Lapsuusajan sosioekonominen asema ennustaa valtimoiden joustavuutta aikuisiässä

​Turun yliopiston tiedote 29.8.2017

Sosioekonomiset erot sydän- ja verisuonisairauksissa ovat terveysongelma, jonka etenemistä ei ole saatu pysäytettyä. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ateroskleroosin kehittyminen alkaa jo varhain lapsuusiässä ja että lapsuuden sosioekonominen asema ennustaa sydänsairauksien riskiä pitkälle aikuisuuteen.

‒ Yksi sydänterveyden ja valtimoiden toiminnan mittari on valtimoiden joustavuus, jonka on havaittu ennustavan valtimotapahtumien kuten sydänkohtausten ja aivohalvausten esiintymistä. Lapsuusiän sosioekonomisen aseman vaikutusta valtimoiden joustavuuteen aikuisiässä ei kuitenkaan ole aikaisemmin tutkittu laajalla pitkittäisellä aineistolla, toteaa väitöstutkimustaan aiheesta Sydäntutkimuskeskuksessa tekevä Elina Puolakka.

Tutkimus on osa Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoimaa, valtakunnallista Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimusta (Cardiovascular Risk in Young Finns Study). Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 2 566 henkilöä, jotka tutkimuksen alkaessa olivat 3‒18-vuotiaita. Valtimoiden joustavuutta mitattiin aikuisiässä 21 tai 27 vuotta myöhemmin.

Sosioekonominen asema lapsuudessa määriteltiin vanhempien tuloina ja sen yhteyttä selvitettiin valtimoiden joustavuuteen aikuisiässä käyttäen mittareina pulssiaallon nopeutta ja kaulavaltimon joustavuutta.

‒ Alhaisempi sosioekonominen asema lapsuudessa ennusti huonompaa valtimoiden joustavuutta aikuisiässä, sillä se oli yhteydessä sekä suurempaan pulssiaallon nopeuteen että alhaisempaan kaulavaltimon joustavuutta aikuisiässä. Yhteys säilyi vaikka huomioitiin perinteiset sydän- ja verisuonitautien riskitekijät lapsuudessa sekä henkilön oma sosioekonominen asema aikuisuudessa, Puolakka kertoo.

Tutkimustulos vahvistaa edelleen käsitystä siitä, että erot vanhempien sosioekonomisessa asemassa luovat jo lapsuudesta lähtien pohjaa sydän- ja verisuonisairauksissa ilmeneville eroille aikuisiässä.

Tutkimus julkaistiin 14.8.2017 arvostetussa Hypertension-lehdessä.

Lisätietoja:

LK Elina Puolakka, Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskus, elanpu@utu.fi

LASERI-tutkimuksen koordinaattori, professori Olli Raitakari, Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskus, p. 02 333 7556, olli.raitakari@utu.fi