The breakthrough of collaborative innovations in the building of new infrastructure: The case of the alliance project model

Hanketiedot: 

Rahoittaja: Liikesivistysrahasto

Rahoituksen määrä: 150.000 €

Toteutusaika: 1.1.2023-30.6.2026

Hankkeen vastuullinen johtaja: Professori Juha Laurila

Hankkeessa työskennelleet tutkijat: Professori Tuomas Ahola (Tampereen yliopisto), TkT Lauri Vuorinen, Tkt Sarri Nykänen, Tohtorikoulutettava Outi Alkkiomäki

Taustaa: Hankkeen tarkoitus oli tuottaa uutta laajasti sovellettavaa tutkimustietoa innovatiivisten johtamiskäytäntöjen esiinnoususta ja leviämisestä. Tämä tutkimustieto syntyi tarkastelemalla yhteistyöllisten toimintatapojen ja erityisesti niin kutsutun allianssimallin leviämistä Suomessa viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana. Käytännön toiminnan kannalta tutkimustyön tarkoituksena oli tuottaa lisänäkemystä mallin erilaisista sovellustavoista sitä jatkuvasti soveltaville organisaatioille.  

Työskentelyn sisältö: 

Tutkimusryhmä keskittyi toimimaan erityisesti neljässä suunnassa. 

1. Professori Laurila ja hänen ohjauksessaan tohtorikoulutettava Outi Alkkiomäki keskittyivät allianssimallin esille nousuun ja leviämiseen ja tuottivat siihen liittyen kaksi syksyllä 2026 julkaisuprosesseissa olevaa akateemista tutkimusartikkelia. liittyvää tutkimusosuuttaan sekä keräämällä lisää empiiristä aineistoa.  
2. Samanaikaisesti yllä kuvatun tutkimusosuuden kanssa Outi Alkkiomäki on yksin laatinut erillisen saman käytännön vaihtelevaa soveltamista käsittelevän tutkimuspaperin, joka sekin on tällä hetkellä akateemisessa julkaisuprosessissa. Se perustuu hänen ja hänen ohjaajansa Laurilan yhdessä kokoamaan haastatteluaineistoon ja vaikka hän kirjoittaa sen yksin, hän saa siihen ohjaajaltaan tarvitsemansa ohjauksen. 
3. Erillään jo esitellystä työskentelystä professori Laurila ja tutkijatohtori Nykänen jatkoivat jälkimmäisen tutkimushankkeeseen liittymisen jälkeen syksyllä sen tarkastelua, miten yksittäinen organisaatio voi jalostaa toimintatapojaan yhteistyöllisessä rakentamisessa. Tämän perustana oli jo aikaisemmin sovittu tutkimusyhteistyö Väyläviraston kanssa, jonka mukaisesti intensiivisen tapaustutkimuksen kohteeksi oli valikoitunut kesällä 2026 päättynyt Hailuodon kiinteän maantieyhteyden rakentaminen Pohjois-Suomessa. Myös tästä tutkimusosuudesta on yksi tutkimusartikkeli tällä hetkellä julkaisuprosessissa. 
4. Tutkimushankkeen uutena avauksena Sarri Nykänen analysoi professori Aholan ohjauksessa tämän aikaisemmin kokoamaa aineistoa niin sanottua fuzzy-set vertailevaa analyysimenetelmää (fsQCA) käyttäen. Tämä tutkimusmenetelmä soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa analyysiyksiköiden määrä on liian pieni määrälliseen tutkimukseen ja liian suuri laadulliseen monitapaustutkimukseen. Tämä työskentely, johon Aholan ja Nykäsen lisäksi osallistui projektin vastuullinen johtaja Laurila, sisälsi perehtymisen laadulliseen arkistotekstiaineistoon. Näin saatiin selville ne tekijät ja tekijäkombinaatiot, jotka yhdistävät tässä aineistossa budjeteissaan ja aikatauluissaan pysyneitä projekteja, mitä tuloksia oli sitten mahdollista tulkita projektijohtamisen ja allianssien ja kirjallisuuksien näkökulmista. Lopputuloksena tästä on käsikirjoitus, joka myös on tällä hetkellä arvioitavana akateemisessa lehdessää 

Tutkimustyön käytännön implikaatiot

Yllä mainitut yksityiskohdat tutkimusryhmän työskentelystä jo itsessään paljastavat sen painottuneen vahvasti akateemiseen tutkimukseen. Infrastruktuurialan organisaatioista selvästi intensiivisin yhteistyö taas on tapahtunut Väyläviraston kanssa. Näin ollen tutkimustyön muut vaikutukset käytäntöön ovat väistämättä jääneet pääosin epäsuoriksi toteutuakseen erityisesti tutkimusryhmän jäsenten ja käytännön edustajien kanssakäymisessä. Näistä keskeisimmät ovat toteutetut yli 40 haastattelua, joissa käytäntöä edustavat haastateltavat ovat joutuneet pohtimaan omia, organisaatioidensa ja koko infrastruktuuritoimialan käytäntöjä heille suurelta osin tuntemattomista näkökulmista. Tämän lisäksi yllä mainitun Väyläviraston Hailuodon hankkeen johtoryhmälle järjestettiin informoiva seminaari tutkimustyön tuloksista ja niiden käytännön merkityksestä 4.6.2025. Osaltaan tämä sama seminaari palveli myös yllä mainitun osion 3. tutkimustulosten tarkentamista ja validointia.

Yhteenvedonomaisesti tällä empiirisesti allianssimuotoisten hankkeiden leviämiseen ja soveltamiseen suomalaisessa infrastruktuurirakentamisessa kohdentuneella tutkimushankkeella on neljä merkittävää käytännön implikaatiota. 

1. Allianssimallin laaja leviäminen ei ole tehnyt ensisijaista ja kyseenalaistamatonta toimintatapaa infrastruktuurirakentamisen kentällä Suomessa eikä vastaavaa ole syytä olettaa tapahtuvaksi myöskään muualla maailmassa. Tämä on erityisesti siksi, että yksittäisiin infrastruktuurihankkeisiin liittyy niin paljon erityispiirteitä, ettei minkään vakiomuotoisen toimintatavan soveltaminen niissä ole luontevaa.
2. Allianssimallia on sen leviämisen aikana muokattu monin tavoin, minkä seurauksena suuri osa sen käyttöönottoon ja soveltamiseen kannustaneista erityispiirteistä on kadonnut. Näin ollen sen edelleen leviämisen ei voi odottaa jatkuvan tulevaisuudessa.
3.  Tässä tutkimuksessa samanaikaisesti tutkittujen julkishallinnon päättäjien ja julkisten ja yksityisten projektiomistajien ja projektiosapuolien on hyödyllistä tulkita allianssimalli ja vastaavat innovatiiviset sopimusjärjestelyt täydentäviksi toimintatavoiksi jo olemassa olevien rinnalle. Näin ollen kaikki uudet aidot vaihtoehdot lisäävät mahdollisuuksia löytää kuhunkin tilanteeseen mahdollisimman sovelias toimintatapa. 
4. Tutkimuksen tulokset korostavat, että uusien organisaatiokäytäntöjen käyttöönottoa ei tulisi arvioida pelkästään joko kokonaan omaksuttuina tai torjuttuina. Esimerkiksi infrastruktuurialan johtajien tulisi kiinnittää huomiota paitsi siihen, mitä käytännön monista elementtejä organisaatioissa milloinkin toteutetaan, myös siihen, miten niitä perustellaan ja miten niistä puhutaan, sillä käytäntöjen soveltaminen ja käyttöönotto eivät välttämättä kulje käsi kädessä

Loppupäätelmät: Perustuen yllä esittämiini yksityiskohtiin voidaan vuosina 2023-2026 toteutunutta tutkimushanketta pitää onnistuneena ja sille asetetut odotukset täyttävänä. Tälle on neljä keskeistä perustetta. Ensinnäkin sen osana on ehditty hankkia kaksi erillistä tutkimusaineistoa ja tuottaa niihin ja yhteen erilliseen tutkimusaineistoon perustuen yhteensä kuusi tutkimusartikkelikäsikirjoitusta, joista neljä on jo nyt eri vaiheissa julkaisuprosessia tunnustetuissa kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Maininnan arvoista on myös, että tämä on tapahtunut kahdessa suomalaisessa yliopistossa työskentelevien eri vaiheissa tutkimusuraansa olevien tutkijoiden intensiivisen yhteistyön tuloksena. Toiseksi tutkimushankkeen ansiosta yksi tohtorikoulutettava on ehtinyt laatia lähes tarkastuskelpoisen version väitöskirjastaan ja kaksi tutkijatohtoria on voinut pätevöityä tutkimustyössään. Kolmanneksi tutkimustyössä akateemisten tutkijoiden ja käytännön edustajien vuoropuhelun kautta on sekä tunnistettu että välitetty tutkimustyön käytännön implikaatioita. Neljänneksi, tutkimushankkeessa nyt kerätty monipuolinen ja huolellisesti tallennettu tutkimusaineisto on jo sellaisenaan, mutta erityisesti täydennettynä tulevaisuudessa kerättävillä tutkimusaineistoilla hyödynnettävissä uusien tutkimustulosten tuottamiseen.