Tutu-julkaisut vuonna 2019

11/2019: Historian museon toiminnan tulevaisuuskuvat.

Siivonen, Katriina - Heinäjärvi, Henna & Tuittila, Satu

Historian museon toiminnan tulevaisuuskuvat

Tutu e-julkaisuja 11/2019, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
24 s., ISBN 978-952-249-536-5, ISSN 1797-1322.

Turun museokeskus tilasi Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta Turun yliopistosta yhden osallisuusverstaan Historian museota valmisteltavalle Historian museo Tukuun -hankkeelle. Verstaassa tuotettiin ideoita Historian museon tulevaan toimintaan, yhteistyöhön, toimintamalleihin ja liiketoiminta-ajatteluun. Tavoitteena oli kannustaa osallistujia ideoimaan museon mahdollisia toiminnallisia rooleja ja toimintatapoja nykyisessä globaalissa murroksessa ja sen tuomissa globaaleissa haasteissa.

Historian museon valmistelutyöhön halutaan osallistaa monenlaisia toimijoita, jotta museo pystyisi vastaamaan muuttuvan ajan haasteisiin tulevia yhteistyöverkostoja ja toimintaa rakentaessaan. Verstaan osallistujissa oli sekä museomaailman, koulutussektorin, yritysmaailman että kiinnostuneiden kansalaisten edustajia kaikkiaan noin 50 henkeä. Osallisuusverstas toteutettiin tätä tarkoitusta varten sovelletulla tulevaisuusverstasmenetelmällä.

Osallisuusverstaan ryhmät tuottivat ajatuksia laajasta joukosta erilaisia toimijoita, jotka voivat Historian museon valmistuttua ja jo valmisteluvaiheessa toimia yhdessä ja erilaisissa yhteistyöverkostoissa museon kanssa. Ajatuksissa on mukana sekä eri-ikäisiä yksittäisiä ihmisiä että erilaisissa instituutioissa, organisaatioissa, yrityksissä sekä kulttuurin ja taiteen vapaalla kentällä toimivia ihmisiä. He voivat toimia museon kanssa ammatillisessa mielessä ja arkielämän monissa eri rooleissa, joiden kautta yhteistyöverkostoon saadaan tietoa, maailmankuvien pohdintaa, oppimista ja kasvamista, leikittelyä ja kuvittelua, vaikuttavuutta ja uudenlaista muutoksen tuottamista esimerkiksi maailman kriiseissä.

Tulevaisuuskuvat tuovat vastauksia siihen, minkälainen yhteistoiminnallinen rooli museolla voisi olla 2040-luvun alkaessa.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-536-5

 

10/2019: ICLEI Green Circular Cities Coalition. Feasibility study to build an active network of circular economy actors in the Turku region.

Silvonen, Essi & Kaskinen, Juha: 

ICLEI Green Circular Cities Coalition. Feasibility study to build an active network of circular economy actors in the Turku region.

FFRC eBooks 10/2019, Finland Futures Research Centre, University of Turku, 51 p. ISBN 978-951-29-7766-6 (pdf), 978-951-29-7767-3 (printed), ISSN 1797-1322.

The City of Turku and Finland Futures Research Centre have conducted a joint feasibility study to deter-mine the preconditions for the Turku region to take part in the Green Circular Cities Coalition initiated by ICLEI – Local Governments for Sustainability.

Circular economy was examined through the six thematic sectors determined by ICLEI: urban spatial planning and governance, circular public procurement and supply chain, circular industrial park, municipal resource management, buildings and construction and water-food-energy nexus. Circular economy was recognised widely through the operations aimed at increasing resource efficiency and transitioning from a linear economy paradigm to a circular one, for example renewable energy sources, recycling, reuse, shar-ing platforms, bio economy and cleantech.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7766-6

9/2019: ICLEI Green Circular Cities Coalition. Toteutettavuustutkimus aktiivisen kiertotaloustoimijaverkoston rakentamiseksi Turun seudulla.

Silvonen, Essi & Kaskinen, Juha: 

ICLEI Green Circular Cities Coalition. Toteutettavuustutkimus aktiivisen kiertotaloustoimijaverkoston rakentamiseksi Turun seudulla.

Tutu e-julkaisuja 9/2019, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
50 s., ISBN 978-951-29-7764-2 (pdf), 978-951-29-7782-6 (print), ISSN 1797-1322.

Turun kaupunki ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus ovat toteuttaneet tutkimuksen Turun seudun edellytyksistä osallistua ICLEI – Local Governments for Sustainability käynnistämän kiertotaloustoimijoiden kaupunkiverkostoon Green Circular Cities Coalitioniin (GCCC)

Kiertotaloutta tarkasteltiin ICLEIN määrittelemien kuuden temaattisen sektorin; Kaupunkisuunnittelu ja hallinto, rakennukset ja rakentaminen, julkiset hankinnat, teolliset symbioosit, kunnallinen jätehuolto ja vesi-ruoka-energia nexus puitteissa. Kiertotaloustoiminnaksi tunnistettiin laajasti kaikki resurssien tehokkaampaan kiertoon pyrkivät ratkaisut, mm. uusiutuvien energialähteiden käyttö, kierrätys, uudelleenkäyttö, alustatalous, biotalousratkaisut ja cleantech, joiden tavoitteena on lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen siirtyminen.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7764-2

8/2019: A Scenario for the desirable future of the Peruvian agrifood sector 2030, focusing on andean native crops. Results from the 1st and 2nd futures workshops of the PECOLO project.

Lakkala, Hanna; Birmoser Ferreira-Aulu, Marianna; Del Carpio Rodríguez, Ahmed Omar; Kaskinen, Juha; Morales-Soriano, Eduardo; Repo-Carrasco-Valencia, Ritva; Vargas Delgado, Luis Fernando; Vidaurre-Ruiz, Julio & Vähäkari, Noora:

A Scenario for the desirable future of the Peruvian agrifood sector 2030, focusing on andean native crops.
Results from the 1st and 2nd futures workshops of the PECOLO project

FFRC eBooks 8/2019, Finland Futures Research Centre, University of Turku, 33 p. ISBN 978-952-249-524-2, ISSN 1797-1322.

The Andean region is exceptionally rich in biodiversity, harbouring an important centre of domestication of global food crops, such as potato, quinoa, corn, peanut and tomato. Such biodiversity provides a great potential to discover or, reintroduce, nutritionally rich local varieties and utilize them to develop innovative food applications. Utilization of native plant crops provide promising solutions to address the wider sustainability goals, such as rediscovering crops more resilient to the changing climate and providing local source of nutritious food. Diversification of the local diets with local grains enables better nutrition and can also contribute to food security in areas where food production is threatened by climate change. 

‘Native crops for sustainable and innovative food futures in Peru and Colombia (PECOLO)’ is a collabo-ration project between University of Turku, Finland (UTU), Universidad Nacional Agraria La Molina, Peru (UNALM) and Universidad el Bosque, Colombia (UEB). From UTU, Finland Futures Research Centre (FFRC) of University of Turku coordinates the project. In addition, Functional Foods Forum and Department of Biochemistry of University of Turku participate in the project. 

The PECOLO project has a special focus on the development of innovation environments around Andean native crops. Futures research and foresight methodologies are used as novel tools for developing innovation environments in cooperation with academic, public and private sector organizations and NGOs. 
In addition to the development of innovation environments, the project has capacity-building and mobility components in specialized topics in food science such as nutrition and functional foods, and in sustainability issues along the food value chain, such as environmental impacts of food production, sustainable diets and food waste and loss. 

This publication is the first of the two publications for Peru that will be published as an outcome of the PECOLO project’s four step futures process around Andean native crops. The publication covers the methods and the results of the 1st workshop, which focused on horizon scanning of the current state of the agri-food sector, as well as the methods and the results of the 2nd workshop, which focused on development of scenarios for the Peruvian agri-food sector with a special focus on Andean native crops. 

The second PECOLO publication (published later in 2019) will present the roadmaps and action plans for the agri-food sector stakeholders in Peru and Colombia.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-524-2

7/2019: Suomen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvat

Kuhmonen, Tuomas & Kuhmonen, Irene (2019):

Suomen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvat

Tutu e-julkaisuja 7/2019, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
70 s., ISBN ISBN 978-952-249-530-3 (print), ISBN ISBN 978-952-249-531-0 (pdf), ISSN 1797-1322.

Tämä tutkimusraportti on osa Suomen kotieläintuotannon tulevaisuuskuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset (KOTIETU) -hanketta. Hankkeen tavoitteena on mallintaa ja arvioida Suomen kotieläintuotannon vaihtoehtoisten kehityspolkujen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hankkeessa tuotetaan elintarvikealan toimijoiden strategiavalintojen ja hallinnon päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietoa erilaisten kotieläintuotannon intensiteettivaihtoehtojen vaikutuksista pellonkäyttöön, ympäristöön, aluetalouteen ja ulkomaankauppaan. Hankkeessa laaditaan viisi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa Suomen kotieläintaloudesta noin vuonna 2040: kasvis-Suomi, ympäristö-Suomi, terveys-Suomi, huoltokyky-Suomi ja kotieläin-Suomi. 

Tässä raportissa esitellään tulevaisuuskuvat, jotka taustoittavat määrällisiä arvioita. Määrällisten arvioiden valmistuttua tutkimushankkeen muissa osioissa näitä tulevaisuuskuvia tullaan vielä täsmentämään ja määrällistämään. Tulevaisuuskuvat kuvaavat mahdollisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ottamatta kantaa niiden toivottavuuteen tai todennäköisyyteen. 

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Luonnonvarakeskus (Luke), Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yli-opistosta (Tutu) ja yritysten ympäristöjohtamisen oppiaine Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta (CEM). Hankkeen johtajana toimii tutkimusprofessori Arto Huuskonen Lukesta (ja Vesannolta). Ohjaus-ryhmässä ovat jäseninä Jarmo Salonen (MMM, pj.), Ilmo Aronen (Raisioagro), Tomas Gäddnäs (Snell-man), Sinikka Hassinen (Atria), Juha Lappalainen (MTK), Juha Nousiainen (Valio), Olli Paakkala (HKScan), Jyri Seppälä (SYKE), Aila Vanhatalo (Helsingin yliopisto) ja Seija Virtanen (Salaojituksen Tu-kisäätiö). 

Hanketta on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Makeran varoista. Lisäksi hanketta ovat rahoittaneet A-Tuottajat, HKScan, MTK, Raisioagro, Salaojituksen tukisäätiö, Snellman ja Valio. Kiitämme rahoittajia tutkimuksen mahdollistamisesta, ohjausryhmää arvokkaista ideoista ja kommenteista ja tulevaisuudensuunnittelutuokioihin suostuneita asiantuntijoita arvokkaista näkemyksistä.

 

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-531-0

 

6/2019: Energizing Futures − Sustainable Development and Energy in Transition. Proceedings of the Futures Conference 2018.

Jarmo Vehmas & Riikka Saarimaa (editors)

Energizing Futures − Sustainable Development and Energy in Transition.
Proceedings of the Futures Conference 2018. 

FFRC eBooks 6/2019, Finland Futures Research Centre, University of Turku.
143 p. ISBN 978-952-249-525-9, ISSN 1797-1322.

University of Turku, Finland Futures Research Centre organized the 19th Futures Conference on 13–14 2018 in Tampere, Finland, under the title “Energizing Futures – Sustainable Development and Energy in Transition’’. This publication is the proceedings of the Energizing Futures 2018 conference. https://futuresconference2018.wordpress.com/

To understand the challenges of the ongoing energy transition process, we need multidisciplinary, multi-level and time-variant analysis of various issues: renewable and non-renewable energy (re)sources, transforming primary energy into energy carriers (fuels, electricity, and heat), energy technologies, impacts (environmental, social, economic, institutional, cultural, etc.) of energy use, energy exports and imports, energy markets and energy price, energy end-use patterns and consumer behavior, energy and resource efficiencies, energy policies, and energy governance. The questions presented for contributions into this conference included the following ones: What are the main challenges of sustainable energy futures in an era of increasing uncertainty?; How to create sustainable energy policies in Europe, and elsewhere in the World?; What is the role of futures studies in identifying opportunities for a fair, efficient and resilient energy system?

The aim of the “Energizing Futures” was to generate multidisciplinary, stimulating and critical discussions that promotes networking between people from different backgrounds with a common interest towards energy and sustainability in the Future. The conference was supported by the European Commission via the EU Horizon 2020 Research and Innovation Programme under the Grant Agreement No. 649342 EUFORIE. The conference was an important dissemination channel for the results generated in the project “European futures of energy efficiency” (EUFORIE), coordinated by the University of Turku. The conference had a large number of presentations under thematic sessions, and only a part of these presentations are included in this publication.

These 14 articles give an useful insight on the large variety of topics dealt with in the Energizing Futures 2018 conference. They are grouped under three major themes: Theory and practice of energy efficiency (five articles), Energy transition in developing countries (four articles) and Energy futures (five articles).

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-525-9

5/2019: Sustainability in Shipbuilding – Observations from Project-Oriented Supply Network in Cruise Ship Construction.

Saarni, Jouni – Heikkilä, Katariina – Kalliomäki, Helka – Mäkelä, Marileena  – Jokinen, Leena & Apostol, Oana (2019):

Sustainability in Shipbuilding – Observations from Project-Oriented Supply Network in Cruise Ship Construction.

FFRC eBooks 5/2019, Finland Futures Research Centre, University of Turku, 34 p. ISBN 978-952-249-527-3, ISSN 1797-1322.

Sustainability is one key future driver regarding which kind of changes cruise and tourism industries will face and how related ecosystem can anticipate such drivers. Sustainability-oriented innovations might emerge as a differentiation factor for suppliers as a new competitive advantage. To understand more about emerging opportunities on these topics within Finnish maritime industry, Sustainability and Transparency in Shipbuilding Networks (SUSTIS) research and development project was launched in 2015 to develop a holistic approach for sustainability in shipbuilding. As part of the project’s second phase an explorative interview study in 17 organizations was carried out among cruise ship interior related suppliers which main findings are presented in this report. The goal of the study is to summarize previous research on shipbuilding’s construction phase sustainability impacts, point out practices with linkages on sustainability. Also, perceptions of cruise industry’s future and related drivers are discussed. 

The findings of the study support previous results related to project-based industries that sustainability-oriented innovations are complex to implement into the industry’s decision-making. The tendency of the industry’s actors to focus on business-driven on-going customer projects leaves usually room for incremental initiatives. Therefore results encourage long-term development across projects and introduction of new ideas must happen in early phase. Existing quality and supply chain management information capabilities are examined and considered useful for sustainability requirements. Safety is found as a priority in social sustainability but additional diversification is possible. Results are reflected against supplier-driven agenda construction for sustainability transition.

4/2019: Alueiden älykäs erikoistuminen Suomessa. Aluekehittämisen indikaattorianalyysi.

Karppinen, Ari – Aho, Samuli – Haukioja, Teemu – Kaivo-oja, Jari & Vähäsantanen, Saku: 

Alueiden älykäs erikoistuminen Suomessa. Aluekehittämisen indikaattorianalyysi. 

Tutu e-julkaisuja 4/2019, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 167 s. ISBN 978-952-249-522-8, ISSN 1797-1322.

Alueiden älykäs erikoistuminen on Eurooppa 2020 -strategian keskeisin aluekehittämisen strateginen instrumentti pyrittäessä kestävään ja sosiaalisti osallistavaan kasvuun. Älykkään erikoistumisen avulla kehitetään kaikkien alueiden, myös maaseutualueiden, innovaatio- ja osaamispotentiaalia parantamalla alueiden sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta sekä yritysten uudistumis- ja kasvupotentiaalia. Haasteena on ollut älykkään erikoistumisen käsitteellistäminen, alueellisten mahdollisuuksien tunnistaminen sekä vaikutusten mittaaminen ja monitorointi. Tämän selvityksen tarkoituksena on arvioida alueiden älykästä erikoistumista indikaattoriperusteisesti Suomessa seutukunta- ja maakuntatasoilla.

http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-249-522-8

3/2019: Coolest Student Papers at Finland Futures Research Centre 2017–2018. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen valittuja opiskelijatöitä 2017–2018.

Tapio, Petri – Aalto, Hanna-Kaisa – Heinonen, Sirkka – Minkkinen, Matti – Puustinen, Sari – Siivonen, Katriina & Arvonen, Anne (eds):

Coolest Student Papers at Finland Futures Research Centre 2017–2018. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen valittuja opiskelijatöitä 2017–2018.

FFRC eBook 3/2019, Finland Futures Research Centre, University of Turku. ISBN 978-952-249-507-5, ISSN 1797-1322, 192 p. 

This eBook contains the inspired and inspiring picks from the student essays written by students and student groups in the courses organised by Finland Futures Research Centre (FFRC). This year’s selection shows that brilliant new students arrive our courses. The topics range from sustainability transitions to corporate foresight, from ethics to methodology, from data business to geoengineering. Independent, constructively critical open deliberation of how futures studies should be carried out is one of the core goals of our education and a key to further development of the courses and the whole field of futures studies.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-507-5

2/2019: Precursors to a 'Good’ Bioeconomy in 2125: Making Sense of Bioeconomy & Justice Horizons. First Foresight Report of the BioEcoJust Project.

Taylor, Amos – Balcom Raleigh, Nicolas A. – Kurki, Sofi – Birmoser Ferreira-Aulu, Marianna & Wilenius, Markku:

Precursors to a 'Good’ Bioeconomy in 2125: Making Sense of Bioeconomy & Justice Horizons. First Foresight Report of the BioEcoJust Project.

FFRC eBooks 2/2019, Finland Futures Research Centre, University of Turku, 83 p. ISBN 978-952-249-521-1, ISSN 1797-1322.

The Bioeconomy today is a field full of promise, brimming with potentially transformative solutions, and developments still only in their infancy. The aim of this report has been to convey the findings of the BioEcoJust foresight research to date, and especially to highlight the core critical thinking involved in approaching the future of the bioeconomy for the next 100 years.

The BioEconomy and Justice (BioEcoJust) is funded by the Academy of Finland BioFuture 2025 programme and aims to develop a future-oriented ethical and justice framework useful in assessing long-term bioeconomy developments. The consortium has two research teams, representing Practical Philosophy (Aalto University) and Futures Studies (University of Turku).

http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-952-249-521-1

1/2019: Saimaannorpan suojeluun liittyvien asenteiden kehitys vuosina 2013–2018 ja Saimaannorppa Life -hankkeen vaikutukset asenneilmapiirin muutokseen.

Jaakkola, Minttumaaria – Laasonen, Salla & Vuorisalo, Timo:

Saimaannorpan suojeluun liittyvien asenteiden kehitys vuosina 2013–2018 ja Saimaannorppa Life -hankkeen vaikutukset asenneilmapiirin muutokseen

Tutu e-julkaisuja 1/2019, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 44 s.
ISBN 978-952-249-519-8, ISSN 1797-1322
 

Yksi Saimaannorppa LIFE -hankkeen tavoitteista on ollut kuvata saimaannorppaan ja sen suojeluun liittyvien asenteiden kehitystä yhtäältä pitkällä aikavälillä 1900-luvun alusta 2000-luvun alkuun ja toisaalta hankkeen aikana vuosina 2011–2016. Jälkimmäisen jakson aikana erityisen kiinnostuksen kohteena on ollut LIFE-hankkeen käytännön toimenpiteiden vaikutus mahdollisiin asenneilmapiirin muutoksiin.

Käsillä oleva raportti on jatkoa vuonna 2014 valmistuneelle, pitkän aikavälin kehitystä ja vuosien 2011–2013 asenneilmapiiriä käsitelleelle, saman tutkimusryhmän raportille. Kummankin raportin tutkimusaineiston ovat muodostaneet paikallisen sanomalehden Itä-Savon ja kansallisen median Helsingin Sanomien sanomalehtikirjoitukset sekä hankkeen tunnistamien eri sidosryhmien edustajien haastattelut.

Saatuja tuloksia on verrattu saimaannorppaa koskevaan muuhun tutkimuskirjallisuuteen. Tässä raportissa tarkastellaan asennemuutosta vuosien 2011–2012 aineistosta vuosien 2015–2016 uuteen aineistoon. Tutkimusaineisto on koostunut 357 sanomalehtiartikkelista (joista yli 86 % Itä-Savossa) ja 29 puolistrukturoidusta haastattelusta.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-519-8

Saimaannorppa
Saimaannorpan suojelussa sidosryhmien osallistaminen suojeluprosessiin on asenneilmapiirin muutoksessa avainasemassa.
Jaakkola, Minttumaaria – Laasonen, Salla & Vuorisalo, Timo: Saimaannorpan suojeluun liittyvien asenteiden kehitys vuosina 2013–2018 ja Saimaannorppa Life -hankkeen vaikutukset asenneilmapiirin muutokseen.