puhelimet

Kosketusnäyttöjä voidaan tulevaisuudessa kenties valmistaa kierrätysmateriaalista

20.06.2019

Turun yliopiston tutkijat kehittävät uutta teknologiaa, jonka avulla voitaisiin valmistaa esimerkiksi kosketusnäyttöjä. Uusi teknologia mahdollistaisi näyttöjen ja kalvojen valmistamisen orgaanisesta kierrätysmateriaalista.

Kehitteillä oleva COMPOL-teknologia voisi korvata nyt käytössä olevan ITO-teknologian ja mullistaa siten näyttöjen ja kosketusnäyttöjen valmistukseen liittyvät markkinat. Uuden teknologian käyttöönotto toisi huomattavia kustannussäästöjä alan yrityksille. 

– Uusi teknologia voisi tuoda ratkaisun paljon keskustelua herättäneeseen kierrätysongelmaan esimerkiksi älypuhelinten tuotannon osalta. Ainakin Apple on sitoutunut siirtymään jollain aikataululla älypuhelinten valmistuksessa pitkälti tai kokonaan kierrätettyihin materiaaleihin ja metalleihin, kertoo materiaalikemian professori Carita Kvarnström Turun yliopistosta.

Turun yliopiston kemian laitoksen tutkijat ovat saaneet COMPOL-teknologian kehittämistä ja kaupallistamista varten Business Finlandilta yli miljoonan euron projektirahoituksen. Business Finlandin Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa (TUTLI) -rahoitus on suunnattu projekteille, joissa valmistellaan tutkimusidean ja -tulosten kaupallistamista.

Uusi teknologia laskisi tuotannon kustannuksia merkittävästi

COMPOL-teknologia voi mahdollistaa esimerkiksi näyttöjen ja kalvojen valmistamisen orgaanisesta kierrätettävästä materiaalista ilman kalliita ja heikosti saatavilla olevia metalleja. Teknologian avulla voitaisiin valmistaa läpinäkyviä, taipuisia, joustavia, myrkyttömiä sekä kierrätettäviä näyttöjä kustannustehokkaasti aivan uudella tavalla.

– Tutkimusprojektissa valmistelemme teknologian kaupallistamista sekä arvioimme soveltuvimpia kaupallistamisreittejä. Teknologialla voidaan tuottaa erittäin ohuita, hyvin sähköä johtavia ja läpinäkyviä kalvoja, jotka soveltuvat esimerkiksi näyttöpaneelien, kosketusnäyttöjen sekä älykkäiden ikkunoiden valmistusmateriaaleiksi. Markkinoilla on tarvetta tällaiselle teknologialle, joka parantaa raaka-aineiden saatavuutta sekä alentaa tuotantokustannuksia, Kvarnström toteaa.

Kvarnströmin mukaan mahdollinen hinta COMPOL-kalvoille voi tuotannon automatisoinnin myötä ja volyymin kasvaessa olla vain noin kymmenesosan nykyisten teknologioiden kustannuksista. Lisäksi materiaalia tarvittaisiin nykyistä vastaavan kosketusnäytön tuottamiseen selkeästi vähemmän, sillä esimerkiksi ITO:n paksuus on mikrometriluokkaa (100 nanometristä useisiin mikrometreihin) ja COMPOL-kalvon nanometriluokkaa (vain noin 20–25 nanometriä). 

Yleensä mobiililaitteiden ja tietokoneiden näytöissä on noin 4–6 erilaista kalvoa, sillä ITO-teknologia vaatii kalvoja esimerkiksi värinkorjaukseen. Osa näistä kalvoista voitaisiin kenties osittain toteuttaa myös COMPOL-teknologialla.

materiaalikemian tutkijat

Milla Suominen, Ibrahim Kamara ja Rahul Yewale tarkastavat tekemäänsä ohutta kalvoa, joka on tehty orgaanisesta kierrätysmateriaalista. Tutkijat työskentelevät Carita Kvarnströmin johtamassa materiaalikemian tutkimusryhmässä.

Kuva

Mediat voivat hyödyntää liitteenä olevaa kuvaa vapaasti aiheeseen liittyvässä uutisoinnissaan.

Kuva: https://apps.utu.fi/media/kuvat/materiaalikemia.jpg

Luotu 20.06.2019 | Muokattu 20.06.2019