Turun yliopiston, Utsjoen kunnan ja Saamelaiskäräjien yhteisenä tavoitteena on arktisen alueen muutokseen ja monimuotoisuuteen keskeisten teemojen tarkastelu koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Yhteistyötä tukemaan allekirjoitettiin sopimus viime kesäkuussa. Tänään saamelaisten kansallispäivänä tarkastelemme tässä kirjoituksessa ripeästi liikkeelle lähteneen yhteistyön edistymistä.
Lukioyhteistyö on alkanut hyvin
Koulutusyhteistyö tukee Utsjoen lukion tavoitteita sekä lukion oppilaiden hakeutumista ja tutustumista eri alojen korkeakouluopintoihin.
Syys–lokakuussa pidettiin Utsjoen lukion ja Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen sekä biodiversiteettiyksikön yhdessä järjestämä kenttäkurssi Kevon tutkimusasemalla ja Utsjoen lukiolla. Hyvin onnistuneen kurssin teemana oli Ympäristö ja muutos Utsjoella – monitieteinen näkökulma arktiseen luontoon ja kulttuuriin. Opiskelijat tutustuivat pohjoiseen luontoon, kieliin ja kulttuureihin liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin, perehtyivät saamelaiseen kulttuuriin ja kieliin sekä etnografiseen metodologiaan. Lisäksi he tutustuivat Tenon lohenkalastukseen liittyviin kysymyksiin ja merkityksiin paikallisesti sekä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Viikkoon sisältyi myös ekskursio Ruijaan, Varangin niemimaalle, missä opiskelijat tutustuivat paikalliseen kulttuuriin sekä Jäämeren alueen luontoon.
Loka–tammikuussa 2025–2026 toteutettiin hybridikurssi Saamen kieli, kulttuuri ja historia. Kurssiin sisältyi oheiskirjallisuuden ja muun materiaalin lisäksi lukion opettajien tuottamaa etäopetusta ja kolme Oulun yliopiston Giellagas-instituutin etäluentoa. Kurssille ilmoittautui lukiolaisten lisäksi noin 60 Turun yliopiston opiskelijaa. Kurssin tavoitteena oli, että opiskelija tuntee saamelaisten erityisaseman alkuperäiskansana, jolla on oma historiansa ja kulttuurinsa sekä ymmärtää saamen kielten aseman osana Euroopan alkuperäiskieliä ja arkipäivän käyttökielenä. Kurssilla perehdyttiin lisäksi saamelaisia koskevaan ajankohtaiseen tutkimukseen ja tutkimuseettisiin ohjeisiin. Saadun opiskelijapalautteen mukaan kurssia pidettiin hyvin antoisana ja opettavaisena ja toivottiin, että kurssi olisi tarjolla jatkossakin.
Laaja-alaista yhteistyötä ja yhteisiä toimintatapoja
Turun yliopiston alaisten yksiköiden kiinnostus yhteistyötä kohtaan koskee koulutuksen lisäksi myös tutkimusyhteistyötä. Myös Utsjoella ollaan innostuneita ja toivotaan Kevon tutkimusaseman jatkavan entistä aktiivisemmin yhteistyötään alueen eri toimijoiden kanssa. Saamelaiskäräjät pitävät yhteistyötä tärkeänä ja ovat esitelleetkin sitä tasavallan presidentti Alexander Stubbille tavatessaan hänet tammikuussa Presidentinlinnassa. Saamelaiskäräjät myös keskustelee maakunnan yhteistyöryhmän piirissä isojen EU-rahoitusten hyödyntämisestä jatkossa.
Utsjoki-Saamelaiskäräjät-Turun yliopisto-yhteistyössä ei ole kysymys vain pienistä toiminnoista vaan laaja-alaisesta yhteistyöstä. Jatkossa suunnitellaan yhteisiä hankkeita pohjoisen ehdotusten perusteella ja haetaan siihen yhdessä kilpailtua ulkopuolista rahoitusta, etenkin kansainvälistä EU-rahoitusta. Teemaksi Saamelaiskäräjien ja Utsjoen kunnan edustajat ovat nostaneet ilmastonmuutoksen moninaiset vaikutukset, joita on tarkoitus tarkastella monitieteisistä lähtökohdista. Tämä sopii hyvin Turun yliopiston monitieteisen tutkimuksen ja koulutuksen teemoihin ja painotuksiin. Paikallisyhteisön ja Saamelaiskäräjien informointi ja kuuleminen on keskeinen osa saamelaisiin kohdistuvaa ja saamelaisalueella tehtävää tutkimusyhteistyötä.
Alueellista läsnäoloa ja vaikuttamista
Yhteistyön tarkoitus on myös rakentaa keskinäistä luottamusta ja luoda yhteisiä toimintatapoja ja kasvattaa nuoremmista sukupolvista tutkimuksesta kiinnostuneita. Jatkossa pyritään hyödyntämään entistä osallistavammin pitkäaikaista Turun yliopiston läsnäoloa alueella. Tavoitteena on järjestää myöhemmin tänä vuonna keskustelutilaisuus yhdessä Saamelaiskäräjien, Utsjoen kunnan sekä Turun yliopiston tutkijoiden ja Kevon tutkimusaseman kanssa. Ajatuksenamme on soveltuvin osin hyödyntää Turun yliopiston Tiede kuuluu kaikille! -kansalaispaneeliprojektin toimintamalleja.
Yhtenä yhteisenä onnistumisena on vielä syytä nostaa esiin Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkiston saamelaisen folkloren tutkimusprojekti Talvadas/Dálvadas-kokoelma, joka hyväksyttiin Unescon Maailman muisti -ohjelman kansalliseen rekisteriin vuonna 2024.
Talvadas/Dálvadas on maailman laajin saamelaisperinteen äänitekokoelma. Saamelaiskäräjät tukivat kokoelman esittämistä kansalliseen rekisteriin, sillä tutkimuksellisen käyttöarvonsa lisäksi kokoelmalla on suuri symbolinen arvo saamelaisyhteisölle. Maailman muisti -rekisteriin on koottu merkittävää kirjallista kulttuuriperintöä maailmanlaajuisesti. Ohjelman tarkoituksena on myös edistää näiden aineistojen saavutettavuutta.
Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille / Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide / Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid / Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid
Kirjoittaja työskentelee kansainvälisten asioiden päällikkönä Turun yliopistossa. Paakkanen on Turun yliopiston yhteyshenkilö kansainvälisessä arktiseen yhteistyöhön keskittyvässä UArctic-verkostossa ja toimii Turun yliopiston, Utsjoen kunnan ja Saamelaiskäräjien yhteistyön ohjausryhmän sihteerinä.
Kirjoittaja työskentelee folkloristiikan professorina Turun yliopistossa. Heimo on Turun yliopiston, Utsjoen kunnan ja Saamelaiskäräjien yhteistyön ohjausryhmän jäsen.
