Politiikkasuosituksia

Strengthening foresight and the role of future generations in Finnish lawmaking

From an international comparison, Finland already has an advanced national foresight system and can be regarded as a pioneer in future-regarding policymaking. However, there is still room for improvement in terms of using foresight and considering future generations as a part of lawmaking. Such improvement could be achieved by developing and upgrading the existing institutions and practices and by making more incremental changes in practices, modes of interaction, and attitudes. For example, foresight should be conducted more as a continuous activity, and future generations’ interests and rights should be considered more systematically in legislative processes, while acknowledging the plurality of future interests.

This research supported the preparation of the second part of the Government Report on the Future.

Policy Brief: Maija Airos, Toni Ahlqvist, Mikkel Knudsen, Anu Mutanen, Lauri Rapeli, Jonas Schauman, Maija Setälä, Mari Taskinen & Amos Taylor (2022) Strengthening foresight and the role of future generations in Finnish lawmaking. Valtioneuvoston kanslia. Article Series of Government's analysis, assessment and research activities 33/2022.

Raportti: Ennakointi ja tulevat sukupolvet lainvalmistelun prosesseissa, instituutioissa ja käytännöissä.

Kestävä ja uudistuva yhteiskunta (White Paper, 25.8.2022)

Kestävän yhteiskunnan määrittely on haasteellista ja osin ristiriitaista. Eri toimijat, kuten julkinen hallinto, yritykset ja kansalaiset, määrittelevät sen omasta näkökulmastaan itselleen tärkeitä asioita painottaen. Kestävään yhteiskuntaan tähtäävässä päätöksenteossa on yhtäaikaisesti arvioitava ja ennakoitava päätösten vaikutukset ympäristöön, talouteen ja sosiaalisesti kestävään ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Päätöksissä tulee huomioida talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen ylikulutuksesta. Tämän ohella on huomioitava myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, oikeudenmukaisuus sekä kansalaisten riittävä toimeentulo ja hyvinvointi. 

Professori Petri Tapion johtaman STYLE-tutkimusryhmä oli mukana laatimassa Strategisen tutkimuksen Kestävän kasvun avaimet (GROWTH) -ohjelman White Paperia: Ritschkoff, Anne-Christine & Simola, Kaisa (toim.) (2022) Kestävä ja uudistuva yhteiskunta

Lihasvoimaa kaupunkiliikenteeseen – Suosituksia kävelyn, pyöräilyn ja muiden aktiivisten ja kestävien kulkutapojen edistämiseksi (21.4.2021)

Noin viidennes maamme kasvihuonekaasujen päästöistä aiheutuu liikenteestä. Nykyisen hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöjen määrä vuoteen 2030 mennessä. Henkilöautoliikenne aiheutti vuonna 2018 liikenteen päästöistä valtaosan, 54 prosenttia. 

STYLE-tutkimushanke on julkaissut suosituksen siitä, miten tavoitella päästövähennyksiä ja edistää lihasvoimaista kaupunkiliikennettä – kävelyä, pyöräilyä ja muita aktiivisia ja kestäviä kulkutapoja. Ympäristö-, liikenne- ja liikuntapolitiikan risteyksestä lähtevä ajattelu osoittaa, että liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttaminen edellyttää konkreettisten paikallisten ratkaisujen ohella myös laajempaa muutosta yhteiskunnan eri sektoreita koskevassa politiikan teossa ja hallinnossa.

Professori Petri Tapion johtaman STYLE-tutkimusryhmän julkaisu on luettavissa JYU School of Resource Wisdom'n verkkosivuilta.

Suomen kestävyyspolkujen on kuljettava samaan suuntaan (12.2.2021)

Nyt enemmän kuin koskaan Suomessa tarvitaan kykyä vastata käynnissä olevien ja tulevien murrosten vaikutuksiin. Koronavirus on sysännyt yhteiskunnat poikkeustilaan, jossa tuotannon ja kulutuksen käytännöt ovat järkkyneet ja rakenteet osin murtuneet. Rutiinien rikkoutuminen ja yhteiskunnan eheyttäminen antavat hyvän mahdollisuuden rakentaa uusia nykyistä kestävämpiä käytäntöjä. Tässä politiikkasuosituksessa esitetään suosituksia ja ratkaisuja kestävyyspolitiikan edistämiseen pandemian jälkihoidossa. Hiilineutraaliuteen, sisävesien ja meren hyvään tilaan ja luontokadon pysäyttämiseen tähtääviä toimia, jotka tukevat myös muita tavoitteita, on edistettävä ripeästi.

Professori Petri Tapio sekä STYLE-hankkeen tutkimusryhmä oli mukana laatimassa STN-ohjelmien ADAPT, CITIZEN ja GROWTH yhteistä suositusta. Lue polittiikkasuositus STN:n verkkosivuilta.

Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (22.6.2020)

Tulevaisuusvaliokunnan r​aportti kerää yhteen ja esittelee valiokunnan kevään 2020 aikana käsittelemät asiantuntijalausunnot COVID-19 -pandemiasta sekä toimenpide-ehdotuksia hyvien seurausten vahvistamiseksi ja huonojen seurausten ehkäisemiseksi. Raportti on luettavissa valiokunnan sivuilla. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen asiantuntijat antoivat lausuntonsa seuraavista teemoista:

  • Heinonen, Sirkka: Pandemia testaa suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuusresilienssiä – Kurkistuksia koronapandemian seurauksiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (s. 21)
  • Katriina Siivonen: Mahdollisuudet kokonaiskestäviin kulttuurisiin muutoksiin (s. 153)
  • Tuomas Kuhmonen: Koronapandemia ja maaseudun tulevaisuudet (s. 190)
  • Jari Kaivo-oja: Ennakointi, pitkän aikavälin visiot ja haasteet: lyhyt ja pitkä aikahorisontti (s. 233)

Kuinka koronaviruspandemian kuluessa tehtävillä päätöksillä voidaan rakentaa kriisit kestävää Suomea? (22.4.2020)

Suomessa tehdään nyt kauaskantoisia päätöksiä hyvin nopealla aikataululla ja usein puutteellisin tiedoin. Vaikka elämme epävarmuudessa, on tärkeää tiedostaa päätösten pitkän aikavälin polkuriippuvuudet: aiemmat päätökset vaikuttavat tulevaisuuden päätöksentekomahdollisuuksiin. Siirryttäessä pandemiaa seuraavaan jälleenrakennusvaiheeseen, tehdään merkittäviä strategisia resursointipäätöksiä, jotka nekin sitovat yhteiskunnan toimintoja ja rakenteita kauas tulevaisuuteen ja edellyttävät tieteidenvälistä asiantuntemusta.

Tutkimuspäällikkö Marko Ahvenainen oli mukana laatimassa WISE-tutkimushankkeen politiikkasuositusta. Lue polittiikkasuositus STN:n verkkosivuilta.

Pandemian jälkihoidon tulee olla kestävän kehityksen mukaista (6.4.2020)

Pandemian jälkihoito tulee vaatimaan kauaskantoisia päätöksiä, jotka vaikuttavat talouteen ja laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Hallitusohjelmassa on jo tunnistettu keskeisiä kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita, joista tulee pitää kiinni. Suuntaamalla pandemian jälkihoito oikein voidaan varmistaa nopea palautuminen kriisistä, edistää oikeudenmukaista siirtymää kohti kestävää kehitystä, ratkaista edessä olevia ongelmia ja parantaa edellytyksiä vastata myös tulevaisuudessa esiin nouseviin ääritilanteisiin. 

Professori Petri Tapio oli mukana laatimassa yhdeksän STN-hankkeen yhteistä suositusta. Lue polittiikkasuositus STN:n verkkosivuilta.

Suomen kansallinen ennakointi tulee päivittää 2020-luvulle (3.4.2020)

Suomessa on pitkälle kehittynyt ja kansainvälisesti arvostettu kansallinen ennakointijärjestelmä. Toimintaympäristön muutostahdin kiihtyessä ennakoinnin merkitys kasvaa. Suomessa julkishallinnon tekemä ennakointityö on kuitenkin muuttuviin olosuhteisiin nähden yksipuolista: organisaatiot keskittyvät pääasiassa todennäköisten tulevaisuuksien kartoittamiseen yllätysten ja uusien mahdollisuuksien ennakoinnin sijaan. Vuoden 2019 aikana toteutettu tutkimus kartoittaa kansallisen ennakoinnin nykytilaa ja tulevaisuutta sekä tarjoaa kuusi kehittämiskohdetta kansallisen ennakoinnin päivittämiseksi 2020-luvulle.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkijat Laura Pouru-Mikkola, Matti Minkkinen sekä Burkhard Auffermann laativat yhteistyössä Demos Helsingin tutkijoiden kanssa politiikkasuosituksen, joka on luettavissa Valtioneuvoston kanslian verkkosivuilta.

Kriisin sosiaalisia vaikutuksia voidaan ennakoida ja pehmentää (3.4.2020)

Itsenäisen Suomen tarina on voimakkaasti koulutukseen ja osaamiseen panostaminen. Myös nyt on huolehdittavaa, että yksilöt ja yhteisöt tulevat kriisistä ulos toimintakykyisinä. Poikkeustilan vaikutukset eri ikäisiin ihmisiin ja erilaisiin yhteisöihin voivat jatkua, vaikka normaali arki käynnistyy. Valtion ja kuntien on pystyttävä osaltaan huolehtimaan, että jokainen pääsee eteenpäin, kun poikkeustilatoimet päättyvät.

Professori emerita Sirkka Heinonen oli mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa työryhmässä laatimassa suositusta. Lue politiikkasuositus ministeriön verkkosivuilta.

Kohti kestävää turvallisuutta – kokonaisturvallisuuden ennakointijärjestelmän kehittäminen (2019)

STN-rahoitteinen Winland-hanke selvitti Suomen kokonaisturvallisuuden ennakointitoiminnan nykytilaa arvioimalla energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuteen liittyviä kansallisia ennakointiprosesseja. Tulosten perusteella todettiin kansallisen ennakointityön olevan Suomessa laadukasta, mutta tunnistettiin kuitenkin tapoja, joiden avulla kokonaisturvallisuuteen kytkeytyviä ennakointiprosesseja on mahdollista parantaa entisestään. Hankkeen politiikkasuositus ehdottaa toimenpiteitä ennakointityön kehittämiseksi ja näkökulmien avartamiseksi.

Tutkijat Matti MinkkinenIra Ahokas ja Burkhard Auffermann laativat politiikkasuosituksen, joka on luettavissa hankkeen verkkosivuilta.

Uudet mittauskohteet, automatisaatio ja kansainvälistyminen haastavat ympäristötiedon laadun varmistusta (19.11.2018)

Kansallisia vertailulaboratorioita on useissa tutkimuslaitoksissa ja viranomaisorganisaatioissa, ja ne palvelevat muita alan laboratorioita laadun ja pätevyyden ylläpidossa. Toiminnalla on suoraa tai välillistä vaikutusta käytännössä lähes kaikkeen yritys- ja vientitoimintaan sekä ihmisten terveyteen ja elinympäristön tilaan. Uudet mittauskohteet luovat uudistumistarpeita vertailulaboratoriotoiminnalle. Erityisesti mikromuovit ympäristössä, kierrätysmateriaalien ympäristövaikutusten seuranta sekä sisäilman laatu vaativat uudenlaista luotettavaa mittaustoimintaa. Politiikkasuositus nostaa esiin haasteita, joihin vertailulaboratorioiden olisi tartuttava v. 2030 mennessä.

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja sekä hankkeessa erikoistutkijana toiminut Yrjö Myllylä laativat politiikkasuosituksen, joka on luettavissa Valtioneuvoston kanslian verkkosivuilta.