Väitös (johtaminen ja organisointi): KTM Mia Salo

KTM Mia Salo esittää väitöskirjansa ”The Existential Nature of Meaningfulness. Advancing Theorising on Meaningfulness and Research on Meaningful Work through Viktor Frankl's Logotheory” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 23.1.2026 klo 12.15 (Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Osuuskauppa-sali, Rehtorinpellonkatu 3, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Esa Saarinen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Satu Teerikangas (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on johtaminen ja organisointi.

***

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Mia Salon väitöstutkimus tarkastelee merkityksellisyyden kokemusta ja merkityksellistä työtä psykiatri, neurologi ja filosofi Viktor Franklin (1905–1997) ajattelun näkökulmasta.

Merkityksellisyys tarkoittaa väitöskirjassa yksilön perustavaa kokemusta siitä, että jokin on hänelle tärkeää ja arvokasta työssä tai elämässä. Tällaisena eksistentiaalisena kokemuksena merkityksellisyys on sidoksissa arvoihin ja merkityksiin, jotka ohjaavat käyttäytymistä ja valintoja.

Salo jakaa merkityksellisyyden tieteellisen tutkimuksen merkityksellisen elämän, merkityksellinen työn ja logoterapian tutkimusalueisiin. Frankl on merkityksellisen elämän tutkimuksen pioneeri ja logoterapian kehittäjä. Merkityksellisen työn tutkimusalue hyödyntää erityisesti logoterapian motivaatioteorian käsitettä ‘tahto tarkoitukseen’ (will to meaning). Sen mukaan merkityksellisyyden kokemus on ihmiselle motivaation näkökulmasta ensisijaista.

Väitöstyö osoittaa, että Franklin logoterapian teoreettinen perusta ymmärretään merkityksellisyyden nykytutkimuksessa puutteellisesti. Siksi Salo koostaa logoterapian metateoreettisen viitekehyksen ja käsitteellistää sen logoteoriaksi, joka koostuu neljästä metatason teoriasta. Logoteorian linssin avulla Salo tutkii merkityksellistä työtä, paljastaa merkityksellisyyttä koskevia oletuksia sekä edistää merkityksellisyyden kokemuksen teoretisointia.

Väitöstutkimus esittää, että eksistentiaalisena kokemuksena merkityksellisyydessä keskeistä on tietoinen pyrkimys totuudellisuuteen sekä ymmärrys siitä, mikä on arvokasta. Arvoymmärryksen erilaisia laatuja Salo havainnollistaa merkityksellisyyden arvotypologian avulla. Totuudellisuuteen pyrkimisessä tärkeää on omantunnon eli tarkoitusaistin kriittinen käyttö valintojen tekemisessä.

– Tässä eksistentiaalisen kriisin ajassa ei riitä, että toteutamme itseämme tai ymmärrämme vahvuutemme ja käytämme niitä. Merkityksellisyyden arvoeettisestä näkökulmasta meidän tulee päättää, mihin kykyjämme käytämme, millaisten asioiden toteutumista päivittäin esimerkiksi työssä edistämme, Salo toteaa.