Koneen säätiön myöntämä Vuoden tiedekynä -palkinto huomioi suomen kieltä erityisen ansiokkaasti käyttäneitä tutkimusartikkeleita.
Suomen historian professori, humanistisen tiedekunnan varadekaani Charlotta Wolffin artikkeli Pyyteetön rakkaus, intohimoinen ystävyys: Miesten väliset suhteet 1700-luvulla (Historiallinen aikakauskirja 122, 136–154) on ehdolla Vuoden tiedekynä -palkinnon saajaksi.
Artikkelissa analysoidaan queer-historian kehyksestä rakkaudellista kirjeenvaihtoa kahden historiallisesti tunnetun hahmon välillä.
– Tekstissä säilyy jännite tavalla, joka on harvinaista tieteelliselle artikkelille. Kirjeiden lainausten riemukas, kuvaileva kieli valuu myös artikkelin ilmaisuun. Wolffin artikkeli osoittaa, että romanttisen rakkauden ja ystävyyden raja on häilyvä eikä aina ole mielekästä suhtautua niihin kategorioina, vaan luontevana jatkumona. Rakkauden historiallinen kirjo on rikas niin tunteessa kuin kielessä, raati kuvailee.
Koneen Säätiön vuosittain jakama Vuoden Tiedekynä -palkinto myönnetään tieteelliselle julkaisulle, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti. Tänä vuonna esiraati arvioi noin 700 vuosina 2023–25 ilmestynyttä suomenkielistä humanististen alojen tutkimusartikkelia, joista kuusi on ehdolla palkinnonsaajaksi.
– Ehdokkuus tuo hienosti näkyvyyttä rakkauden historian tutkimukselle. Erityisen paljon minulle kirjoittajana merkitsee, että valinnassa on kiinnitetty huomiota tekstien ilmaisuvoimaan ja nyansseihin, Wolff sanoo.
Koneen Säätiön mukaan tieteellisissä julkaisumuodoissa voi nähdä kaventumista ja kaavoittumista. Palkintoehdokkuuden saaneet tekstit kuitenkin näyttävät, mihin tieteellisen kirjoittamisen kehys taipuu. Kirjoittajat ovat muun muassa tehneet käännöstyötä, joka avaa suomen kieleen ja suomenkieliseen ajatteluun uusia mahdollisuuksia.
– On erityinen taito osata kirjoittaa monimutkaisista ja haastavistakin aiheista tieteellisen artikkelin muodossa niin, että lukija todella tuntee jotain. Juuri humanistinen tutkimus mahdollistaa mielestäni tällaisen mielihyvän jättämän jäljen. Silloin voidaan puhua tieteen vaikuttavuudesta, sanoo esiraatiin kuulunut kriitikko ja kirjallisuuslehti Nuoren Voiman päätoimittaja Johanna Osváth.
Tämänvuotisen Tiedekynä-voittajan valitsee kotimaisen kirjallisuuden professori Riikka Rossi. 25 000 euron arvoisen palkinnon saaja julkistetaan keskiviikkona 13. toukokuuta.
Palkintotilaisuus on kaikille avoin ja kokoaa ihmisiä yhteen suomenkielisestä tieteellisestä kirjoittamisesta käytävän keskustelun äärelle.
Vuoden Tiedekynä -palkinnon tarkoituksena on vahvistaa suomenkielisen tieteellisen kirjoittamisen asemaa ja arvostusta. Vuodesta 2010 lähtien jaettu palkinto myönnetään vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteen ja ympäristöntutkimuksen alan kirjoittajille.
