Väitös (lastentautioppi): LL Saga Nummela
LL Saga Nummela esittää väitöskirjansa ”Early Life Determinants of Cardiometabolic Health - Associations Between Infancy and Childhood Growth, Pubertal Timing, and Cardiometabolic Health” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.11.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Tero Varimo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Harri Niinikoski (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kardiometaboliset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, tyypin 2 diabetes ja lihavuus, ovat johtavia syitä terveysongelmiin ja kuolleisuuteen maailmanlaajuisesti. Jo raskausaikaiset olosuhteet muovaavat tulevaa terveyttä ja sairastumisriskiä. Sekä pieni että iso syntymäpaino ja myös keskimääräistä nopeampi varhainen kasvu syntymän jälkeen lisäävät kardiometabolisten sairauksien riskiä aikuisuudessa. Pieni syntymäpaino ja lapsuuden lihavuus ovat yhteydessä varhaiseen, jopa ennenaikaiseen murrosiän kehitykseen. Murrosiässä sukuhormonituotannon käynnistyminen johtaa sukukypsyyden saavuttamiseen ja aikuisen metaboliseen profiiliin. Sekä varhainen että myöhäinen murrosikä voivat vaikuttaa myöhempään kardiometabolisten sairauksien riskiin.
Väitöskirjassa on hyödynnetty SepelvaltimoTaudin Riskitekijöiden InterventioProjekti (STRIP)-tutkimuksen pitkittäisaineistoa. Ensimmäisessä osatyössä arvioitiin yhteyttä kahden ensimmäisen elinvuoden kasvun ja 20-vuotiaana mitattujen kardiometabolisten riskitekijöiden välillä. Toisessa osatyössä tutkittiin vauvaiän ja lapsuuden kasvun yhteyttä murrosiän aikatauluun ja kestoon. Kolmannessa osatyössä tutkittiin murrosiän aikataulun yhteyttä kardiometabolisiin riskitekijöihin ennen murrosikää, murrosiän eri vaiheissa sekä 20- ja 26-vuotiaana.
Nopea varhainen kasvu, erityisesti toisen elinvuoden aikana, on yhteydessä suurempaan painoindeksiin, vyötärönympärykseen, systoliseen verenpaineeseen, ja insuliiniresistenssiin 20-vuotiaana sekä naisilla että miehillä. Toisen ikävuoden aikana tyypillisesti lapsi siirtyy tyypillisesti samaan ruokavalioon muun perheen kanssa. Ruokavaliomuutoksen lisäksi tässä ikävaiheessa lapsen fyysinen aktiivisuus luonnollisestikin lisääntyy. Vaikuttaa siltä, että suurempi kasvu juuri tässä ikävaiheessa, jolloin painonnousu/kuukaudessa normaalisti hidastuu, on erityisen merkityksellinen myöhempää kardiometabolista terveyttä ajatellen.
Suurempi vauvaiän ja lapsuusiän kasvu on yhteydessä aikaisempaan murrosikään naisilla ja miehillä, mutta vain naisilla myös pidempään murrosiän kestoon. Tulokset osoittavat, että myös normaalipainoisena syntyneiden ja normaalipainoisina kasvavien lasten kasvuvauhti voi antaa viitteitä murrosiän aikataulusta.
Naisilla aikaisempi murrosiän kehitys on yhteydessä korkeampaan painoindeksiin, vyötärönympärykseen ja verenpaineeseen aikuisuudessa. Miehillä aikaisempi murrosiän kehitys on yhteydessä korkeampaan insuliinipitoisuuteen ja insuliiniresistenssiin aikuisuudessa. Samankaltaisia yhteyksiä on osoitettu ennenaikaisessa murrosiän kehityksessä, mutta ilmiö näyttää esiintyvän jo normaalivaihtelun sisällä tapahtuvassa aikaisemmassa murrosiän kehityksessä.
Tämän väitöskirjan tulokset osoittavat, että myös normaalipainoisessa ja yleisesti normaalivaihtelussa kehittyvässä väestössä kasvutaipumuksen tai murrosiän aikataulun perusteella voidaan tunnistaa yksilöt, jotka saattavat olla suurentuneessa riskissä kardiometabolisten sairauksien kehittymiseen. Tämä entisestään vahvistaa lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä kohdistuvan terveyden edistämisen merkitystä. Tulevaisuudessa tieto voisi auttaa suuntaamaan rajallisia julkisia varoja nykyistä tehokkaammin.
