Tutkimus folkloristiikan oppiaineessa

Folkloristiikan tutkimuksen kohteena ovat perinteeksi ja perinnöksi määrittyvät menneisyyden ja nykypäivän ilmiöt. 

Turun yliopiston folkloristiikan painopisteitä ovat nykykulttuurin, populaarikulttuurin, uskomusperinteen ja kansanuskon, muistin ja kerronnan tutkimus sekä kulttuuriperinnön tutkimus. Tutkimuskohteitamme ovat esimerkiksi

  • ylisukupolviset ja ylirajaiset perhemuistot ja muistikulttuurit
  • spontaanit arkistot ja digitaalinen kulttuuriperintö
  • perinteen käyttö ja hyödyntäminen nyky-yhteiskunnassa
  • folkloristinen näkökulma nyky- ja populaarikulttuuriin
  • urbaanit ja vernakulaarit perinnekulttuurit
  • arkisten ajattelu- ja toimintatapojen jatkumot menneisyydestä nykyisyyteen
  • nykypäivän kansanusko

Tutkimushankkeitamme

Hoitolaitoksesta kulttuuriperintökohteeksi: Kulttuurisia näkökulmia Paimion parantolaan

Folkloristiikan, etnologian ja museologian yhteisessä hankkeessa keskitytään maailmankuulun Alvar ja Aino Aallon suunnitteleman tuberkuloosiparantolan menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuksiin huomioiden parantolan erityislaatuisuuden paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä kulttuuriperintökohteena.

Hankkeen yhteistyökumppanit: Paimion parantola säätiö, Paimion kaupunki, kulttuuri ja matkailu ja Magni Mundi Oy sekä VSSHP asiakirjahallinto ja Turun Lasarettimuseo.

Hankkeen verkkosivut

Lisätietoja:

Folkloristiikan professori Anne Heimo, anheimo@utu.fi / +358 (0)50 328 7968

Etnologian professori Helena Ruotsala, helruo@utu.fi

FT, museologian yliopisto-opettaja Maija Mäki, maikar@utu.fi

FT, postdoc-tutkija Tuomas Hovi, tuohov@utu.fi, folkloristiikka

Sirkkala 1918–2018: vankileiristä muistin paikaksi ja kulttuuriperintökohteeksi

Vankileiristä muistin paikaksi ja kulttuuriperintökohteeksi -hankkeessa Sirkkalan kampuksella vuosina 1918-1923 sijainnutta Turun vankileiriä ja pakkotyölaitosta on lähestytty vaikeana/synkkänä kulttuuriperintökohteena, jonka julkinen muistaminen on ollut vähäistä ja hankalaa. Hanke on osoittanut, että sisällissodan jälkeen eri puolille Suomea perustetut vankileirit olivat keskenään erilaisia. Lisäksi hankkeessa on pohdittu sitä, millä tavoin vankileiriä ja sen arkea voi representoida näyttelyissä ja opastuksissa.

Hankkeen työryhmä: folkloristiikan professori Anne Heimo, dos. Sirkku Pihlman ja dos. Tiina Mahlamäki sekä hankkeen tutkijat FM Maria Patjas (2017), FM Riku Kauhanen (2018) sekä pro gradu -työnsä aiheesta tehnyt FM Paula Pakkanen. Hankkeen yhteydessä toteutetusta näyttelystä ja siihen liittyvästä performanssista ja opastuksista vastasivat museologian opiskelijat.

Hankkeen yhteistyökumppanit: Turun kaupunginkirjasto, Wainö Aaltosen museo, Turun museokeskus, Turkuseura, Turku Touring, Turun Seudun Wanhat Toverit ry., ohjaaja Anni Mikkelsson, lavastaja Juha Lukala ja Jo-Jo-teatteri.

Rahoitus: Turun Yliopistosäätiö (2016–2018)

Lisätietoja: Anne Heimo

> Hankkeen verkkosivusto

Oma paikka? Perhehistorian rakentuminen glokaalissa kontekstissa

Tutkimuksessa tarkastellaan australiansuomalaisten muistoja siirtolaisuudesta ja muistamisen käytännöissä tapahtuneita muutoksia. Toisin kuin useimmat muut suuremmat ja vanhemmat siirtolaisyhteisöt Australiassa suomalaiset ovat vasta viime vuosina ryhtyneet tutkimaan ja kirjoittamaan siirtolaisuudestaan. Tutkimus perustuu Brisbanessa, Canberrassa ja Sydneyssa tehtyihin kenttätyömatkoihin (2012, 2013), arkistoaineistoihin, julkaistuihin muistelmiin sekä netti-aineistoihin. 

Hankkeen rahoittajana toimi Suomen Akatemia (2011–2014).

Lisätietoja: Anne Heimo

Saamelaisen folkloren tutkimusprojekti

Jo vuonna 1967 käynnistetty Saamelaisen folkloren tutkimusprojekti on oppiaineen pitkäaikaisin yhtäjaksoisesti jatkunut tutkimushanke. Pääasiassa 1960- ja 1970-luvulla sekä 2000-luvun alkuvuosina tuotettu haastatteluaineisto muodostaa kansainvälisestikin merkittävän saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön kokoelman. Projektin aineistojen pohjalta on syntynyt kymmenittäin tutkimusartikkeleja ja muita julkaisuja, ja niiden aktiivinen tutkimuskäyttö jatkuu edelleen. Viime vuosina projektin toiminta on painottunut olemassa olevan aineiston digitoimiseen ja sen saavutettavuuden lisäämiseen sekä akateemisten yhteistyötahojen että saamelaisväestön keskuudessa. Suomeksi ja pohjoissaameksi julkaistavan kertomuskokoelman toimittaminen on seuraava askel, jolla saamelaisfolklorea palautetaan tutkimusalueelle ja enimmäkseen jo edesmenneiden kertojien jälkeläisille.

Lisätietoja: Pasi Enges 

Rajavartijaperinne

Rajavartijaperinteen tallennusprojekti käynnistyi Rajavartiolaitoksen ja Turun yliopiston folkloristiikan oppiaineen välillä vuoden 2011 lopulla. Projektille asetettiin alusta alkaen kaksi päätavoitetta. Ensimmäinen on vuonna 2019 julkaistava Rajavartiolaitoksen 100-vuotisjuhlakirja, johon projektissa on pyritty kokoamaan käyttökelpoista aineistoa. Toinen tavoite on luoda laaja ja keskitetty rajavartijaperinteen aineskokoelma myöhempää tutkimuskäyttöä varten. Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistoon on karttunut aineistoa sekä opiskelijoiden harjoitustöinään tekemistä haastatteluista että Rajavartiolaitoksen eri hallintoyksikköjen, kiltojen ja yksittäisten perinteen tallennuksesta kiinnostuneiden henkilöiden lähettämästä materiaalista.

Lisätietoja: Pasi Enges

Metsänpeitto ja yliluonnolliset eksyttäjät

Vanhassa suomalaisessa perinteessä tunnetaan metsänpeitto-nimityksellä ihmisen tai eläimen selittämätön eksyminen metsään, sekä joukko erilaisia uskomusolentoja, jotka aktiivisesti pyrkivät eksyttämään luonnossa kulkijan. Nykypäivän eksymiskertomuksista löytyy paljon samanlaisia elementtejä ja tilanteita kuin vanhassakin aineistossa. Hankkeessa tarkastellaan sekä arkistoidussa folkloressa että nykypäivän nettikeskusteluissa esiintyviä epätavallisen eksymisen kuvauksia ja niiden erilaisia tulkintoja. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on sinänsä suhteellisen samankaltaisina pysyneiden eksymiskokemusten selittäminen erilaisin modernille yhteiskunnalle tyypillisin diskurssein.

Lisätietoja: Pasi Enges

Amerikansuomalainen kulttuuriperintö

Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa tutkimuksessa tutkitaan tämänhetkistä amerikansuomalaista kulttuuria, kulttuurista ja etnistä identiteettiä sekä kulttuuriperintöä. Toisin kuin pitkään on ennustettu, amerikansuomalainen kulttuuri ei ole hävinnyt Yhdysvalloista. Vaikka suomen kielen käyttö on käytännössä kadonnut arkikäytössä, järjestävät amerikansuomalaiset edelleen erilaisia tapahtumia ja juhlia sekä ylläpitävät ja kehittävät amerikansuomalaista kulttuuria. Hankkeen tarkoitus on selvittää, minkälaista tämä kulttuuri on ja miten amerikansuomalaista kulttuuria ylläpitävät aktiivit sitä ylläpitävät ja kehittävät. 

Hanke on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama.

Lisätietoja: Tuomas Hovi

Folkloristiikan, etnologian ja uskontotieteen uusimmat julkaisut

Introduction (2021)

Matúš Mišík, Nada Kujundžić
(B2 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa)