuten kääntäjien ammatillistumista sekä teknologian ja kaunokirjallisuuden kääntämisen suhdetta kautta aikojen. Tutkimuksemme koskee niin nykykääntämistä, kääntämisen historiaa kuin kääntämisen tulevaisuutta, johon itse pyrimme vaikuttamaan tutkimuksemme kautta. Tutkimuksessamme tehdään yhteistyötä myös kääntäjänkoulutuksen ja käännösalan toimijoiden kanssa.

Tietääksemme keitä olemme, meidän on tiedettävä, mistä olemme tulleet. Kääntämisen historian tuntemus antaa pohjaa nykyhetken ymmärtämiseen. Sellaisilla nykyilmiöillä kuin fanikääntäminen tai teknologian muutos on yhtymäkohtia menneeseen kääntämiseen; samoin kääntämisen paikka yhteiskunnassa ja kulttuurissa sekä käännöspalveluiden tai suomennostyön rahoittaminen ja professionaalisuus ovat pysyviä tutkimuskohteita. Tutkimusryhmämme on ollut perustamassa ja aktiivisesti mukana kansallisessa kääntäjänkoulutuksen historiikkihankkeessa. Koulutuksen historiaa on tutkittu mm. keräämällä dokumentteja, tekstejä ja kuvia, ja haastattelemalla entisiä opettajia ja opiskelijoita.

Keskeisimmät tutkimusaiheemme ovat:

• käännetty kauno- ja tietokirjallisuus
• kääntämisen historia
• käännösteknologia
• kääntäjäkoulutus
• tekstien polveutuminen ja niiden väliset suhteet
• kääntäminen audiovisuaalisissa ja digitaalisissa ympäristöissä

> TYKÄT-tutkimusverkoston verkkosivusto

Verkoston johtaja ja yhteyshenkilö: Kristiina Taivalkoski-Shilov

Ideointiryhmä: Tiina Holopainen, Outi Paloposki, Leena Salmi, Kristiina Taivalkoski-Shilov ja Tiina Tuominen

Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö toimii Turun yliopistossa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yhteydessä suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa. Yksikkö perustettiin vuonna 1993 ja vakinaistettiin vuonna 2000.

Yhteyshenkilö: Jorma Luutonen

> Tutkimusyksikön verkkosivusto

CICAT2025 eli Kiertotalouden katalyytit – innovaatioista liiketoimintaekosysteemeihin on monitieteinen konsortiohanke, jota rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto. Konsortiota johtaa professori Leena Aarikka-Stenroos Tampereen yliopistosta. Konsortiossa ovat Tampereen yliopiston lisäksi mukana Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut. Vuosina 2019–2023 toteutettavan hankkeen tavoitteena on vauhdittaa Suomen siirtymistä kestävään kiertotalousmalliin tunnistamalla ja tutkimalla muutosta edistäviä tekijöitä, ns. katalyytteja. Yksi näistä katalyyteista on kieli. Hankkeen kielitieteellistä osuutta tutkitaan Turun yliopistossa kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa (dosentti Paula Sjöblom) ja kieli- ja viestintäopintojen keskuksessa (FT Ville Virsu).

Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta: https://cicat2025.turkuamk.fi/fi/

CORDIALIS-hanke on monikansallinen ERASMUS+-hanke, jonka tavoitteena on tuottaa pedagogisia materiaaleja ja työkaluja hybridiopetukseen ja -vuorovaikutukseen. Lisäksi hanke pyrkii yhdistämään eri alojen toimijoita paikallisten kielten ja kulttuurien ympärille. Kohderyhmänä ovat nykyiset ja tulevat kieltenopettajat, aikuiskouluttajat, käsityöläiset sekä kulttuurikentän ammattilaiset (kuten mediakirjastolaiset, museoalan henkilöstö).

Hankkeen aikana tutkitaan maailmanlaajuisen COVID-19 kriisin vaikutuksia kansalaisten tarpeisiin käyttää digitaalisia välineitä koulutuksessa sekä monilla ammatti- ja kulttuurialoilla ja pyritään tuomaan pedagogisia ratkaisuja ja hyviä käytänteitä etäviestintään liittyviin ongelmiin. Tutkimuksen perusteella tuotetaan vapaasti saatavilla olevia opetusmateriaaleja, kuten oppaita, tehtäviä, podcasteja ja videoita viidellä eri kielellä (englanti, italia, liettua, ranska ja suomi). Lisätietoja projektista voi lukea hankkeen nettisivulta.

Hankkeen vastuuhenkilö (KKL): Maarit Mutta

Rahoittaja: ERASMUS+ KA220-ADU-Cooperation partnership in adult education Grant number 2021-1-FR01-KA220-ADU-000033544), 2022–2024

Hankepartnerit:

• Turun yliopisto/Kieli- ja käännöstieteiden laitos
• De l’art et d’autre (Ranska, Pariisi)
• Lietuvos Kaimo Turizmo Asociacija (Liettua, Kaunas)
• Web per tutti (Italia, Sulmona)

Yhteistyökumppanit Turussa:

• TY:n humanistinen tiedekunta/Kieli- ja käännöstieteiden laitos
• EKKO-hanke
• Kaarinan pääkirjasto
• TSL Turun työväen sivistysliitto

Eettisesti kestävä kielten opetus on Koneen Säätiön rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tammikuussa 2021. Hankkeen lähtökohtana on kysymys, miten eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteita voidaan edistää kielten opetuksessa ja kielten opettajien koulutuksessa. 

Kestävän kehitykseen liittyvien aspektien lisäksi kielellisen tasa-arvon huomioiminen on haaste sekä kielten opetuksessa että kielten aineenopettajakoulutuksessa. Tutkimustietoon perustuen hankkeen tavoitteena on selvittää, mitä eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteet tarkoittavat ja miten niitä voidaan edistää kielten opetuksessa ja kielten opettajien koulutuksessa. Toisaalta kehitämme eettisyyteen, kestävään kehitykseen ja kielellistä tasa-arvoa edistäviä, osallistavia toimintamuotoja kielten oppijoille ja pedagogisia ratkaisuja kielten opettajille ja opettajaopiskelijoille. 

Hankkeen vastuullinen johtaja: Minna Maijala

EKKO-työryhmä: Leena Maria Heikkola, Salla-Riikka Kuusalu, Päivi Laine, Maarit Mutta Katja Mäntylä Judi Rose, Veijo Vaakanainen 

Lisätietoja hankkeen kotisivulta: https://sites.utu.fi/ekko/

Hankkeen rahoitus: Koneen Säätiö 2021–2024

Hankkeessa tutkitaan etäläsnäolorobotin käyttöä keinona osallistua luokkahuoneessa tapahtuvaan opetukseen. Etäläsnäolorobotti on pyörillä varustettu laite, jota käyttäjä voi ohjata ja liikuttaa toisesta paikasta internet-yhteyden välityksellä videovälitteisen vuorovaikutuksen aikana. Projektissa analysoidaan yliopistoissa videotallennettuja vieraan kielen oppitunteja, joille yksi tai useampi opiskelija osallistuu etäläsnäolorobotin avulla ja yhdessä luokkahuoneessa kasvokkain läsnä olevien osallistujien kanssa. Analyysi nojautuu multimodaalisen keskusteluntutkimuksen menetelmiin ja keskittyy siihen, miten robotin liikekykyä käytetään vuorovaikutuksen ja osallistumisen resurssina. Tulosten avulla voidaan tarkastella etäläsnäoloteknologioiden mahdollisuuksia monipuolistaa etäopiskelutapoja ja tukea koulutuksen saavutettavuutta tarjoamalla osallistumismahdollisuuksia henkilöille, jotka eivät esimerkiksi sairauden tai karanteenin vuoksi pysty osallistumaan luokkahuoneopetukseen.
 
Tutkija: Teppo Jakonen
Hankkeen rahoitus: Suomen Akatemia 2021–2026

Hanke tarkastelee valistusajan kansallisen ajattelun ylikansallisia ulottuvuuksia jäljittämällä sveitsiläissyntyisen lääkäri Johann Georg Zimmermannin (1728–1795) Von dem Nationalstolze -teoksen leviämistä, muuntumista ja euroopanlaajuista vastaanottoa. Tutkimus kysyy, miten ja miksi tämän kansallista ylpeyden tunnetta käsittelevän esseen kääntäjät sekä sitä kuvailleet lehtiarvostelut antoivat Zimmermannin tekstille uusia merkityksiä. Tutkimuksen lähtokohtana on, että kansakunnan rakennusta ei ilmiönä voi ymmärtää tarkastelematta sitä historiallisesta näkökulmasta. Tästä syystä hanke tarttuu käännöstutkimuksen metodeihin, joita hyödyntämällä se kykenee ylittämään kansallisiin, kulttuurisiin ja kielellisiin perinteisiin perustuvia tutkimuksellisia raja-aitoja.

Tutkija: Laura Tarkka

Hankkeen rahoitus: Suomen Akatemia 2021–2024

Kertova teksti, kääntäjä ja kone: käyttäjäystävällistä kaunokirjallisuuden käännösteknologiaa etsimässä on Suomen Akatemian rahoittama, käännöstiedettä, kirjallisuustiedettä sekä kieli- ja käännösteknologiaa yhdistävä monitieteinen tutkimushanke. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa tietämystä ilmiöistä, jotka kaikki liittyvät olennaisesti kaunokirjallisuuteen ja sen kääntämiseen.

Tutkimuksen kohteena ovat kerronnallisuus ja sen mallintaminen, kaunokirjalliset piirteet ja niiden käännösongelmat, kaunokirjallisuuden kääntäjien työskentelytavat ja teknologiatarpeet sekä eettiset haasteet, kuten tekijänoikeuskysymykset ja kestävän kehityksen näkökulmat, jotka liittyvät käännösteknologian hyödyntämiseen kaunokirjallisuuden kääntämisessä.

Hankkeessa sovelletaan myös projektin aikana kerättyä dataa käytäntöön. Projektin aikana kehitetään prototyyppi käännösteknologian sovellukselle, jonka tarkoitus on avustaa ihmiskääntäjää kaunokirjallisuuden ammattimaisessa kääntämisessä kieliparissa englanti–suomi. Hankkeen lopulla prototyyppiä kehitetään käytettävyystutkimuksen avulla.

Hankeen johtaja: Kristiina Taivalkoski-Shilov.

Rahoitus: Suomen Akatemia 1.9.2022–.

Hankkeen sivut: https://sites.utu.fi/littra/

Koltansaamen kielioppi kolttasaamelaisille: koltansaamen deskriptiivinen referenssikielioppi -tutkimushankkeessa tutkitaan koltansaamea, vakavasti uhanalaista Suomen alkuperäiskieltä. 300–350 puhujan koltansaame on uhanalaisin kolmesta Suomessa puhuttavasta saamen kielestä. 

Hankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat kuvata
1) nykykoltansaamen kielioppi,
2) sen historiallisen kehityksen pääpiirteet sekä
3) sosiolingvistisen variaation pääpiirteet. 

Hankkeen tuloksena ilmestyy
1) kattava deskriptiivinen referenssikielioppi,
2) tutkimusartikkeleita,
3) tieteellinen artikkelikokoelma,
4) kaksi tekstikokoelmaa sekä
5) yksi väitöskirja.

Hankkeen yleisenä tavoitteena on tukea kolttasaamelaisia oman kielensä ja kulttuurinsa elvyttämisessä. 

Tutkimusryhmään kuuluu viisi saamen kielten asiantuntijaa, jotka ovat tutkineet ja opettaneet koltansaamea pitkään. He haluavat tuottaa paremman kielenkuvauksen, joka on samalla helppokäyttöinen apuväline kieliyhteisölle. Tutkimusprosessin aktiivisiksi kumppaneiksi pyydetään koltansaamen kielityöntekijöitä, opiskelijoita ja tavallisia kielenpuhujia.

Hanketta johtaa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Jussi Ylikoski.

Rahoitus: Suomen Akatemia 2022–2026

Hankkeessa työskentelee neljä koltansaamen johtavaa asiantuntijaa:
dos. Eino Koponen 9/2022–8/2026
dos. Taarna Valtonen 9/2022–8/2026
FM Markus Juutinen 1/2023–8/2026
FM Miika Lehtinen 7/2023–8/2026

Hanke on alkanut syyskuussa 2022. Lisätietoja on tulossa hankkeen kotisivulle.

Terävä kiteytys vai tylsä jonninjoutavuus? Kuntien sloganit kielitieteen ja markkinoinnin näkökulmasta on tutkimushanke, jonka tarkoituksena on selvittää suomalaisten kuntien markkinointilauseiden eli sloganeiden kielellisiä piirteitä sekä sloganeiden käyttöä kunnan markkinoinnissa. Monitieteinen hanke on käynnistynyt Turun yliopistossa 1.10.2020 ja sitä rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS). Kieli- ja käännöstieteiden laitoksesta tutkimushankkeessa on mukana dosentti Paula Sjöblom.

Hankkeen kotisivut https://sites.utu.fi/kuntasloganit/fi/.

KISUVI-hanke on Koneen Säätiön rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tammikuussa 2022. Hankkeen keskiössä on kirjoittamisen sujuvuuden tutkimus ensi- ja vieraalla kielellä, erityisesti sanastokeskittymien tuottamisen ja käytön tutkimus.

Monimetodinen hanke käyttää apunaan graafiteoriaan pohjautuvaa GGXLog-näppäilyntallennusohjelmaa, jonka visualisointitoiminto tekee uudella tavalla näkyväksi kirjoitusprosessit ja mahdollistaa sanastokeskittymien tarkemman määrittelyn typologisesti eri kieliperheisiin kuuluvissa kielissä. Hankkeen tulokset lisäävät tietoa monikielisen kirjoittajan kirjoitustaidon kehittymisestä ja sujuvuudesta. Ne myös auttavat koulutuksen sekä nykyaikaisten digitaalisten oppimateriaalien laatimisessa ja kehittämisessä.

Hankkeen vastuullinen johtaja: Maarit Mutta, maarit.mutta(at)utu.fi

KISUVI-työryhmä: Sinikka Lahtinen, Päivi Laine, Mari Mäkilä, Katja Mäntylä, Outi Toropainen, Anne-Maj Åberg

Hankkeen rahoitus: Koneen Säätiö 2022–2025

Tässä hankkeessa tarkastellaan henkilökohtaisen puhetyylin ja kieltenvälisten erojen vaikutusta toisen kielen puhuttuun kieleen. Hanke keskittyy erityisesti ruotsinkielisten yliopisto-opiskelijoiden ensimmäisen kielen sujuvuuteen ja sen vaikutukseen toisen kielen sujuvuuteen. Hankkeessa kerätään myös verrokkiaineistoa suomenkielisiltä yliopisto-opiskelijoilta selvittääksemme eri ensimmäisten kielten vaikutuksia. Ensimmäisinä kielinä on siis ruotsi ja suomi, ja kohdekielinä suomi, ruotsi ja englanti, mikä mahdollistaa monikielisten puhujien piirteiden vertailun eri kohde- ja ensimmäisissä kielissä. Tulokset hyödyttävät sekä ruotsin kielen opetusta ja arviointia että ruotsinkielisten oppijoiden vieraan kielen oppimista. 

Hankkeen johtaja: Pekka Lintunen

Hankkeen rahoitus: Svenska Kulturfonden 2020–2023

Hankkeen verkkosivusto: https://sites.utu.fi/flowlang/fi/projektit/multifluency/

Hankkeessa verrataan Suomen kaksikielisten rannikkoalueiden ruotsin- ja suomenkielistä kansanperinnettä. Painopisteenä on vuorovaikutus: kommunikaatio yliluonnollisten voimien kanssa ja niitä koskien. Hankkeessa tarkastellaan erityyppisiä aineistoja: uskomustarinoita ja kansanrunoja, joissa käsitellään kohtaamisia uskomusolentojen kanssa ja rituaalispesialistien toimintaa, loitsuja, taikamerkkejä ja muita piirtomerkkikäytäntöjä.

Lähestymistapa on funktionaalinen: millaisia tehtäviä tällaiset uskomukset ja puheenvuorot täyttävät yhteisössä? Hankkeessa on myös lähdekriittinen ja aatehistoriallinen ulottuvuus. Vaikka suomen- ja ruotsinkieliset ovat eläneet vierekkäin vuosisatoja, ruotsin- ja suomenkielistä kansanperinnettä on kerätty, arkistoitu ja tutkittu pääosin erillään. Hankkeessa nostetaan esille yhtäläisyyksiä ja pohditaan, missä määrin voidaan puhua yhteisestä perinteestä, jota ilmaistaan eri kielillä.

Hankkeen johtaja: Kendra Willson

Hankkeen rahoittaja: Svenska kulturfonden

Hankkeen kesto: 2019–2023

REMODUS – The (Re-)Making of a Discipline: Digital Transformation and Internationalisation in and Beyond Uralic Studies on Euroopan unionin Erasmus+-ohjelman (KA220-HED Cooperation partnerships in higher education) kautta rahoitettu opetusverkosto. Rahoitus kattaa kolme vuotta: 1.12.2021–30.9.2024.

Verkosto käsittää kymmenen eurooppalaista korkeakoulua, joissa on suomalais-ugrilaista kielentutkimusta eli uralistiikkaa opettava yksikkö: Turun ja Helsingin yliopistojen lisäksi Münchenin Ludwig Maximilianin yliopisto, Hampurin yliopisto, Uppsalan yliopisto,  Tarton yliopisto, Budapestin Eötvös Lorándin yliopisto, Szegedin yliopisto, Latvian yliopisto ja koordinaattorina Wienin yliopisto.

Fennougristiikka eli uralistiikka on tutkimus- ja opetusalaltaan laaja. Se käsittää kansalliskielten (suomi, viro, unkari) lisäksi kolmisenkymmentä uhanalaista kieltä. Uralistiikan laitokset/oppiaineet ovat yleensä pieniä, ja niiden tutkijat ovat erikoistuneet vain osaan kielikunnasta. REMODUS-verkoston kautta eri yliopistojen opiskelijat ja nuoret tutkijat voivat perehtyä kieliin ja tutkimusparadigmoihin, joiden opetusta heidän omassa opinahjossaan ei ole tarjolla.

Verkosto järjestää vuosittain talvikoulun ja verkkokursseja sekä uralilaisista kielistä että teoriakysymyksistä ja tarjoaa samalla kaikille jäsenilleen kansainvälisen asiantuntijayhteisön tuen.

Lue lisää: https://remodus.univie.ac.at/

Romancing the Caribbean tutkii meren ja seksuaalisuuden yhteisliitosta karibialaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa tavoitteenaan luoda ekologisesti kestävämpiä käsityksiä karibialaisesta merestä ja siihen liitetystä seksuaalisuudesta niin kauno- kuin populaarikirjallisuudessa.

Karibia on historiallisesti halun kohde: sen luonnonvaroja ja raaka-aineita sekä väestöjä on käytetty ja nautittu länsimaisen hyvinvoinnin tarpeisiin. Tämä käyttö ja kierrätys asettuu projektin tutkimuslinssin mukaisesti romanssin kehykseen, jossa Karibia on halun kohde ja paikka. Romanssi syntyy veden ja meren äärellä, kuten vaikkapa risteily- tai rantalomaturismin kontekstissa, mutta myös kirjallisuuden muodossa. Tutkimuksessa tarkastellaan sellaisia karibialaisia englanninkielisiä tekstejä, joissa meri, vesi, ja seksuaalisuus risteytyvät uniikilla tavalla romanssin kontekstissa, vaikka teokset eivät olisi suoranaisesti romanttista kirjallisuutta. Laajan merinarratiivien katalogin avulla tutkimus pureutuu tapoihin, joilla käsityksiä seksuaalisuudesta ja ihmisyydestä tuotetaan meren kautta: se on identiteetin lähde, mutta myös vaarantunut ja vaaran tila. Meren suojelun ja ihmisen sekä meren välisen suhteen ehtojen tarkastelu on tutkimuksen keskiössä. Tähän kuuluvat mm. keskustelut meren ja kirjallisuuden kestävyydestä ja kulutuksesta.

Hankkeen johtaja: Elina Valovirta

Hankkeen rahoitus: Turku Institute for Advanced Studies, 2022–2024

Tässä hankkeessa tarkastellaan puhutun kielen sujuvuutta ja epäsujuvuutta monitieteisestä näkökulmasta. Hanke yhdistää menetelmiä sekä vieraan kielen oppimisen että psykolingvistiikan viitekehyksistä. Näihin aloihin perehtyneistä tutkijoista koostuvan FlowLang-ryhmän tavoitteena on selventää sujuvuuden luonnetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä monipuolisella aineistolla (sisältäen psykolingvistisiä testejä, suullisia puhenäytteitä sekä kyselyaineistoa). Hanke pyrkii käsitteistämään uudella tavalla vieraan kielen sujuvuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Keskeisinä painopisteinä ovat erilaisten tehtävätyyppien (monologi ja dialogi) ja puhujan henkilökohtaisten ominaisuuksien (kognitiiviset prosessit, koettu ahdistus ja äidinkielen sujuvuus) vaikutus vieraan kielen puheen sujuvuuteen. Tuloksia voidaan hyödyntää niin kielen oppimisessa, opettamisessa ja kielitaidon testaamisessa kuin myös esimerkiksi digitaalisten mobiilioppimissovellusten kehitystyössä.

Hankkeen johtaja: Pekka Lintunen

Hankkeen rahoitus: Suomen Akatemia 2020–2024

Hankkeen verkkosivusto: https://sites.utu.fi/flowlang/fi/

Hankkeessa tutkitaan, miten tietoa visualisoitiin uuden ajan alun englanninkielisissä painetuissa kirjoissa. Tarkastelemme kirjoissa esiintyviä graafisia elementtejä kuten kaavioita ja taulukoita selvittääksemme, millaisia tiedon visualisoinnin keinoja kirjanpainajat hyödynsivät ja kuinka kansankieliset graafiset lukutaidot kehittyivät. Kartoitamme laadullisesti ja määrällisesti, millaisia graafisia elementtejä kirjoissa on ja kehitämme mallin näiden elementtien luokitteluun. Tutkimme, miten kirjan kohdeyleisö ja aihe vaikuttivat graafisten elementtien käyttöön. Tarkastelemme myös, millaisia kielellisiä strategioita graafisten elementtien rinnalla käytettiin esimerkiksi kuvateksteissä ja muissa lukijaa opastavissa tekstinkohdissa. Hankkeen tulokset paljastavat, millaisia graafisia lukutaitoja graafisten elementtien käyttöön liittyi ja kuinka nämä lukutaidot kehittyivät 1473–1800 – ajanjaksolla, jota leimaa lukutaidon nopea leviäminen ja lukijakunnan moninaistuminen. Tuloksemme kertovat myös graafisten elementtien roolista tiedonvälityksessä erityisesti kansankielisten kirjojen osalta.

Hankkeen johtaja: Matti Peikola

Rahoitus: Suomen Akatemia 2021–25

Hankkeen verkkosivut

• URKO-konsortio (Suomen Akatemian DIGIHUM-ohjelma, 2020–2022)

• Digilang (Turun yliopisto, 2018–2021)

• Helsekvenser och metaspråklig kunskap i tre morfologiskt olika inlärarspråk (Svenska kulturfonden, 2017–2021)

• Uutinen, mielipide vai jotain muuta? Erilaiset tekstit ja niiden automaattinen tunnistus monikielisestä internetistä (Emil Aaltosen säätiö, 2019-2021)

• Community of Practice in Uralic (Finno-Ugric) Studies (ERASMUS +, 2018–2021)
• Kieliä ikä kaikki (Opetushallitus, 2020–2021)
• Interaction and Variation in Pluricentric Languages (IVIP) (Riksbankens jubileumsfond, 2013–2020)
• Ajan ja tavan konstruointi (COMET) -hanke (2015–2020)
• Vauhtia ja virikkeitä varhennettuun kielenopetukseen (Virike) (2019–2020)
• Language and literacy learning through art (LALI) (2017–2020)
• Suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktinen tietokanta (Arkisyn) (2013–2019)
• Kielikontaktien tutkimattomat kontekstit: kääntäminen ja tulkkaus (2015–2018)
• Social media from Nordic to global contexts (SoNoGlo) (2016–2018)
• Fennougristiikan kv. verkosto (2016–2018)
• Täsmäopetusta edistyneille suomenoppijoille (Koneen Säätiö, 2016–2018)
• Suomenkielinen internet kieliaineistoksi (Finnish Internet Parsebank)
• Kielen ja vuorovaikutuksen yksiköt (Suomen Akatemia, Japan Society for the Promotion of Science, 2014–2017)
• Out of the Ordinary: Challenging Commonplace Concepts in Anglophone Literature (Suomen Akatemia, 2014–2017)
• Online Udmurt–Finnish–Udmurt dictionary (Koneen Säätiö, 2015–2016)
• Suomen kielen prosodian alueellinen ja sosiaalinen variaatio (Koneen Säätiö, 2013–2015)
• Subjektin ilmaiseminen suomessa ja muissa itämerensuomalaisissa kielissä (Suomen Akatemia, 2011–2014)
• TIME: Translation Research Training. An Integrated and Intersectoral Model for Europe (Euroopan komissio, 2011–2014)
• OPTIMALE: Optimising Professional Translator Training in a Multilingual Europe (Euroopan komissio, 2011–2013)
• Language learning and social media: 6 key languages (Euroopan komissio, 2010–2012)
• Westhin koodeksi (Suomen Kulttuurirahasto, 2010–2012)
• Subtitles and language learning, Lifelong Learning programme (Euroopan komissio, 2009–2012)
• Silence as Voice: Reempowering the disempowered in contemporary English literatures (Suomen Akatemia, 2008–2011)
• På väg mot kommunikativ kompetens: tillägnandet av svenskans struktur hos finska inlärare (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2007–2010)