Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Disruptiolaboratorion kehittämä Tulevaisuustislaamo-ennakointipalvelu syntyi ajatuksesta yhdistää vahva tulevaisuusosaaminen yliopiston monitieteiseen asiantuntijuuteen. Ennakointikyvykkyyden avulla organisaatiot osaavat varautua epävarmuuteen ja tunnistaa mahdollisuuksia erilaisissa tulevaisuuksissa.
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on jo 30 vuoden ajan tuottanut näkemyksellistä tulevaisuustietoa. Kehityspäällikkö Keijo Koskisen mukaan Tulevaisuustislaamon lähtökohtana oli ajatus luoda yliopiston sidosryhmille kiinnostava ja modulaarinen ennakointipalvelu, joka hyödyntää yliopiston monitieteistä osaamista.
- Turun yliopisto on strategiassaan profiloitunut vahvasti tulevaisuusajatteluun, sidosryhmien kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä yrittäjyyteen, ja ennakointi yhdistää näitä kaikkia teemoja. Ajattelemme tulevaisuuden ”tislaamista” prosessina, jossa tuotamme ennakointimenetelmien avulla tietoa mahdollisista tulevaisuuksista, kertoo Koskinen.
Ennakointipalvelu liittää yhteen osaajia yliopiston kahdeksasta tiedekunnasta sekä tukee TSE exe -johtamiskoulutusyksikön ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sidosryhmille tuottamia sisältöjä. Disruptiolaboratorion tutkimusjohtaja Taina Eriksson näkee Tulevaisuustislaamon tärkeänä linkkinä pitkälle katsovan tulevaisuuden tutkimuksen ja yritysten käytännönläheisen tietotarpeen välillä.
- Ennakointikyvykkyyden ja -kulttuurin rakentaminen on haastava tehtävä ja siinä pystymme olemaan yritysten tukena. Tuomme yrityksen tarpeeseen sopivan kokoelman menetelmiä ja työkaluja, joilla yrityspäättäjät pystyvät tarkastelemaan mahdollisia tulevaisuuksia ja niiden merkitystä omalle toiminnalleen, Eriksson sanoo.
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Toni Ahlqvist näkee palvelussa mahdollisuuden edistää yritysennakoinnin tutkimus- ja kehitystyötä. Hänen mukaansa palvelu mahdollistaa parhaimmillaan syvän synergian palvelutoiminnan ja tieteellisen kehitystyön välillä.
- Tulevaisuustislaamo luo meille uutta yritysennakoinnin kehityspolkua. Voimme samanaikaisesti kerätä empiiristä tietoa, johon yhdistämme omaa teoreettista ja metodologista kehitystyötä. Käytössämme on sekä organisaatioiden että tiedekuntien laajat tietopohjat, Ahlqvist sanoo.
Koskisen mukaan palvelukonseptia ja työkaluja on rakennettu yhdessä asiakkaiden kanssa. Modulaarista palvelumallia tavoiteltaessa haasteena on usein asiakastarpeiden tunnistaminen, joita ei osata aina hahmottaa tai varsinkaan sanoittaa ennakointikielellä. Ensin on löydettävä yhteinen tapa keskustella.
- Laajimmillaan neuvomme, miten organisaatiossa tehdään systemaattista ennakointityötä ja rakennetaan ennakointikulttuuria. Opetamme lisäksi pienempiä kokonaisuuksia, kuten erilaisten signaalien lukemista eli markkinatiedon kartuttamista, tai skenaariotyöskentelyä jo olemassa olevan tiedon pohjalta, Koskinen kertoo.
Ennakoinnin palveluprosessissa yrityksen varsinaiset ennakointitarpeet tunnistetaan usein vasta työskentelyn edetessä. Kun tehdään ennakointiharjoitteita ja -työpajoja, tehdään samalla systemaattisia havaintoja siitä, mitä tietyt asiat voisivat tarkoittaa tulevaisuuden kannalta. Näin yritykset löytävät omat kehitystarpeensa.
- Prosessimme alkaa välittömästi rakentamaan organisaation kyvykkyyksiä ennakointityöhön. Pyrimme siihen, että ennakointi olisi strateginen kyvykkyys, jota organisaatio pystyy itse kehittämään sekä jatkuvasti oppimaan käyttämästään ennakointityöskentelytavasta, sanoo Ahlqvist.
Tulevaisuuksien tunnistaminen vaatii ennakointikulttuuria
Yksittäisten ennakointityökalujen käyttöä merkittävämpää onkin Koskisen ja Ahlqvistin mukaan ennakoinnin teeman laajempi viitekehys. Tiedon tulkitseminen niin, että se osuu yrityksen kannalta relevantteihin kehittämistarpeisiin, vaatii kykyä lukea toimintaympäristöä ja kerätä dataa oikealla tavalla. Ennakointiosaamisen harkittu hyödyntäminen niin, että organisaatio saa konkreettisia hyötyjä vaatii ennen kaikkea ennakointikulttuurin rakentamista.
- Prosessimme käytännön toimet pyrkivät kaikki ennakointikyvykkyyden rakentamiseen ja tämän kyvykkyyden jatkuvaan kehittämiseen. Prosessin myötä organisaatio voi askel askeleelta rakentaa yrityskulttuuria, jossa ennakointi kiinnittyy osaksi kaikkea strategista ajattelua ja suunnittelua. Tulevaisuustislaamo tukee organisaation strategisen tulevaisuusajattelun ja ennakointikulttuurin kehitystä, Ahlqvist tiivistää.
Systemaattinen ennakointitoiminta vaatii aikaa, eikä kertaluontoisesti toteutettu ennakointiprojekti jalkaudu itsestään organisaatioon. Koskinen myöntää, että ennakoinnissa ei lopulta ole kyse monimutkaisista asioista, mutta sormia napsauttamalla uutta kyvykkyyttä ei synny. Asiakkaan kanssa on oltava oikealla tasolla odotusten suhteen.
- Kyvykkyyden rakentaminen vaatii turvallisen tilan luomista keskustelulle. Prosessiin täytyy investoida ajatustyötä ja aikaa. Kiireessä tekemällä ei tapahdu niin sanottuja kognitiivisia hyppyjä. Kognitiivinen hyppy tarkoittaa muutosta organisaation itseymmärryksessä eli organisaatio voi alkaa uudelleen ajattelemaan sitä, mikä me oikeastaan olemme ja miten me voisimme tehdä asioita, Ahlqvist täydentää.
Tulevaisuutta tarkastellaan hyvin helposti lineaarisena jatkumona nykyhetkelle. Epävarmuuksien vahvasti sävyttämässä maailmassa on kuitenkin entistä tärkeämpää ymmärtää myös epäjatkuvuuksien mahdollisuus.
- Yhä useampi yritys kokee tai on mukana luomassa liiketoimintamurroksia, disruptioita. Yritysten on tärkeää tiedostaa ja sopivalla tasolla myös varautua epätodennäköiseltä tuntuviin tulevaisuuksiin. Ennen muuta pitäisi olla herkkyyttä aikaisille signaaleille tulevista muutoksista ja kykyä arvioida niiden merkitystä omalle toiminnalle, painottaa Eriksson.
Rovio varmistaa tulevaisuuden iskukykynsä
Peliyhtiö Roviolle räätälöitiin palvelun konseptointivaiheessa strategisen ennakoinnin kehitysohjelma, joka toteutettiin kokonaan etätyöskentelynä useamman aikavyöhykkeen yli.
Rovion pelistrategiosta vastaava johtaja Antti Viitanen toteaa parhaiden mobiilipelien laadun paranevan vuosi vuodelta ja kilpailun kiristyvän koko ajan. Lisäksi tasaisin väliajoin tulevat uudet kulmat teknologiaan tai markkinoille on jollain tasolla ennakoitava ja otettava huomioon pelien tekemisessä.
- Kysymys kuuluu, miten tätä kehittyvää markkinaa pitäisi tänään tutkia, jotta huomenna pärjäisi mahdollisimman hyvin. Yksi vastaus on, että monipuolisesti. Me yritämme yhdistellä numeroita ja erilaista pehmeää dataa tavoilla, joita muilla yrityksillä ei toivottavasti ole käytössään, jotta saavuttaisimme kilpailuetua. Yhteistyö Tulevaisuustislaamon kanssa antoi meille hyvää uutta näkökulmaa tulevaisuuden kartoittamiseen, Viitanen avaa.
Rovion kanssa syntyi Tulevaisuustislaamossa dialoginen kehitysprosessi. Samalla tarjoutui mahdollisuus kokeilla erilaisia konsepteja ja etätyötapoja, kuten sitä, miten toteuttaa etänä perinteisiä tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä. Koskisen mukaan avainhenkilöiden sitoutuminen prosessin kaikkiin vaiheisiin oli onnistumisen näkökulmasta hyvin ratkaisevaa.
- Ohjelma oli molemmin puolin erittäin kiinnostava ja työteliäs sekä käytännön tasolla että ajatusprosessina, Koskinen ja Ahlqvist toteavat yhdessä.
Ahlqvistin mieleen jäi prosessista erityisesti toimialojen erilaiset kellotaajuudet, eli miten eri toimialat ymmärtävät ajallisesti omaa toimintaansa.
- Nopeasti muuttuvalla pelialalla ennakointitoiminnan on pystyttävä olemaan tiheässä sykkeessä mukana, osana muutosten sykliä. Tällöin ennakointiharjoitteidenkin on oltava intensiivisempiä ja niillä pitäisi päästä syvemmälle lyhyemmässä ajassa. Jollakin toisella toimialalla odotusten horisontti eli muutosten aikajänne voi olla kymmeniä vuosia, ja tällöin muutoksen logiikan avaamiseen voi käyttää enemmän aikaa, lisää Ahlqvist.
Monitieteinen ennakointipalvelu on ainutlaatuisuus
Tulevaisuudentutkimus akateemisena oppiaineena on maailman mittakaavassa harvinainen. Monitieteinen yliopisto yhdistettynä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen osaamiseen onkin ainutlaatuinen yhdistelmä palvelun kehittämisen kannalta.
- Enintään kymmenkunta yliopistoa maailmassa opettaa tulevaisuudentutkimusta akateemisena oppiaineena maisteri- ja tohtoritasolla. Yliopistoissa niin Suomessa kuin maailmalla on verraten rajatusti ennakoinnin palvelutoimintoja, joten olemme kehittelemässä aika uniikkia toimintoa. Toiminnon kehittäminen on samanaikaisesti mielenkiintoista ja erittäin haastavaa, koska sovellamme tietoa useilta tieteenaloilta. Tästä syystä meidän on löydettävä erilaisia tapoja keskustella ja työskennellä yliopiston sisällä, Ahlqvist toteaa.
Tulevaisuusorientoituneet yritykset kasvavat professori René Rohrbeckin tutkimuksen* mukaan jopa 200% nopeammin kuin yritykset, jotka eivät tee ennakointityötä. Samoin ne ovat vertailussa 33% tuottavampia. Rohrbeck on mukana Tulevaisuustislaamon advisory boardissa. Koskinen myöntää, että harva konsulttitoimisto voi tarjota yhtä laajaa palvelua kuin Tulevaisuustislaamo, kun palvelumalli on saatu skaalattua.
- Palvelun rakennusvaiheessa on nyt hyvä vauhti päällä. Esimerkiksi teknillisen tiedekunnan kanssa on käynnistynyt metallien 3D-tulostukseen liittyvä hanke, jonka liiketoimintaympäristön rakentamisessa hyödynnetään ennakointiosaamista. Olemme aika poikkeuksellinen toimija markkinoilla, sanoo Koskinen.
Turun yliopiston yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja vaikuttavuudesta vastaava vararehtori Mika Hannula toteaa monitieteistä osaamista yhdistävän palvelun olevan eduksi myös yliopistolle itselleen, sillä yhteistyö on omiaan purkamaan eri tieteenalojen välisiä totuttuja raja-aitoja. Hannulan mukaan uusi ennakointipalvelu tuottaa merkittävää lisäarvoa yliopiston kumppaneille.
- Organisaatioiden informaatioympäristö on kovin toisenlainen, kuin mitä se oli parikymmentä vuotta sitten. Ei turhaan puhuta päätöksenteon kellotaajuuden radiaalista muutoksesta. Erilaista informaatiota on tarjolla enemmän kuin yksikään päätöksentekijä pystyy käsittelemään. Ennakointipalvelu helpottaa informaatioähkyä ja antaa paremmat mahdollisuudet strategiseen johtamiseen, sanoo Hannula.
Ennakointikyvykkyyden rakentaminen vaatii ennen kaikkea ajan varaamista ajattelulle. Oleellisen kysymyksen löydyttyä ratkaisu alkaa hahmottua, kun käytössä on hyvät menetelmät tulevaisuuksien pohtimiseksi, Ahlqvist kiteyttää.
Teksti: Suvi Lehto Kuvat: Antti Tarponen
Artikkeli on julkaistu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti Mercuriuksen numerossa 1/2022.