Promootio 2017 hatut ja miekat

Turun yliopisto promovoi 15 kunniatohtoria toukokuun promootiossa

23.01.2020

Turun yliopiston seuraava tohtoripromootio järjestetään toukokuussa 28.-29.5.2020. Promootiossa promovoidaan 15 uutta kunniatohtoria. Heidät vihitään kunniatohtoreiksi tieteellisten ansioidensa, Turun yliopiston kanssa tekemänsä yhteistyön tai yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa vuoksi.

Toukokuussa järjestettävässä tohtoripromootiossa vihitään Turun yliopistosta tohtoreiksi valmistuneiden lisäksi 15 kunniatohtoria. Jokainen yliopiston seitsemästä tiedekunnasta on valinnut kaksi tiedekuntansa kunniatohtoria, ja lisäksi tänä vuonna 100 vuotta täyttävät humanistinen sekä luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta vihkivät juhlavuoden kunniaksi yhden yhteisen kunniatohtorin.

Kunniatohtorit ja tohtorit vihitään perjantaina 29.5. klo 12 alkaen promootion päätapahtumassa eli promootioaktissa Turun konserttitalolla. 

Humanistisen sekä luonnontieteiden ja tekniikan tiedekuntien yhteiseksi kunniatohtoriksi promovoidaan Koneen säätiön hallituksen puheenjohtaja

Humanistinen tiedekunta sekä luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta vihkivät yhteisen kunniatohtorin tiedekuntien 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Koneen säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen vihitään kunniatohtoriksi tunnustuksena merkittävistä ansioista monitieteisen tutkimuksen edistäjänä ja uusien avauksien tukijana humanistisella ja luonnontieteellis-teknillisellä alalla Turun yliopistossa. 

Hanna Nurminen on suomen kielen maisteri. Hän on merkittävä tiedepoliittinen vaikuttaja ja suunnannäyttäjä. Hän on toimillaan edistänyt tieteen ja taiteen rajapinnoilla liikkuvia hankkeita ja tukenut monitieteistä tutkimusyhteistyötä ihmistieteiden ja luonnontieteiden ja tekniikan alalla. Hän on aktiivisesti hakenut uusia avauksia tieteessä.

Humanistisen tiedekunnan kunniatohtoreiksi promovoidaan kognitiivisen kielentutkimuksen edistäjä sekä ansioitunut kirjallisuudentutkija

Humanistinen tiedekunta vihkii kunniatohtorikseen professori Laura A. Jandan Tromssan yliopistosta Norjasta sekä professori Rita Felskin Virginian yliopistosta (Yhdysvallat) sekä Etelä-Tanskan yliopistosta (Odense, Tanska).

Laura A. Janda vihitään kunniatohtoriksi tunnustuksena hänen merkittävistä ansioistaan kognitiivisen kielitieteen tutkijana ja kehittäjänä. Janda on myös toiminut Turun yliopistossa harjoitetun kognitiivisen kielentutkimuksen edistäjänä.

Felski vihitään kunniatohtoriksi tunnustuksena hänen merkittävistä ansioistaan estetiikan, kirjallisuudentutkimuksen, sukupuolentutkimuksen, kulttuurintutkimuksen ja modernin ja postmodernin tutkimuksen alueilla sekä Turun yliopistossa harjoitetun monitieteisen lukemisen tutkimuksen ja kulttuuriteoreettisen tutkimuksen edistäjänä.

Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan kunniatohtoreiksi Meyer Turku Oy:n toimitusjohtaja ja fysiikan professori

Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta vihkii kunniatohtorikseen Meyer Turku Oy:n toimitusjohtaja Jan Meyerin sekä fysiikan professori Nora Berrahin Connecticutin yliopistosta. 

Tohtori Jan Meyer vihitään kunniatohtoriksi tunnustuksena hänen työstään korkeaan osaamiseen perustuvan liiketoiminnan kehittäjänä, laadukkaan ja laaja-alaisen korkeakoulutuksen merkityksen puolesta puhujana sekä akatemian ja elinkeinoelämän välisen vuoropuhelun ja yhteistyön rakentajana. Tohtori Meyer on keskeisenä vaikuttajana tukenut Turun yliopiston tekniikan koulutuksen kehittämistä. Hän edustaa merkittävän kansainvälisen ekosysteemin veturiyritystä ja antaa kasvot niille tuhansille osaajille, joiden työn ansiosta hyvinvointi on kehittynyt poikkeuksellisen suotuisasti Lounais-Suomessa. 

Professori Nora Berrah vihitään kunniatohtoriksi hänen ansioistaan röntgensäteilyn ja pienten kvanttisysteemien välisten ultranopean vuorovaikutuksen tutkimuksessa, ja erityisesti hänen uranuurtavista tutkimuksista vapaaelektronilasereilla.

Nora Berrah on erittäin ansioitunut fyysikko, joka on tunnettu monista merkittävistä tuloksistaan molekyylien ja klustereiden elektroni- ja ionispektroskopian alalta. Viime vuosikymmenellä hän on ollut johtamassa kansainvälistä yhteistyötä, jossa hyödynnetään vapaaelektronilaserien tuomia täysin uusia kokeellisia mahdollisuuksia, kuten monifotoni-prosessit röntgenabsorptiossa ja femtosekuntiaikaskaalan säteilyherätteinen dynamiikka. Hän on saanut useita palkintoja ja kunnianmerkintöjä, kuten vuoden 2018 American Association for the Advancement of Science (AAAS) -palkinto ja vuoden 2014 Davisson-Germer -palkinto (American Physical Society). Hän on ollut vierailevana tutkijana muun muassa Lawrence Berkeley kansallisessa laboratoriossa, Stanfordin lineaarikiihdytinkeskuksessa ja Pariisin yliopistossa. Hän on tehnyt pitkään yhteistyötä Turun yliopiston tutkijoiden kanssa ja esiintynyt muun muassa Suomen synkrotronikäyttäjien organisaation FSRUO:n vuosikokouksessa kutsuttuna puhujana.

Lääketieteellisen tiedekunnan kunniatohtoreiksi vastasyntyneiden hoitoa edistänyt professori sekä sote-kysymyksiä julkiseen keskusteluun nostanut toimittaja

Lääketieteellinen tiedekunta vihkii kunniatohtorikseen professori Uwe Ewaldin Uppsalan yliopistosta sekä Ylen toimittajan Tiina Merikannon.

Uwe Ewald vihitään kunniatohtoriksi hänen ansioistaan vastasyntyneiden hoidossa, erityisesti matalan elintason maissa sekä vahvasta panoksestaan vastasyntyneiden tehohoidossa Pohjoismaissa.

Ewald on kansainvälisesti merkittävä lääkäri ja tutkija, joka on kehittänyt vastasyntyneiden eloonjäämistä parantavia toimintamalleja ja osoittanut ne tehokkaiksi laajoissa tutkimusasetelmissa kehittyvissä maissa. Hänen johtamansa tutkimusryhmät ovat puolittaneet vastasyntyneiden kuolleisuuden niillä alueilla, joissa interventiot toteutettiin Vietnamissa ja Nepalissa. Ewald on perhekeskeisen hoidon kehittämisen pioneeri. Hänen tiivis yhteistyönsä Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan kanssa jatkunut jo yli 30 vuoden ajan ja jatkuu aktiivisena edelleen. Ewald on asiantuntemuksellaan merkittävästi tukenut muun muassa T3-sairaalan suunnittelua ja hän on tärkeä ohjaaja ja mentori monelle Turun yliopiston tutkijalle.

Tiina Merikanto vihitään kunniatohtoriksi hänen ansioistaan laaja-alaisena toimittajana, joka on paneutunut erityisesti sote-sektorin ongelmiin ja tuonut niitä objektiivisesti ja ammattitaitoisesti yleiseen keskusteluun.

Merikanto on toimittaja-vaikuttaja, joka on edistänyt lääketieteen ja sosiaalialojen hoidon ja tiedon yhteiskunnallista merkitystä ammattitaitoisesti ja tuonut vaikeaselkoisia asioita keskusteluun ja keskusteluttanut niitä asiantuntevasti päättäjien kanssa. Tänä somekulttuurin ja pikauutisten aikakaudella ammattimainen toimittaminen ja asioiden objektiivinen, tietoon perustuva tarkastelu jää usein lööppien jalkoihin. Tiina Merikanto on omalla työllään ja ammattitaidollaan tullut tutuksi muun muassa uutisten sote-asiantuntijana ja tulkkina koko kansalle.


Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtoreiksi vihitään tieteellisen liikkeenjohdon ja tietoteknologian professori sekä Syväranta Groupin hallituksen puheenjohtaja

Kauppakorkeakoulu vihkii kunniatohtorikseen MIT Sloan School of Managementin tieteellisen liikkeenjohdon ja tietoteknologian professori Erik Brynjolfssonin sekä Syväranta Groupin hallituksen puheenjohtaja Panu Routilan.

Professori Erik Brynjolfsson on pitkän uransa aikana tutkinut teknologian, erityisesti tietojärjestelmien ja tekoälyn vaikutusta innovaatioihin, tuottavuuden kasvuun ja työn tulevaisuuteen digitalisoituvassa taloudessa. Hänen yrityksiin, markkinoihin ja hinnoitteluun kohdistuvat tutkimuksensa perustuvat mikro- ja makrotaloudellisten mallien innovatiiviseen käyttöön ja vankkaan empiirisen aineistoon. Ilmiöt, kuten tuottavuusparadoksi, digitaalisten markkinoiden 'pitkä häntä' (long tail, engl.), osaamisen ja toimintatapojen kriittisyys teknologian omimisessa ovat saaneet selityksensä Brynjolfssonin ja kollegoidensa uraa uurtavissa tutkimuksissa.  

Brynjolfsson johtaa MIT:n digitaalisen talouden tutkimusohjelmaa ja on tunnettu luennoija, asiantuntija ja neuvonantaja kautta maailman. Hänen viime aikaiset tutkimuksensa ovat hyvin lähellä Turun yliopiston Digital Futures -ohjelman ja kauppakorkeakoulun teemoja: Näitä ovat digitalisaation moninaiset vaikutukset yritysten strategioihin, yrittäjyyden merkittävä rooli innovaatiotoiminnassa ja talouskasvussa sekä monimutkaiset eettiset kysymykset tekoälyn muuttaessa työelämää. Optimistiksi tunnustautuva professori Brynjolfsson näkee ihmisten yhteistoiminta- ja oppimiskyvyn teknologian kehittämisessä ja soveltamisessa tuottavuuden, hyvinvoinnin ja innovaatioiden loputtomana lähteenä. 

Panu Routila vihitään kunniatohtoriksi tunnustuksena pitkäjänteisestä työstä merkittävien suomalaisten ja globaalien yritysten johtotehtävissä. Viimeksi Routila toimi Konecranes -konsernin konsernijohtajana 2015–2019. Sitä ennen hän toimi muun muassa Ahlström Capitalin toimitusjohtajana. Tällä hetkellä Routila toimii useiden yhtiöiden ja järjestöjen hallituksessa, mm. ruotsalaisen pörssiyhtiön Trelleborgin ja Turun Kauppakamarin hallituksessa. Routila on tullut tunnetuksi näissä tehtävissä kyvyistään suunnitella ja toteuttaa merkittäviä strategisia muutoksia erittäin tuloksekkaasti.

Routila on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri (Turun kauppakorkeakoulu). Vuodesta 2013 hän on toiminut kauppakorkeakoulun kansainvälisen neuvottelukunnan jäsenenä kehittämässä tiedekunnan toimintaa etenkin laadunhallinnan näkökulmasta. Tämän lisäksi Routila on ollut pitkään aktiivisesti mukana kauppakorkeakoulun toiminnassa luennoitsijana niin perustutkintokoulutuksessa kuin liikkeenjohdon koulutuksessa.

Oikeustieteellisen tiedekunnan kunniatohtoreiksi promovoidaan eduskunnan apulaisoikeusasiamies sekä korkeimman hallinto-oikeuden presidentti

Oikeustieteellinen tiedekunta vihkii kunniatohtorikseen eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin sekä korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemen

Maija Sakslin vihitään kunniatohtoriksi tunnustuksena pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta työstä ihmisten yhdenvertaisuuden ja sosiaalisten oikeuksien toteutumisen edistäjänä.

Sakslin on toiminut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä vuodesta 2010. Hän on tehnyt huomattavan uran ihmisten välisen yhdenvertaisuuden sekä erityisesti sosiaalisten oikeuksien edistäjänä. Sakslin on useaan otteeseen käyttänyt vaikuttavia puheenvuoroja heikommassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien puolesta. Usein kysymys on ollut laitoksissa asuvien ihmisten asemasta. Omassa tutkimustyössään Sakslin on tarkastellut varsinkin perus- ja ihmisoikeuksia sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa sosiaalioikeuden alalla. Maija Sakslin on pitkään tehnyt tutkimukseen ja opetukseen liittyvää yhteistyötä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa. Sakslin on tiedekunnan neuvottelukunnan jäsen.

Kari Kuusiniemi vihitään kunniatohtoriksi tunnustuksena monipuolisesta ja vakuuttavasta toiminnasta ympäristöoikeudellisen tutkimuksen uudistajana ja oikeudellisen keskustelun virittäjänä.

Kari Kuusiniemi on toiminut korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä vuodesta 2018 ja sitä ennen korkeimman hallinto-oikeuden hallinto- ja oikeusneuvoksena vuodesta 1999. Aikaisemmin Kuusiniemi on toiminut Teknillisen korkeakoulun talousoikeuden ja Turun yliopiston ympäristöoikeuden professorina. Tutkijana Kari Kuusiniemi on poikkeuksellisen monipuolinen ja laaja-alainen.  Hän on ympäristösääntelyn muutostendenssejä koskevalla tuotannollaan nostanut esiin uusia teemoja ja näkökulmia oikeudelliseen keskusteluun. Kuusiniemi on toiminnallaan aktiivisesti edistänyt perus- ja ihmisoikeuksien tosiasiallista toteutumista, ja hän on johdonmukaisesti korostanut kansalaisten oikeusturvan saatavuutta ja hallinnon läpinäkyvyyttä kaikessa julkisessa hallinnossa. Kari Kuusiniemellä on myös huomattavia ansioita ympäristölainsäädännön lainvalmisteluhankkeissa ja erilaisissa oikeudellisissa asiantuntijatehtävissä. Kari Kuusiniemi on toiminut pitkään tiiviissä yhteistyössä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa. Hän on tiedekunnan neuvottelukunnan jäsen.

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kunniatohtoreiksi promovoidaan politiikan teorian professori sekä Turun Sanomien päätoimittaja

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta vihkii kunniatohtorikseen professori Robert E. Goodinin Essexin yliopistosta sekä Turun Sanomien päätoimittaja Riitta Monton.

Robert E. Goodin vihitään kunniatohtoriksi tunnustuksena hänen kansainvälisesti arvostetusta ja uraauurtavasta työstään politiikan teorian tutkijana sekä analyyttisen ja kiihkottoman argumentoinnin edistäjänä.

Robert Goodin on politiikan teorian professori Essexin yliopistossa ja Australian kansallisessa yliopistossa (ANU). Amerikkalaissyntyinen Goodin on tehnyt pitkään yhteistyötä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoiden kanssa. Oxfordin yliopistosta valmistunut Goodin on kirjoittanut toistakymmentä kirjaa.

Riitta Monto vihitään kunniatohtoriksi tunnustuksena hänen toiminnastaan yhteiskunnallisen suvaitsevaisuuden ja ymmärryksen edistäjänä sekä monipuolisen kansalaiskeskustelun ylläpitäjänä.

Riitta Monto on Turun Sanomien päätoimittaja ja tiedekuntamme neuvottelukunnan aktiivinen jäsen.

Kasvatustieteiden tiedekunnan kunniatohtoreiksi promovoidaan kansainvälisen vertailevan koulutustutkimuksen alan professori sekä koulutuksen kansainvälisen arvioinnin uranuurtaja

Kasvatustieteiden tiedekunta vihkii kunniatohtorikseen professori Lisbeth Lundahlin Umeån yliopistosta sekä koulutustutkimuksen professori emeritus Jouni Välijärven Jyväskylän yliopistosta.

Lisbeth Lundahl on yksi tunnetuimpia kansainvälisen vertailevan koulutustutkimuksen harjoittajia ja ollut mukana useissa Euroopan Unionin ja muiden tahojen rahoittamissa kansallisia koulutuspolitiikkoja ja ylikansallisten järjestöjen koulutuspolitiikkaa vertailevissa tutkimushankkeissa.  Hän on keskittynyt tutkimaan koulutuksen muotojen ja hallinnon muutosta, markkinaideologian nousua sekä koulutuksen privatisointia. Hän on myös erittäin merkittävä lokaalin nuorisopolitiikan ja koulun ja työelämän siirtymien ja kytkösten tutkija sekä Euroopan uusien koulutuksen laatua kuvaavien indikaattorien tutkija. Professori Lundahl ja hänen laitoksensa on toiminut Turun yliopiston CELEn (Center for Research on Lifelong Learning and Education) ja kasvatustieteiden laitoksen kanssa Pohjoismaiden neuvoston rahoittamassa pohjoismaisessa huippuyksikössä ”Nordic Centre of Excellence: Justice through education in the Nordic countries (JustEd)”, jonka yhtenä projektijohtajana Lundahl toimi. Professori Lisbeth Lundahl on työskennellyt kasvatustieteiden laitoksella visiting professorina vuodesta 2015 lähtien. Lundahlin CELEn ja Kasvatustieteiden laitoksen tutkimukseen, tohtorikoulutukseen ja koulutukseen antama panos on oleellinen osa koko laitosten toimintaa.

Jouni Välijärvi on toiminut koulutustutkimuksen professorina, koulutuksen tutkimuslaitoksen johtajana sekä ollut pitkään OECD:n PISA -tutkimusohjelman kansallinen koordinaattori.  Lisäksi hän on ollut jäsenenä ja puheenjohtajana lukuisissa koulutuksen asiantuntijaryhmissä muun muassa OECD:ssä, EU:ssa, opetus- ja kulttuuriministeriössä, Opetushallituksessa, Kuntaliitossa ja Opettajien ammattijärjestössä. Professori Välijärvi on toiminut Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointineuvoston jäsenenä ja sen korkeakoulujaoston puheenjohtajana. Hänellä on pitkä kokemus yhteistyöstä opettajien, rehtorien, opetushallinnon, poliittisten päättäjien ja järjestöjen kanssa. Hänellä on myös monipuolinen kokemus tutkimustiedon välittämisestä eri kohderyhmille ja osallistumisesta koulutusta koskevaan julkiseen keskusteluun.

Professori Välijärven keskeiset tutkimusalueet ovat muun muassa opetussuunnitelma, koulutuksen arviointi, koulutusjärjestelmät ja koulutuspolitiikka sekä opettajan työ ja opettajankoulutus. Erityisesti hän on tutkinut kansainvälinen oppimistulosten arviointiohjelmaa, PISAa, koulutussaavutusten eroja ja syrjäytymisen ehkäisyä koulutuksessa. Hän on julkaissut noin 200 tieteellistä julkaisua.

Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa hän on ollut kiinteässä yhteistyössä muun muassa moninaisissa arviointihankkeissa ja osallistumalla keynote-puhujana moniin tutkimusseminaareihin. Hän on toiminut myös tiedekunnan tutkimuksen kansainvälisessä arviointipaneelissa sekä tohtoriohjelmien kansallisessa arviointipaneelissa.

 

Lisätietoja:

Koordinaattori Liisa Reunanen, viestintä, +35850 339 4750, lereun@utu.fi

 

Luotu 23.01.2020 | Muokattu 23.01.2020