Retropeleistä tutut viattomat hahmot saavat fanitaiteessa uuden, eroottisen ulottuvuuden. Crash Bandicoot (1996), Sonic the Hedgehog (1991), Spyro the Dragon (1998) ja Super Mario (1985) -pelien fanit kuvittavat uudelleen lapsuutensa ja nuoruutensa pelihahmoja DeviantArtissa[1], omatekoisen taiteen jakamiseen tarkoitetulla sivustolla.
Vilpittömyys ja lapsenomaisuus kohtaavat fanien halun, himon ja yhteyden tarpeen. Fanitaide pitää yllä retropelien muistoa tallentaessaan peleihin liittyvää kulttuuria. Kun fanit näyttävät tunteensa ikonisia pelihahmoja kohtaan, myös himosta tulee osa pelien kulttuuriperintöä.
Harrastajia ja ammattitaiteilijoita yhteen kokoavalla sivustolla julkaistu fanitaide toimii samalla fanien muovaamana ”arkistona”[2], joka tallentaa retropelikulttuuriin liittyviä tunteita ja muistoja. Fanitaideyhteisöt luovat elävää, omaehtoista kulttuuriaan tutuista, jopa ikonisista pelihahmoista. He paitsi pitävät yllä retropelien muistoa, myös luovat kuvien ja kommenttien avulla uutta tarinallisuutta.
Seksuaalinen tulkinta pelihahmoista on paitsi kehollista leikkiä, myös huoletonta hauskanpitoa.
Fanit venyttävät pelimaailman rajoja ja esimerkiksi muokkaavat hahmojen sukupuolta osana seksuaalista ilmaisuaan.[3] Fanit myös tarkastelevat hahmojen kautta itseään ja luovat omatekoisia hahmoja. Nuo hahmot laajentavat myös niitä etnisyyksiä, joita alkuperäisissä peleissä ei ole edustettuna.
Eroottisen fanitaiteen syntymiseen on monia syitä.
Tutut, nostalgiset hahmot, ihastus heitä kohtaan sekä halu tutkia omaa seksuaalisuutta turvallisesti ja luovasti ohjaavat monia fanitaiteilijoita luomaan eroottisia tulkintoja näistä retropelien suosikkihahmoista. Teoksissa korostuvat kehollisuus ja leikkimielisyys, jotka tekevät hahmoista samanaikaisesti haluttavia ja hullunkurisia. Eroottiselle fanitaiteelle tyypillistä on liioitella naiskehojen muodokkuutta ja mieskehojen lihaksikkuutta.[4] Hahmoille luodaan eroottista ulkomuotoa myös vaatetuksen kautta.[5]
Videopelien söpöistä hahmoista tulee fanien käsissä seksuaalisia.[6] Seksuaalisuuteen suhtaudutaan leikkisästi, jolloin myös luova ilmaisu on estotonta ja vapaata. Seksuaalinen tulkinta pelihahmoista on paitsi kehollista leikkiä, myös huoletonta hauskanpitoa. Näin eroottinen retropelifanitaide tekee himosta kulttuuriperintöä, joka sekä säilyttää menneisyyden pelihistoriaa että tallentaa nykyhetken kulttuurillisia ilmiöitä.
Onerva Puhakka
Kirjoittaja on digitaalisen kulttuurin väitöskirjatutkija historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tohtoriohjelmassa. Hän tutkii artikkeliväitöskirjassaan retropeleistä tehtyä fanitaidetta ja ilmiön kulttuurillista merkitystä ja arvoa.
Lähteet:
De Kosnik, Abigail. 2016. Rogue Archives: Digital Cultural Memory and Media Fandom. Cambridge, MA: MIT Press.
Jay-Marvel. 17.7.2015. ”Super Maria”. (Aineistoesimerkki. Eroottisen fanitaiteen luettelo. Onerva Puhakka). https://www.deviantart.com/jay-marvel/art/Super-Maria-546923492
KarinaGK. 13.2.2022. ”Spyro the Dragon”. (Aineistoesimerkki. Eroottisen fanitaiteen luettelo. Onerva Puhakka). https://www.deviantart.com/karinagk/art/Spyro-the-Dragon-906866111
Nancher. 15.4.2014. ”Moulin Rouge”. (Aineistoesimerkki. Eroottisen fanitaiteen luettelo. Onerva Puhakka). https://www.deviantart.com/nancher/art/Moulin-Rouge-447754976
Renegade-157. 29.02.2020. ”Coco and The Interceptor”.(Aineistoesimerkki. Eroottisen fanitaiteen luettelo. Onerva Puhakka). https://www.deviantart.com/renegade-157/art/Coco-and-The-Interceptor-832161714
[1] https://www.deviantart.com/
[2] Ks. De Kosnik 2016, ”epäviralliset arkistot”.
[3] Aineistoesimerkki. “Super Maria”, Jay-Marvel 17.7.2015.
[4] Aineistoesimerkki. ”Spyro the Dragon”, KarinaGK 13.2.2022.
[5] Aineistoesimerkki. ”Moulin Rouge”, nancher 15.4.2014.
[6] Aineistoesimerkki. ”Coco and the Interceptor”, Renegade-157 29.2.2020.
